”Helsingin yössä kaikki varakkaat käyttää” – HS:n kyselyyn vastanneet kuvailevat, miten yöelämässä käytetään huumeita

Kokaiinin käyttö viikonloppuisin on selvästi lisääntynyt pääkaupunkiseudulla viimeisen kymmenen vuoden aikana. Näin huumeita satunnaisesti käyttävät kuvaavat kokemuksiaan.

HS:n kyselyyn vastanneiden mukaan stimuloivien huumeiden bilekäyttöä näkyy Helsingissä etenkin konserteissa ja tietyissä baareissa ja klubeilla.

20.8. 18:01

”Olin yllättynyt koronan jälkeen, kun baarissa yksi porukka otti melko avoimesti kokaiiniviivoja viereisessä pöydässä”, kertoo 32-vuotias helsinkiläismies HS:n haastattelussa.

HS pyysi lukijoilta kokemuksia niin sanottujen bilehuumeiden käytöstä. Sellaisiksi kutsutaan huumausaineita, jotka ovat yleisiä viihdekäytössä. Ilmiöön törmää jopa baareissa ja tietyillä klubeilla, kertoi moni muukin kyselyyn vastanneista.

”Tietyissä paikoissa ja piireissä käyttö on todella avointa”, helsinkiläismies kertoo.

Hän itse sanoo käyttävänsä ekstaasia ”tietyin väliajoin”. Sen lisäksi hän käyttää ketamiinia, amfetamiinia ja LSD:tä. Hän sanoo käyttävänsä huumeita lähinnä luotettavien ystävien kanssa, esimerkiksi mökkireissuilla tai juhlissa.

Lisääntyneestä huumausaineiden käytöstä kertovat myös jätevesitutkimukset. Viimeisen vuosikymmenen aikana suomalaiskaupunkien jätevesissä on näkynyt enenevässä määrin jäämiä eri huumausaineista kuten amfetamiinista ja kokaiinista.

Tosin viimeisin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) jätevesitutkimus paljasti romahduksen amfetamiinin käytössä. Syyksi on arveltu kansainvälistä huumeoperaatiota, jossa jäi kiinni poikkeuksellisen suuri määrä vakavista huumerikoksista epäiltyjä toimijoita.

Moni HS:n kyselyyn vastannut kertoi olevansa työssäkäyvä, koulutettu ja huumeita satunnaisesti alkoholin sijaan käyttävä. Kyselyyn vastanneet ja haastatellut esiintyvät jutussa nimettöminä asian arkaluonteisuuden vuoksi, mutta heidän henkilöllisyytensä on toimituksen tiedossa.

Stimuloivien huumeiden käyttöä näkyy monen vastaajan mukaan Helsingissä etenkin konserteissa ja tietyissä baareissa ja klubeilla.

Näin kuvailee itsensä ”menestyneeksi” luokitteleva alle nelikymppinen Helsingissä asuva nainen:

Helsingin yössä oikeastaan kaikki ns. varakkaat, julkkikset ja somettajat käyttää. Kaikki käyttävät kokaiinia. Myös ne joista ei päälle päin uskoisi. Kokaiini on uusi normi Helsingin yössä.

Useat kyselyyn vastanneet eivät puhu käytöstään avoimesti, sille he pelkäävät huumausaineiden aiheuttamaa stigmaa ja mahdollisesta kiinnijäämisestä aiheutuvia hankaluuksia. Useat vastaajista kertovat olevansa työssä käyviä ja perheellisiä.

Jotkut vastaajat kertovat, ettei alkoholi sovi heille ja he käyttävät siksi huumeita.

26-vuotias nainen kuvaili käyttävänsä kokaiinia juhliessaan, mutta pitää käyttökertojen välissä pidempää taukoa, jottei käytöstä muodostuisi tapaa.

Huumeita käyttäessä alkoholi jää vähemmälle, mikä vähentää seuraavan päivän krapulaa. Alkoholista saattaa itselle tulla parin annoksen jälkeen jo todella ikävä krapula tai morkkis.

33-vuotias nainen Helsingistä kertoo käyttäneensä huumeita satunnaisesti useamman vuoden varsin säännöllisesti.

Hän kertoo lopettamisen olevan riippuvuuden vuoksi vaikeaa. Huumeidenkäyttö määrittää pitkälle hänen sosiaalisia suhteitaan. Lisäksi ajatus elämästä ilman bilehuumeita tuntuu naisesta tylsältä.

En ole hyvä käsittelemään alkoholia ja rakastuin bilehuumeisiin kontrollin vuoksi. Sitä pystyy bilettämään aamuun saakka ilman mitään noloja ylilyöntejä.

HS:n haastattelema nelikymppinen helsinkiläismies kokeili ekstaasia ensimmäistä kertaa noin kolmekymppisenä. Nykyisin hän käyttää amfetamiinia 6–12 kertaa vuodessa, ekstaasia kerran tai kaksi vuodessa ja opiaattipohjaisia lääkkeitä kerran kuukaudessa tai jopa harvemmin.

”Kaikille on omat tilanteensa. Osa rentoutumiseen, osa siihen, että jaksaa juhlissa tai jopa töissä paremmin. Amfetamiinia saatan käyttää ihan vain, että jaksan siivota kämpän.”

Mies työskentelee digitaalisessa suunnittelutoimistossa. Miehen mukaan alalla huumeidenkäyttö ei ole harvinaista, mutta hän ei pidä käytöstään työpaikallaan suurta meteliä.

Ystäväporukassa käytöstä puhuminen on avointa. Muuten hän ei puhu käytöstä, vaan piilottelee sitä muilta.

”Suhtautuminen on jyrkkää ja seuraukset kiinnijäämisestä kohtuuttomia. Jos tulisi poliisin rekisteriin merkintä, siitä tulisi stigma, josta ei helposti pääse eroon.”

Miehellä on entisen puolisonsa kanssa kaksi lasta, jotka asuvat miehen luona ajoittain. Hän haluaa pitää lapset ja huumausaineidenkäytön visusti erillään.

”En halua, että he näkevät tuota puolta ollenkaan.”

Miestä ärsyttää, että huumekeskustelussa puhutaan vain ongelmakäyttäjistä ja täysin raittiista.

”Suuremmasta porukasta, jolla homma pysyy hanskassa, ei puhuta.”

Mies sanoo, että huumeilla on toki haittapuolensa. Hänellä on omasta mielestään käytössään hyvä balanssi, eikä käyttö vaikuta hänen arkeensa tai töihin.

”Ne [huumeet] ovat pieni lisämauste elämään.”

Jätevesistä havaitut yleisimmät huumeet ovat samoja, jotka nousivat esiin HS:n kyselyssä. Moni kertoi käyttävänsä niin sanottuja stimulantteja kuten amfetamiinia, ekstaasia, kokaiinia ja metamfetamiinia.

THL:n mukaan amfetamiini ja muut stimulantit voivat aiheuttaa unihäiriöitä, laihtumista ja fyysisistä huonokuntoisuutta sekä psykoottista oireilua.

Eri huumausaineiden käyttöön liittyvä fyysisen ja psyykkisen riippuvuuden riski vaihtelee.

Myös THL:n mukaan stimulanttien kuten amfetamiinin, ekstaasin ja kokaiinin kokeilut suomaisilla ovat yleistyneet. Tosin edelleen niitä kokeilleiden osuus väestöstä on pieni, alle viisi prosenttia.

Samaan aikaan asenteet huumeidenkäyttöä kohtaan ovat muuttuneet myönteisemmiksi etenkin kannabiksen osalta. Tiedot ovat vuodelta 2019.

Ekstaasin ja kokaiinin käyttö moninkertaistuu viikonloppuisin jätevesitutkimuksien perusteella, kertoo THL:n oikeuskemiayksikön päällikkö Teemu Gunnar. Ekstaasin käyttömäärät kasvavat pääkaupunkiseudulla viikonloppuisin jopa 5–10 -kertaiseksi ja kokaiinin käyttö 2–3 -kertaistuu.

”Kokaiinin käyttö pääkaupunkiseudulla ja Suomessa on moninkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Myös Euroopan tasolla käyttö on lisääntynyt.”

Kokaiinin käyttö on Gunnarin mukaan Suomessa edelleen harvinaisempaa kuin Länsi- ja Etelä-Euroopassa. Siellä kokaiinin hinta katukaupassa on alhaisempi kuin Suomessa. Kokaiinin hinta on ollut tarjonnan vähäisyyden takia Suomessa korkeaa.

Myös amfetamiinin käyttö on kasvanut ennen viime vuoden notkahdusta. Ekstaasin käyttö taas on pysynyt samalla tasolla.

”Amfetamiini on perinteisesti ollut Suomessa yleisin kovista huumausaineista buprenorfiinin [Subutex] lisäksi.”

Bilekulttuurissa stimuloivien huumausaineiden käytöllä pyritään samaan aikaan piristävä vaikutus – tanssilattialla jaksaa paremmin ja pidempään.

”Kokaiinin vaikutusaika on amfetamiinia lyhyempi. Monesti kokaiinia käytetään sitten useita annoksia”, Gunnar sanoo.

Kokaiinia käytetään usein nuuskaamalla nenän kautta. Ekstaasi taas niellään pillerinä suun kautta. Molempia käytetään vähäisissä määrin myös suonensisäisesti. Amfetamiinia käytetään tyypillisesti suun kautta tai suonensisäisesti.

Gunnarin mukaan joillain ihmisillä stimuloivien aineiden käyttö johtaa ongelmakäyttöön, joka on usein eri yhdisteiden jatkuvaa sekakäyttöä. Koko ajan voimakkaamman vaikutuksen saamiseksi aineita saatetaan alkaa käyttää suonensisäisesti, mihin taas liittyy monia riskejä kuten infektioiden vaara.

Huumausaineiden laajemmat kansanterveydelliset haitat näkyvät Gunnarin mukaan lähinnä ongelmakäytössä. Satunnaisen käytön vaikutuksista ei ole Suomessa tarkkaa tutkimusta.

”Amfetamiinia, kokaiinia ja ekstaasia käytetään satunnaisesti, mutta aineita esiintyy myös kaikkia ongelmakäytössä.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat