Oppilaat käyttävät koulukirjoja jo vuorotellen osassa Helsingin kouluista – Kaupungin mukaan ”maailma on muuttunut”

Opettajat esittivät mielipidekirjoituksessaan huolensa siitä, että osassa kouluista oppikirjoja ei riitä kaikille oppilaille.

Oppilaita Jätkäsaaren peruskoulun pihalla.

30.8. 15:19

Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Satu Järvenkallas ei näe paluuta entiseen, jossa kaikilla oppilailla olisi omat oppikirjat kaikista aineista.

”En näe sitä realistisena, kun katsoo tämän päivän maailmaa, opetussuunnitelmaa ja välineitä, mitä meillä on käytössä. Opimme erilaisten oppimateriaalien kautta. Kirja on yksi tärkeä elementti, mutta se ei ole ainut”, hän sanoo.

”Pitää ymmärtää, että maailma on sillä tavalla muuttunut, että yksi materiaali ei ole enää ratkaisu oppimiseen.”

Koulukirjojen puute Helsingissä nousi julkiseksi puheenaikeeksi, kun nimimerkillä Kaksi turhautunutta opettajaa esiintyneet opettajat esittivät huolensa asiasta HS:n mielipidekirjoituksessa viime viikonloppuna.

Lue lisää: Helsingin kouluilla ei ole varaa riittävään määrään oppikirjoja

Kirjoituksessa opettajat totesivat, että Helsingissä on ala-asteen kouluja, joissa monien oppiaineiden tekstikirjoja on säästösyistä hankittu vain yhden luokan oppilaiden verran eikä koko luokka-asteelle.

”Tästä seuraa, että kaikki saman luokka-asteen oppilaat käyttävät kirjoja omalla vuorollaan”, opettajat kirjoittivat.

Heidän mielestään tilanne on oppimisen kannalta hankala, koska opettaja ei voi antaa oppikirjan teksteihin liittyviä kotitehtäviä ja kirjatilanne määrittää paljon sitä, milloin mitäkin sisältöjä voidaan opiskella.

”Ennen kokeita oppilaat saavat kirjat luettavikseen vain muutamaksi päiväksi, jotta seuraava ryhmä saa taas kirjat käyttöönsä. Oppilaiden tulee siis omaksua koealueet hyvin lyhyessä ajassa.”

Osassa aineista ei ole koulukirjoja lainkaan. Tämä tekee opettamisesta ja oppimisesta aiempaa vaikeampaa, opettajat huomauttavat.

Järvenkallas sanoo pitävänsä tärkeänä sitä, että yhteiskunnassa käydään keskustelua oppimateriaaleista ja opetustavoista. Hänen mukaansa keskustelua pitäisi kuitenkin käydä ennen kaikkea kouluissa opettajien ja oppilaiden kesken.

”Kouluilla on oman budjetin puitteissa vapaus tehdä oppimateriaalivalintoja, enkä haluaisi tätä valinnanvapautta kouluilta viedä. Tämä on kysymys, jossa on hyvä kuulla oppijoita ja suunnitella oppimateriaalia yhdessä siellä yhteisössä.”

Hän ei viranhaltijana halua lähteä antamaan yksittäisiä ohjeita kouluille.

”Se ei ole oikea tapa käsitellä asiaa. Tämä ei ole joko tai -ratkaisu, johon voisin täältä toimistosta ratkaisun antaa. Yksittäisillä opettajilla voi myös olla erilaisia näkökulmia ja mietteitä.”

Järvenkallas ei osaa sanoa, miten monessa koulussa on käytäntö, jossa oppikirjoja kierrätetään eri ryhmien oppilaiden välillä.

”Me emme näin tarkalla syynillä käy kouluja läpi, koska kouluilla on valinnanvapaus miettiä oppimateriaalikysymystä. Meillä ei ole sellaista määräystä, että kaikilla pitää olla kirjat kaikista aineista, kun opetus ei toimii enää sillä tavalla. Meitä ohjaa vahvasti opetussuunnitelma.”

Kirjoituksessaan opettajat kertoivat pitävänsä ”lähinnä huonona vitsinä” Helsingin vuodelle 2025 ulottuvan kaupunkistrategian painopistealuetta, jonka mukaan pääkaupunki on ”maailman paras ja yhdenvertaisin paikka oppia”.

”Tietysti on surullista, että näin ajatellaan”, Järvenkallas sanoo.

”Itse ajattelen, että yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että toteutetaan opetussuunnitelman mukaista opetusta, kaikki pääsevät kouluun, kaikilla on käytössä erilaisia oppimateriaaleja, että he oppivat ja oppimistulokset kehittyvät.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat