Helsingin hammashoito ajautui sekasortoon

Helsingin hammashoidossa on sekasortoinen tilanne. Kaupungilla ei tarkkaan tiedetä kuinka moni odottaa hoidonarviointia.

Hammashoidon työntekijöistä on pulaa valtakunnallisesti. Erityisen vaikeaa on löytää oikomishoidon ammattilaisia.

26.8. 11:27

Tuhannet jonottavat Helsingissä kiireettömään hammashoitoon ja oikomishoidon tarpeen arviointiin. Kaupungin johtajahammaslääkäri Sebastian Kaste pitää tilannetta vakavana.

”Hoitotakuun toteutuminen on suuri haaste. Ennen koronaa kiireetöntä hoitoa sai kolmessa kuukaudessa, mutta nyt kuudessa kuukaudessa pysyminen on hyvin vaikeaa”, Kaste sanoo.

Edes jonossa olevien tarkasta määrästä ei ole luotettavaa tietoa, Kaste kertoo.

Apotti-potilastietojärjestelmästä ei saa Kasteen mukaan tarvittavia tilastoja ilman manuaalista työtä. Tämä tarkoittaisi käytännössä jonossa olevien käymistä läpi yksi kerrallaan ja heidän tilanteensa arvioimista. Esimerkiksi palvelusetelillä hoitoa saanut ihminen saattaa näkyä yhä jonottajana.

”Raportointi ei ole tasolla, jolla sen pitäisi olla.”

”Tieto on erittäin tärkeää ja sillä johdetaan, mutta jos resurssit ovat niukat, keskitymme siihen, että asiakkaat saavat palvelua”, Kaste perustelee puutteellista tiedonkeräystä.

Nykyisiä tilastoja käytetään Kasteen mukaan ainoastaan jonokehityksen seuraamiseen.

Kehitys ei näytä hyvältä.

Yli kuusi kuukautta kiireetöntä hoitoa odottaneita oli elokuussa noin 9  600. Luku on kasvanut hiukan huhtikuusta, jolloin oli 9 500 asiakasta. Tiedot ovat Apotti-järjestelmästä, ja niihin sisältyy virheellisyyksiä, kuten jo hoitoa saaneita potilaita.

Jonotusajoista kaupungilla ei ole tilastoja. Ajanvarauskirjat avataan aina kolmeksi kuukaudeksi eteenpäin, eikä aikoja ei riitä kaikille. Ei ole tietoa, kuinka kauan vapaata aikaa voi joutua odottamaan.

Kiireellistä hoitoa saa kuitenkin nopeammin, Kasteen mukaan jo saman päivän aikana.

Oikomishoidon puolella ajanvarausmääräyksiä hoidon tarpeen arviointiin oli elokuun alussa noin 7 200. Myös tämä luku on vääristynyt potilastietojärjestelmän epätarkkuuden vuoksi. Yhdellä lapsella oli esimerkiksi yhdeksän kutsua hoidon tarpeen arvioon.

Tästä huolimatta Kaste pitää jonoa liian pitkänä. Tavoite on, ettei sitä olisi lainkaan.

”Pyrimme siihen, että oikomishoidon tarpeen arvioon pääsisi heti. Lapsen etu on se, mistä minä ja oikomistiimi olemme eniten huolissamme.”

Keväällä oikomishoidon tarpeen arviointeja tehtiin neljän kuukauden aikana noin 1 200, joka tarkoittaisi 300 arvion kuukausivauhtia. Nyt ajanvarauksia on yli 7 000.

Oikomishoidon tarpeen arviossa tutkitaan, täyttääkö lapsen purentavirhe kunnallisen hoidon kriteerit. Arvioon on tärkeä päästä oikeaan aikaan, jotta hoito ehditään aloittaa lapsen kehityksen kannalta ihanteellisessa vaiheessa. Aloituksen viivästyminen voi pidentää hoidon kestoa ja vaikuttaa käytettäviin hoitomuotoihin.

Nykyisessä jonotilanteessa Kaste pitää hoidon viivästymistä mahdollisena.

”Tämän hetken ruuhkat saattavat aiheuttaa sen, että hoitoa ei ehditä aloittaa optimaalisessa aikaikkunassa.”

Hän arvioi, että jonon purkaminen jatkuu vielä ensi vuonna.

Vaikea tilanne johtuu Kasteen mukaan sekä työntekijäpulasta että koronapandemian aiheuttamista jonoista. Pandemian vuoksi hammashoidon toimintaa supistettiin, ja tästä aiheutunutta jonoa purettiin kesäkuuhun asti.

Jono on nyt purettu, mutta sillä välin tuhannet jäivät odottamaan kiireetöntä hoitoa. Odottelun vuoksi työmäärä kasvaa entisestään.

”Suun terveyden ongelmat eivät parane itsestään, vaan pahenevat ajan kuluessa. Siksi myös tekemistä on enemmän.”

Hammashoidon työntekijöistä on pulaa valtakunnallisesti. Pula koskee myös yksityistä sektoria. Tämän vuoksi korvaavien palveluiden ostaminen on haastavaa. Myös kaupungin ostopalvelukumppanit ovat Kasteen mukaan joutuneet supistamaan toimintaansa henkilökuntavajeen vuoksi.

”Suomesta ei löydy tekijöitä.”

Hammashoitajia ei valmistu riittävästi, Kaste arvioi. Hammaslääkäri tarvitsee työparikseen hammashoitajan, ja mikäli hoitajia olisi enemmän, myös lääkäreitä voitaisiin palkata. Kasteen mukaan hammaslääkäreistä ei ole vastaavaa pulaa kuin hoitajista.

”Henkilökunnan löytäminen on vaikeaa. Kaupungille kiitos, että rahaa olisi mahdollisuus käyttää, mutta palveluita ei ole saatavilla.”

Tilannetta yritetään korjata, Kaste sanoo. Esimerkiksi kaupungin omaan rekrytointiin on panostettu, työntekijät tekevät lisätöitä, palveluja tuotetaan ostopalveluna ja palvelusetelin tarjoamista on tehty henkilökunnalle helpommaksi.

Lue lisää: Helsingin hammashoidossa luultiin jo toivon pilkistävän, mutta taas se katosi – Kaupunki tekemässä hätäpäätöksen lisäostoista yksityiseltä

Lue lisää: Työntekijät kertovat, mistä Husin katastrofaaliset ruuhkat johtuvat: ”Koko terveyden­hoito­järjestelmä on sakkautunut”

Lue lisää: Helsingin palkkasotku on ajanut kaupungin työntekijöitä velkaantumaan – ”Koko kesämme meni pilalle”

Lue lisää: Espoo suunnittelee oikomishoito­potilaiden valvomista mikrosirulla

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat