Autio ”Hartwall-areena” on Helsingille ongelma – HS selvitti miten hallin voisi saada auki

Helsinki-hallin myyminen vaatisi mahdollisesti lupaa Yhdysvalloilta. Myös lainmuutosta hallin avaamiseksi on esitetty.

Tyhjä tapahtuma-areena huhtikuussa 2022.

26.8. 18:17

Autioitunut Helsinki-halli on Helsingille ongelmallinen. Hallin omistuksen siirtäminen ja avaaminen olisi mahdollista. HS selvitti minkälaisia toimenpiteitä se vaatisi.

Huhut Suomen suurimman tapahtuma-areenan omistajanvaihdoksesta kiihtyivät tällä viikolla sen jälkeen kun Joel Harkimo osti Jokereiden edustusjoukkueen oikeudet.

HS:n tietojen mukaan entisen Hartwall-areenan käyttöönotto on ollut ehto sille, että jääkiekkojoukkue Jokerit pelaisi lähitulevaisuudessa kotimaan sarjassa.

Lue lisää: Julkisuutta kaihtava sijoittaja haluaa palauttaa Jokerit ”Hartwall-areenalle” – Paavo Arhinmäki selittää vaikeaa haastetta

Lue lisää: HS:n lähteet: Joel Harkimo soitti Nauravalle Narrille ja sanoi ostaneensa Jokerit Jari Kurrilta

Hallin ostaminen vaatisi kuitenkin monimutkaisia toimenpiteitä.

Tällä hetkellä hallia ei käytetä sen vuoksi, että osaan sen omistajista kohdistuu Ukrainan sodan seurauksena asetettuja pakotteita.

Vajaa 45 prosenttia hallista on venäläistaustaisten Roman Rotenberg ja Gennadi Timtšenkon Arena Events-yrityksen hallussa. Heillä on kuitenkin 90 prosentin äänivalta halliyhtiössä.

Lähtökohta on, että pakotteiden kohteena olevaa omaisuutta, eli tässä tapauksessa hallin osakkeita, ei saa myydä. Mahdotonta se ei kuitenkaan ole.

Kihlakunnanvouti Vesa Rautiainen Ulosottolaitoksen Helsingin toimipaikasta on tietoinen siitä, että myyntiprosessi on mahdollisesti käynnissä.

Rautiaisen mukaan ostavia tahoja on tiedossa enemmän kuin myyviä, sillä Rotenberg tai Timtšenko eivät ole julkisesti kertoneet myyntiaikeistaan.

”Tämä vaatii omistajilta aloitteellisuutta. Lähtökohtaisesti jäädytettyä omaisuutta ei myydä, jollei se ole pilaantuvaa.”

Voidakseen myydä osakkeita, tulisi omistajien hakea tähän Ulkoministeriöltä lupa. EU:n jäsenvaltioilla on tietyissä rajoissa mahdollisuus myöntää tällaisia poikkeuslupia. Tällöin pakotteet kohdistettaisiin tilalle tulevaan omaisuuteen, eli tässä tapauksessa rahaan.

Molemmat liikemiehet ovat Yhdysvaltojen pakotelistalla, mutta Rotenbergiin ei kohdistu EU-pakotteita.

Suomi ei voi Rautiaisen mukaan toimia asiamiehenä tai vaikuttaa muutenkaan Yhdysvaltojen asettamiin pakotteisiin, vaan kauppojen hyväksyntä tulisi hakea Yhdysvaltojen toimivaltaisilta viranomaisilta.

”Pankithan tuskin suostuvat tekemään siirtoja ilman tätä lupaa”, Rautiainen sanoo.

Ulosottolaitos pitää huolen siitä, että osakkeita ei lähdetä myymään alemmalla hinnalla kuin mitä niiden arvo on. Rautiainen ei tarkemmin kommentoi, mikä olisi sopiva hinta osakkeille.

Hänen mukaansa julkisuudessa esitetyt arviot ovat hyvin suuntaa-antavia työlukuja, joista on keskusteltu eri tahojen kanssa. Sitä, ketä nämä tahot ovat, ei Rautiainen halua kommentoida.

Esimerkiksi Iltalehdessä kauppahinnan on arvioitu liikkuvan 50 miljoonan paikkeilla.

Ison tapahtumapaikan sulkeminen on ongelma Helsingille. Helsinki-hallin tilojen korvaaminen ei ole yksinkertaista.

Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Paavo Arhinmäki (vas) toteaa suoraan, että moni kansainvälinen toimija haluaa Suomessa juuri Helsinkiin.

”Ilmalassa sijaitseva areena on Helsingin ainoa kansainvälisen kokoluokan sisäareena. Jos sitä ei jatkossa saada suomalaiseen omistukseen, se tulee ilman muuta rajoittamaan erityisesti kansainvälisten artistien konserttien järjestämistä”, Arhinmäki sanoo.

Tilanteella on merkitystä Arhinmäen mukaan paitsi helsinkiläisten vapaa-aikaan ja kulttuuriin myös tapahtumateollisuuden toimeentuloon koko Suomessa.

Arhinmäen mukaan ei kuitenkaan pidä paikkaansa, että tapahtumat karkaisivat Tampereelle.

”Juuri eilen juttelin Tampereen pormestarin kanssa. Kolme tilaisuutta on siirtynyt Tampereelle tämän vuoksi.”

Sen sijaan tapahtumia on siirtynyt Helsingin jäähalliin ja osittain jäänyt myös toteutumatta.

”On sekä Helsingille että samalla koko Suomelle ongelma, että puuttuu toinen kansainvälisen kokoluokan sisäareena.”

Arhinmäki kertoo, että yksi koripallon vuoden 2025 EM-kisojen alkulohkoista on myönnetty Helsingille.

”Jos Ilmalassa sijaitseva areena ei ensi kevääseen mennessä vaihda omistajaa, kisat siirtyvät Tampereelle.”

Moni suuri kansainvälinen tapahtuma sopii selvemmin Helsinkiin. Tämä johtuu Arhinmäen mukaan ainakin siitä, että Helsingissä on laajempi hotellikanta ja esimerkiksi suuria urheilujoukkueita on helpompi majoittaa.

”Monet kansainväliset toimijat haluavat tulla nimenomaan Helsinkiin, jos he tulevat Suomeen. Jos sitä areenaa ei ole, he jättävät tulematta.”

Helsingin tapahtuma-alalle on tärkeää, että käytössä on mahdollisimman laaja kirjo eri kokoisia tapahtumapaikkoja, sanoo myös Scott Lavender Live Nationin Suomen ja Baltian maiden kiertueiden pääpromoottori.

”Helsingille tämän kokoinen tapahtumapaikka on todella tärkeä”, Lavender sanoo.

Helsinki-areenan ollessa poissa käytöstä tapahtumia järjestetään Lavenderin arvion mukaan Tampereella, Turussa ja Espoossa. Toisaalta Helsingin jäähalli on myös ahkerassa käytössä.

Jäähalli on ennätyksellisen kovassa käytössä, vahvistaa Helsingin jäähallin toimitusjohtaja Tom Kivimäki .

Areena-kokoiset tapahtumat kuitenkin valuvat Turkuun ja Tampereelle.

”Helsingillä ei ole tarjota kaikkea kokonaisuutta”, Kivimäki toteaa.

Harrastustoimintaan tilanteella ei Arhinmäen mukaan ole juurikaan vaikutusta. Helsinki-areenan harjoitushalli on yksi Helsingin parista kymmenestä harjoitusjäästä.

”Totta kai Helsingissä on pulaa jäästä, ja käyttäjiä on enemmän kuin vuoroja. Tämän vaikutus on kuitenkin kokoluokaltaan pieni”, Arhinmäki toteaa.

Torstaina Arhinmäki heitti HS:n haastattelussa ilmoille myös sen vaihtoehdon, että eduskunta säätäisi hallin haltuunoton mahdollistavan lain. Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen (kesk) ei halunnut kommentoida hallin tilannetta millään tavalla.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat