Ilmainen käynti terveysasemalla voi olla pian historiaa Helsingissä

Sote-johto arvioi, että jo ensimmäisenä vuonna pitää ehkä nostaa maksuja ja rajata ihmisryhmien pääsyä palveluihin.

Terveysaseman käytävää Myllypurossa.

30.8. 10:35 | Päivitetty 30.8. 19:13

Helsinki arvioi lähtevänsä sote-uudistukseen niin tiukalla taloudella, että Helsingissä aletaan ehkä uudelleen periä maksuja käynneistä terveyskeskuksissa.

Toisin kuin muualla Suomessa tämä on ollut helsinkiläisille maksutonta vuodesta 2013 asti.

Tällaista tarkkaa ehdotusta ei siis ole vielä valmisteltu. Toimialuejohtaja Juha Jolkkonen arvioi kuitenkin, että valtiolta saatu ensimmäisen vuoden budjetti on niin tiukka, että pitää joko nostaa maksuja, rajata ihmisryhmien pääsyä palveluihin tai molempia.

Suurin osa palveluista on lakisääteisiä ja maksuillekin ovat valtakunnalliset ylärajat.

Sellaiset palvelut, joiden ehtoja voitaisiin tiukentaa, voisivat olla esimerkiksi sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelut ja omaishoidontuki, Jolkkonen sanoo.

Maksujen nostaminen taas voisi tarkoittaa maksuttomuuden loppua terveys­keskuksissa, mutta myös korotusta useisiin pienempiä ihmisjoukkoja koskeviin asiakasmaksuihin, joissa Helsinki ei nykyisin vielä peri suurimpia mahdollisia maksuja.

Nämä ovat siis vasta esimerkkejä, ja saavutettavat säästöt olisivat melko pieniä.

”Meidän pitää joka tapauksessa tehostaa toimintaa esimerkiksi kehittämällä sähköisiä palveluita. Mutta tässä on iso riski, että joudutaan myös nostamaan maksuja tai tiukentamaan palvelujen myöntämisen kriteerejä.”

Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunnassa käsitellään tiistaina luonnosta toimialan budjetiksi 2023. Lautakunnalle se tuodaan vain tiedoksi, päätöksiä tekee syyskuun puolivälissä kokoontuva uudistusjaosto sekä sen jälkeen kaupunginhallitus ja valtuusto.

Helsinki järjestää yhä itse sote-palvelunsa sote-uudistuksen jälkeen.

Erona tähän vuoteen on se, että rahoitus tulee valtiolta. Helsinkiläispoliitikot eivät siis päätä potin kokoa, vaan vain rahanjaosta toimialan sisällä vuodenvaihteessa, kun tehdään tarkempaa tulosbudjettia.

Laskelmat tarkentuvat vielä syksyn mittaan, mutta nyt rahaa luvataan valtiolta 2,584 miljardia. Potista maksetaan sitten helsinkiläisten sosiaali- ja terveyspalvelut ja pelastustoimi sekä annetaan osa Hus-yhtymälle erikoissairaanhoidon pyörittämiseen.

Viranhaltijat pitävät pottia liian pienenä. Helsinki laskee, että esimerkiksi nykyistä tiukempaan hoitotakuuseen, vanhuspalvelujen hoitajamitoitukseen ja muihin valtakunnallisesti määrättyihin uudistuksiin kuluu pääkaupungissa noin 60 miljoonaa. Valtiolta on tulossa reilu puolet tästä summasta.

Suurta epävarmuutta liittyy myös pandemian aikana kasvaneen hoitovelan korjaamiseen, inflaation myötä kohonneisiin kustannuksiin ja ammattilaisten palkankorotuksiin, kun esimerkiksi hoitoalan työtaistelut ratkeavat. Palkoilla joudutaan ehkä kilpailemaan myös naapurialueiden kanssa.

Budjettiluonnoksessa tärkeimmiksi nostetaan nyt perusasioita. Helsingin pitäisi siis saada työvoimapula ratkaistua ja peruspalvelut toimimaan.

Helsinki myös jatkaa edelleen palvelujensa kehittämistä ja keskittämistä isoihin keskuksiin. Ensi vuoden aikana tehdään todennäköisesti uusia päätöksiä isojen keskusten rakentamisesta ainakin Haagassa.

Tulevina vuosina talous voi tiukentua vielä lisää. Sote-uudistuksen kunkin alueen asukkaiden tarpeisiin perustuva rahoitusmalli tulee käyttöön asteittain. Helsingissä on arvosteltu toistuvasti, että malli ei ota kunnolla huomioon kaikkia pääkaupunkiseudun haasteita.

Oikaisu 30.8. klo 19.10: Muokattu kohtaa ”sairauden tai vamman vuoksi tarjottavat kuljetuspalvelut” muotoon sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelut.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat