Vantaan ensimmäisen raitio­tien suunnitelmat jo pitkällä – Kartta näyttää, miten kaupungin­osat muuttuisivat

Suurjännitejohdoista tulisi liikaa häiriötä raitiotien ajolangoille.

Kauppakeskus Jumbon ja kantaverkon suurjännitejohtojen väliin jää liian kapea tila, jotta raitiovaunuille saataisiin asennettua ajolangat. Suurjännitelinja häiritsisi raitioliikenteen sähkönottoa.

11.9. 2:00 | Päivitetty 11.9. 14:21

Kantaverkkoyhtiö Fingridin suurjännitejohdot Vantaan Pakkalassa aiheuttavat ylimääräistä päänvaivaa uuden raitiolinjan suunnitteluun osallistuville insinööreille.

Parhaillaan selvitettävänä on, mikä olisi parhain tapa ratkaista 440 kilovoltin suurjännitejohtojen aiheuttama häiriö raitioliikenteelle.

Vantaan raitiotien reittiä on soviteltu kauppakeskus Jumbon eteläpuolelle Tasetielle, jonka eteläpuolella kulkee Fingridin kantaverkko. Tilaa ei ole riittävästi siihen, että raitiolinja saataisiin tarpeeksi kauaksi suurjännitelinjasta.

Vantaan raitiotien hankejohtaja Tiina Hulkko hahmotteli mediakierroksella perjantaina kaksi vaihtoehtoa, joita molempia selvitetään.

Joko kantaverkkoyhtiö tunneloi suurjännitejohdot tai sitten uudet raitiovaunut ajavat muutama sata metriä Tasetietä akkujen voimalla. Fingridillä lienee tällä hetkellä isompiakin hankkeita ratkaistavanaan.

Kahdesta vaihtoehdosta kaluston varustaminen akuilla vaikuttaa siis mahdolliselta, sillä käytännön esimerkkejä löytyy esimerkiksi Saksasta. Suomessa tällaista kalustoa ei ole tehty

Kalustosuunnittelijat miettivät vaunujen varustamista akuilla yhdessä Pääkaupunkiseudun kaupunkiliikenneyhtiön kanssa.

Jumbon kierros on kuitenkin nähty raitioreitin kannalta järkeväksi, koska Tasetielle sijoittuva pysäkki antaa Kartanonkosken ja Pakkalan alueen ihmisille ja toimijoille mahdollisuuden käyttää ratikkaa.

Kauppakeskuksen omistusyhtiöt kaavailevat mittavaa täydennysrakentamista Jumbon yhteyteen, sen maanpäällisen parkkipaikan päälle.

Raitiolinjan suunnittelu on tähän mennessä edennyt vauhdikkaasti, koska kaupunginvaltuuston on määrä tehdä ratkaisunsa linjan rakentamisesta tai sen jättämisestä rakentamatta ensi vuonna.

Tunnistetuista kipupisteistä Tikkurilan 77 miljoonan euron tunnelin katusuunnitelma on jo hyväksytty valtuustossa äänestyksen jälkeen, ja odotetusti päätöksestä on valitettu hallinto-oikeuteen. Tunnelilinjausta ovat voimakkaasti kritisoineet etenkin ne taloyhtöt, joiden vierestä ja alta tunneli kulkisi.

Tikkurilassa kaupunki koki tappion yleiskaavakäsittelyn yhteydessä, kun Väyläviraston valitus santaradan siirrosta menestyi hallinto-oikeudessa. Santarata halkoo potentiaalista asuinrakentamista pahan kerran.

Kaupungininsinööri Henry Westlinin mukaan kaupunki on nyt tarjoamassa radanpidon sepeliasemalle uutta paikkaa Hiekkaharjun pohjoispuolella. Toiveena on, että valtion viranomaiset hyväksyisivät tämän vaihtoehdon.

Uuden ratikkalinjan ongelmat eivät jää vain suurjännitejohtoihin. Myös lentoaseman päätepysäkin suunnittelu on ollut kova pähkinä.

Yhdessä lentoasemia hallinnoivan Finavian kanssa on nyt soviteltu ramppi- ja siltaratkaisua siten, että raitiolinjan päätepysäkki sijoittuisi osittain nykyisen bussikentän päälle hotelli Scandicin ja terminaalirakennuksen väliin.

Raitiopysäkiltä olisi siten suora yhteys lentoasemalle, mutta toisaalta Lentäjäntieltä Tietotielle kääntyvä linjaus palvelisi kenttäalueen työntekijöitä ja lukuisia toimijoita. Auto- ja bussiliikenne voisi kulkea nykyiseen malliin.

Hakunilan ytimeen on alkanut nousta uusia asuintaloja, ja lisää on suunnitteilla. Vanhan ostoskeskuksen muodonmuutoksesta ei vielä ole päätöksiä.

Tuoreimman konsulttiarvion perusteella raitiotie voisi synnyttää lähes tuplaten kiinteistötuloja verrattuna bussivaihtoehtoon. Pikaraitiotien rakentaminen voisi nykyisillä kaavarunkoluonnoksilla tuottaa tuloja 563,3 miljoonaa euroja.

Kokonaiskustannuksien mittapuuna on ollut arvio noin 400 miljoonasta eurosta, mutta suunnittelun edistyessä myös hinta-arvio täsmentyy päätöksentekoa varten. Vantaan kaupungin maksuosuus olisi tässä kolmen vuoden takaisessa arviossa 267 miljoonaa euroa.

Konsulttiyhtiö Newsecin arvio yli 560 miljoonan euron tuloista rakentuu tontinmyynnistä ja maankäyttömaksuista.

Toukokuussa valmistuneessa analyysissaan Newsec huomioi kaupungin maanomistuksen kullakin alueella, ja miten kiinteistötuotot ovat eri puolilla Vantaata kehittyneet.

Analyysin perusteella suurimmat ratikan aiheuttamat tuotot tulisivat Aviapoliksen itä- ja eteläosista, Hakunilan keskustasta sekä Tikkurilasta.

Vantaan raitiotien varteen on mahdollista kaavoittaa asuntoja noin 60  000 asukkaalle ja uusia työpaikkoja noin 30 000. Asukasmäärän kasvusta huolimatta kestävien kulkumuotojen eli joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn osuus tuplaantuu.

WSP:n tuoreen selvityksen perusteella asukasmäärän kasvu lisää myös autoliikennettä, mutta vähemmän kuin kestäviä kulkumuotoja.

Ennakkomakua raitiolinjan vaikutuksesta on nähtävissä Aviapoliksen lisäksi myös Hakunilassa, missä Hakunilantien varressa näkyy jo useita nostokurkia.

Ostoskeskusta vastapäätä nousee uusia asuntoja, ja ostoskeskuksen eteläpuolelta on puretun liikerakennuksen tilalle nousemassa kookas asuinkerrostalo.

Hakunilassa entisen bussivarikon alueen vetovoimaisuutta on määrä lisätä nostamalla kulkureittejä halkova vanha Lahdentie samalle korkeudelle kuin uudet asuintalot. Siirrettävä osuus on pituudeltaan joitakin satoja metrejä.

Valtio on luovuttanut osan Lahdentiestä Vantaan kaupungille katualueeksi, joten Lahdentien mahdollinen siirto tapahtuu kaupungin omilla päätöksillä. Lahdentien noin kahden miljoonan euron arvoinen siirto ei suoraan vaikuta raitiotien kustannuksiin, koska kiskot voisivat kulkea Kyytitien nykyistä siltaa pitkin.

Lupaavaa asuinaluetta halkovan kulkuväylän korotus vapauttaisi kuitenkin lisää tonttimaata rakennettavaksi.

Uuden raitiolinjan päätepysäkki Helsingissä sijoittuisi Mellunmäen metroaseman pohjoispuolelle, missä nyt on pysäköintialue.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat