Puu­kerros­talojen rakentaminen Helsinkiin kiihtyy

Helsingin kaupungin kehittämässä puisessa mallikerrostalossa suunnitelmat ovat avoimia kaikille kiinteistönomistajista materiaalien toimittajiin. Ensimmäiset kaupungin omat kohteet suunnitteilla Mellunkylään.

Mallikerrostalohankkeessa haetaan edullista puu­kerros­talo­konseptia.

11.9. 2:00 | Päivitetty 11.9. 14:21

Helsingin kaupunki on kehittänyt uuden puisen mallikerrostalon täydennys­rakentamiseen. Sen prosessi ja suunnitelmat ovat avoimia kaikille toimijoille kiinteistön­omistajista elementtitoimittajiin.

Kaupunki suunnittelee ensimmäisten konseptin mukaisten kerrostalojen rakentamista Mellunkylään.

”Tämän taustalla on, että me olemme tehneet jo aiemmin betonisen Make-talon. Siinä pointti oli nimenomaan täydennys­rakentamisen vaikeus. Kun ne hankkeet ovat tosi pieniä, niistä tulee helposti myös todella kalliita”, kertoo Helsingin kaupungin asuntotuotannon (ATT) kehityspäällikkö Sanna Meriläinen.

”Nyt kaupungilla on valmiiksi suunniteltu palikka, jonka avulla saadaan painettua kustannuksia alas. Se on kerran suunniteltu siten, että sitä voidaan sitten varioida, ja siinä yhdistyvät edullisuus ja puurakentaminen.”

Uusi mallikerrostalo on jatkoa vuosina 2014–2016 kehitetylle malli­kerros­talo­konseptille, joka toteutettiin Vuosaareen Pienen Villasaaren tielle vuonna 2019.

Uutta mallia varten on muun muassa tutkittu referenssikohteita useista maista ja otettu oppia aiemman konseptin kokemuksista.

”Meidän täytyy asuntotuotannossa päästä Ara-hintoihin eli kohtuuhintaiseen tuotantoon, ja se on käytännössä tosi vaikeaa. Betonisia Make-talojakin on tehty tähän mennessä tasan yksi”, Meriläinen toteaa.

”Samanaikaisesti kun meidän täytyy tehdä täydennysrakentamista, monella alueella edellytetään puurakentamista ja meiltä myös [Helsingin] kaupunki edellyttää puurakentamisen lisäämistä.”

Meriläisen mukaan ajatus olikin, että pieneksi rakennukseksi puukerrostalo soveltuisi aika hyvin.

”Kun keskustelua on käyty eri osapuolten kesken, täydennys­rakentamis­prosessin on todettu olevan hankala. Ja kun me olemme julkinen toimija, niin mietimme, miksemme voisi jakaa tätä mallia kaikille toimijoille. Sehän toimii muillakin hyvin.”

Mallissa on huomioitu kohtuuhintainen kustannustaso, jotta hankkeet voidaan rakentaa Ara-rahoituksella. Kerrostalot ovat kohtuuhintaisuudesta huolimatta myös arkkitehtuuriltaan korkeatasoisia, ja asunnot ovat tilavia ja valoisia.

”Halusimme avata sekä prosessin että suunnitelmat kaikille toimijoille, jotta ekologisesta täydennys­rakentamisesta tulee jatkossa yhä tavanomaisempaa.”

Uusi puurakenteinen kerrostalo tuottaa ATT:n mukaan noin 40 prosenttia pienemmän hiilijalanjäljen verrattuna vastaavan tyyppiseen betonikerrostaloon. Kaupungin tavoitteena onkin siirtyä uuden mallin myötä puurakentamisen edistämisestä sen normalisointiin.

”Se on se tausta, eli betonisen kerrostalon rinnalle voimme tarjota uusia puutalomalleja”, Meriläinen kertoo.

”Halusimme avata sekä prosessin että suunnitelmat kaikille toimijoille, jotta ekologisesta täydennysrakentamisesta tulee jatkossa yhä tavanomaisempaa. Suurille täydennysrakentamishankkeille on vähän paikkoja, ja ne edellyttävät usein purkamista.”

Uusia asuntoja kuitenkin tarvitaan myös olemassa olevilla asuinalueilla, Meriläinen sanoo.

”Kompaktit ja toimivat rakennukset on suunniteltu niin, että ne sopivat monenlaiseen kaupunkiympäristöön.”

Konseptin tarkoituksena on myös sujuvoittaa mallikerrostalon tontinluovutus-, kaavoitus- ja lupaprosessia. Konseptia suunniteltaessa on käyty neuvotteluita kaupungin eri viranomaisten kanssa, jotta toteutuksesta saadaan mahdollisimman yksinkertainen jo hakemuksesta lähtien.

Meriläinen painottaa, että konseptin kehittäminen on saanut alkunsa täydennysrakentamisesta ja puurakentaminen on vain tullut siihen lisätekijänä.

”Emme toki ole vielä siinä vaiheessa, että yhtään tällaista olisi luvitettu, mutta näin olemme ajatelleet, että hankkeiden etenemistä sujuvoitettaisiin. Kun olemme keskustelleet kaupungin muiden toimijoiden kanssa, mistä täydennysrakentamisessa kiikastaa tai miksi hankkeet eivät lähde liikkeelle, se prosessi on koettu hankalaksi ja vaatii paljon resursseja hankkeeseen ryhtyvältä.”

Hankkeen valmistuttua saadaan tarkempaa tietoa muun muassa kohtuuhintaisuuden ja päästöjen toteutumisesta.

Periaatteena on, että jos kaupungin tarjoamaa mallia hyödyntää, lupaprosessi voisi sujuvoitua.

”Näin se olisi tarkoitus sujua lopulta, mutta nyt meidän pitäisi saada ensimmäinen tontti lyötyä lukkoon. Kun olemme vieneet ensimmäisen hankkeen kerran läpi, sen jälkeen varmaan on näin, mutta se pitää kerran testata”, Meriläinen huomauttaa.

”Silloin tämä helpottaa sekä meidän että muidenkin resursointia. Tällä haetaan lupa itse rakennukselle ja sille, että rakennus­lupa­prosessi olisi kevyempi. Siinä käytäisiin vain läpi konteksti, vähän samaan tyyliin kuin Helsinki-pientalossa, joka onkin hyvin yleistynyt. Tämä on vain mietitty isompaan mittakaavaan.”

Meriläinen korostaa, että täydennys­rakentamisessa pitää kuitenkin vähän katsella asiaa, mutta jos on sopiva tontti, hankkeen pitäisi ilman muuta sujuvoitua entisestään.

”Meillä on yhteisymmärrys kaavoituksen ja rakennusvalvonnan kanssa, että tietynlaiselle tontille tällainen talo voidaan rakentaa. Tämä on tavoitetila.”

Hankkeen valmistuttua saadaan tarkempaa tietoa muun muassa kohtuuhintaisuuden ja päästöjen toteutumisesta sekä jatko­kehitys­suosituksia lupaprosessiin. Kaupunki aikoo myös kysyä kokemuksia mukana olleilta tahoilta sekä asukkailta.

Kehitystyössä ovat olleet mukana Helsingin kaupungin asuntotuotanto, arkkitehtitoimisto Harris–Kjisik, Granlund, Jensen Hughes ja insinööritoimisto Asko Keränen. Hanketta ovat avustaneet Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (Ara) sekä ympäristö­ministeriö.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat