Helsingin päiväkodit vajosivat yhä syvempään kriisiin: ”Ei ole tarjota muuta kuin tilat”

Helsingin päiväkodeissa on vajottu yhä syvempään kriisiin työntekijäpulan vuoksi. Pulaa tilkitään yhä rajummilla keinoilla.

Päiväkotien työntekijät ovat varhaiskasvatuksen opettajan Kristina Kurténin mukaan ylityöllistettyjä. ”Teemme jokainen kahden ihmisen työt.”

8.9. 14:29

Viesti varhaiskasvatuksen kentältä Helsingistä on karu:

Päiväkodin aloittavien taaperoiden ryhmä, jossa ei ole yhtään vakituista työntekijää.

Yksi aikuinen vastuussa kolmestatoista lapsesta.

Kikkailua henkilöstömitoituksen kanssa: erityislapsen avustaja, joka on useana päivänä laskettu henkilöstöjärjestelmässä koko ryhmän aikuiseksi.

Ja koska järjestelmään aamulla ilmoitettua henkilöstömitoitusta ei voi muuttaa päivän aikana, aamulla työpaikalla pistäytynyt työntekijä saatetaan laskea mitoitukseen koko päivän ajan.

Muun muassa näitä asioita Helsingin päiväkodeissa on jo alkusyksyn aikana tapahtunut, vaikka flunssa-aaltojen aiheuttamat pahimmat ajat ovat vasta edessä päin. Esimerkit ovat peräisin varhaiskasvatuksen työntekijöiltä.

Toimitukseen otti yhteyttä myös äiti, jonka lapsen ruotsinkielinen päiväkoti suljettiin syyskuun alkupuolella kokonaan viikoksi henkilöstöpulan vuoksi.

”On ollut poliittinen päätös saada kaikki perheet varhaiskasvatuksen piiriin, mutta meillä ei ole tarjota muuta varhaiskasvatusta kuin tilat.” Kurténin kertoo.

Helsinkiläinen Taija Turunen kertoo, että hänen pian 3-vuotiaan lapsensa päiväkodissa henkilöstössä on ollut runsaasti vaihtuvuutta kuluneen vuoden ajan. Turunen hämmästelee sitä, ettei päiväkotiin saada millään vakituisia työntekijöitä.

Eräänä aamuna Turunen joutui jättämään lapsen päiväkodin työntekijälle, joka oli yksin yli kymmenen pienen lapsen kanssa.

”Jos tilanne on se, että lapsen ryhmän aikuiset vaihtuvat joka päivä, pitää ehkä harkita päiväkodin vaihtoa. Toisaalta, onko tämä samanlaista joka paikassa?” Turunen miettii.

Varhaiskasvatuksen henkilöstöpula on kesto-ongelma, josta uutisoidaan aika ajoin. Tilanne on vaikeutunut vuosi vuodelta.

Sijaisia helsinkiläisiin päiväkoteihin välittää pääkaupunkiseudun kuntien omistama Seure Henkilöstöpalvelut Oy. Seuren asiakaskokemuksen johtaja Kaarina Liimatainen kertoo, että rekrytointitilanne on pahentunut tasaisesti vuodesta 2017 alkaen.

Helsingin kaupunki ja Seure eivät anna tarkkoja lukuja sijaistarpeesta. Sen sijaan Liimatainen avaa tilannetta prosenteissa.

”Tämän vuoden elokuussa tilapäisen henkilökunnan kysyntä koko pääkaupunkiseudulla on ollut 50 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten elokuussa. Viimeiset viisi vuotta kysyntä on ollut nousussa.”

Luvut viime vuodeltakaan eivät ole huojentavia, ja siitä tilanne on edelleen pahentunut.

Helsingin varhaiskasvatuksen opettajan koulutuksen saaneita työntekijöitä puuttui helmikuussa 925, eli kokonaisvaje oli 38 prosenttia. Kelpoisia lastenhoitajia puuttui tuolloin 640, eli kokonaisvaje oli 22 prosenttia.

Varhaiskasvatuksen opettajia työskenteli Helsingissä noin vuosi sitten kaikkiaan 2  500.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan varhaiskasvatusjohtaja Miia Kemppi aloitti tehtävässään toukokuussa 2022. Kuva: Oulun kaupunki

Syksy on tuonut mukanaan henkilöstöhaasteet, myöntää varhaiskasvatusjohtaja Miia Kemppi Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta. Helsinkiläisissä päiväkodeissa on tarjolla kymmeniä avoimia työtehtäviä.

Pieniä lapsia tulee varhaiskasvatuksen piiriin jatkuvasti enemmän, mutta käytännössä kaikki alan ammattilaiset on jo kiinnitetty töihin, Kemppi sanoo. Helsingin päiväkodeissa hoidettavien lasten määrän ennakoidaan tuoreessa kasvatus- ja koulutuslautakunnan vuoden 2023 talousarviossa kasvavan noin 500 lapsella.

Tarkkoja lukuja siitä, millaisella miehityksellä uusia ryhmiä on avattu, ei Kempin mukaan ole saatavilla henkilöstöjärjestelmän vaihtumisen vuoksi.

Vakituisen henkilökunnan puuttuessa turvaudutaan sijaisiin, leikkipuistojen henkilökuntaan tai saman päiväkodin työntekijöihin muista ryhmistä.

Tänä vuonna Seure on pystynyt välittämään työntekijöitä yli 50 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten, mutta se ei vielä riitä paikkaamaan henkilöstövajetta. Pahempia kysyntäpiikkejä on Seuren Liimataisen mukaan odotettavissa marraskuulle ja maaliskuulle, kun kausiflunssat alkavat.

Liimatainen kertoo, että Seuren asiakkaat, eli Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen, ovat olleet valmiita joustamaan esimerkiksi henkilöstön koulutusvaatimuksista.

Liimatainen on sitä mieltä, että henkilöstöpulan ratkaisemisessa tarvitaan kuitenkin kansallisia toimenpiteitä. Työmarkkinoille ei saada riittävästi koulutettua henkilökuntaa, joka voisi sitoutua tehtäviinsä. Helsingissä oma haasteensa on Liimataisen mukaan palkkatason ja elinkustannusten yhtälö.

Kristina Kurtén on työskennellyt varhaiskasvatustehtävissä viiden vuoden ajan ja nähnyt, kuinka päiväkotien arki on siirtynyt yhä enemmän sijaisten pyöritettäväksi.

Helsinkiläisessä päiväkodissa työskentelevä varhaiskasvatuksen opettaja Kristina Kurtén on ollut alalla vuodesta 2018, eikä tilanne ole hänen mukaansa koskaan aiemmin näyttänyt näin pahalta.

Kurténin yksikköön avattiin syyskuun alussa uusi ryhmä kaikista pienimmille lapsille – ilman yhtään vakituista työntekijää.

”Tiedän, ettei oma päiväkotimme ole ainoa, jossa uusia ryhmiä avataan vain sijaisten voimin. Erityisen pahalta tuntuu siksi, että nämä varhaiskasvatuksen aloittavat lapset tarvitsisivat eniten pysyvyyttä ja turvaa”, Kurtén sanoo.

Kurtén kutsuu tilannetta katastrofaaliseksi. Yksikössä, jossa hän työskentelee, on tällä hetkellä 11 kasvattajan vaje. Kurténista tuntuu, että omaa työtä on mahdotonta tehdä näissä oloissa.

”On ollut poliittinen päätös saada kaikki perheet varhaiskasvatuksen piiriin, mutta meillä ei ole tarjota muuta varhaiskasvatusta kuin tilat.”

Varhaiskasvatusjohtaja Kemppi sanoo olevansa todella pahoillaan henkilökunnalta kuulemistaan kokemuksista.

”Suhtaudumme viestiin vakavuudella. Niin kaupunkitasoisesti kuin valtakunnallisesti mietitään, miten tilanne saataisiin kuntoon”, Kemppi sanoo.

Kemppi kääntää katseensa myös oppilaitosten suuntaan. Hänen mukaansa koulutuspaikkoja pitäisi saada nopeasti lisää, jotta ”huutavaan pulaan” saataisiin apua.

”Tällä hetkellä pyritään ratkaisemaan syksyn tilanne ja turvaamaan perheille pysyvä henkilöstö. Katse on myös tammikuussa, jolloin varhaiskasvatukseen tulee lisää pieniä lapsia”, Kemppi sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat