Helsinkiläisessä kerrostalossa asuntoihin rakennettiin liian matalat huoneet

Helsinkiläisessä kerrostalohankkeessa on syntynyt ongelmia liian matalasta huonekorkeudesta. Asukkaat ovat tehneet joukolla valituksen ongelmasta.

Verhotankojen asennuksia on joihinkin huoneisiin melko vaikea tehdä Herttoniemeen nousevassa kerrostalossa.

7.9. 11:12

Helsinkiläisessä kerrostalohankkeessa on syntynyt ongelmia liian matalasta huonekorkeudesta.

Viidenkymmenen asunnon ostajat ovat tehneet valituksen rakennusliikkeelle liian matalasta huonekorkeudesta. Rakennusvalvonta ei anna asunnoille käyttölupaa, ellei rakennusliike tee muutoksia.

Ongelma koskee JM Suomen isoa asuntokohdetta Herttoniemessä Helsingissä.

Yhtiö myi kaikki Asunto Oy Helsingin Herttoniemen Läkkisepän asunnot jo ennen talon valmistumista tulevana talvena. Tornitalossa on 17 kerrosta ja 147 huoneistoa. Asuntojen koot vaihtelevat 27-neliöisten yksiöiden ja hieman yli 100-neliöisten perheasuntojen välillä.

Kaikissa huoneistoissa on ongelma huonekorkeuden kanssa.

Sijoittajille päätyi vajaa puolet ”Herttoniemen uudeksi siluetiksi” mainostetusta kerrostalon huoneistoista. Neliöhinta esimerkiksi 28-neliöisessä yksiössä on ollut noin 8 500 euroa.

”Verhokiskoja ei voi asentaa, jos haluaa ikkunoiden vielä aukeavan.”

Moni asunnonostaja on ilmaissut JM Suomelle tyytymättömyyttään.

”Huoneita ei voi kalustaa. JM Suomen myymiä verhokiskoja ei voi asentaa, jos haluaa ikkunoiden vielä aukeavan”, hämmästelee kohteesta sijoitusyhtiönsä kautta kuusi huoneistoa ostanut Jukka Haikala.

JM Suomelle tehtyyn reklamaatioon osallistui sekä asuntosijoittajia että asukas­osakkaita.

Ongelmien syy löytyy ilmanvaihtokanavien kookkaista koteloinneista. Ilman muutostöitä ei kaikkiin huoneisiin voi kotelointien takia asentaa verhotankoa siten kuin verhotangot ikkunaan vakiintuneesti asennetaan tai että ikkunat voitaisiin enää sen jälkeen avata.

Asuntojen soveltuvuus tarkoitukseensa, huonekorkeus ja huonekorkeuden puutteesta johtuva huoneala eivät vastaa ympäristöministeriön asetuksen vaatimuksia, rakentamisesta valittavat ovat reklamoineet JM Suomelle.

Huonekorkeus saa ympäristöministeriön asetuksen mukaan alittaa 2,5 metriä ”vain vähäiseltä osaltaan”. Haikalan asunnossa korkeus lattiasta jää paikoin vain noin 2,3 tai 2,4 metriin.

”Ostamissani huoneistoissa alaslaskujen korkeus lattiasta on välillä 2 300–2 400 mm. Ne edustavat 33–43 prosenttia huoneen pinta-alasta. Se nyt ei ole vähäinen määrä”, asuntosijoittaja Haikala sanoo.

Haikalan mukaan 90 prosenttia koteloista on tyhjää tilaa ”eli täysin turhia”. Hän pitää virheitä asuntokauppalain vastaisina.

”Emme voi tietenkään niitä hyväksyä. Vaadimme virheiden välitöntä korjaamista ennen asuntojen käyttöönottoa ja taloudellisista vahingoista korvausta. Tarvittaessa viemme asian tuomioistuimeen päätettäväksi, mutta toivotaan asioiden korjaantuvan viran­omaisen antamalla ohjeistuksella. Tuomioistuin sitten päättäköön, onko virhe perustajaurakoitsijan ja pääsuunnittelijan ja onko siihen osallisena myös rakennus­valvonta.”

”Poikkeamiset on aina esitettävä ja hyväksytettävä.”

Rakennusvalvonta ei ole myöntämässä kohteelle käyttöönottolupaa ilman, että asiaa korjataan.

”Hyväksytyn loppukatselmuksen edellytyksenä on yleensä, että toteutus on pääpiirustuksien ja sikäli, kun niistä eivät kaikki asiat ilmene, lakien ja asetuksien mukaisia. Poikkeamiset on aina esitettävä ja hyväksytettävä, vaikka niitä tulisi vasta toteutusvaiheessa”, sanoo yksikönpäällikkö Aarno Alanko Helsingin kaupungin rakennusvalvonnasta.

Vastaavan työnjohtajan ja pääsuunnittelijan vastuulle kuuluu huolehtia, että toteutus on myönnetyn luvan mukainen.

”Eli rakennuslupa on myönnetty, mutta käyttöönottolupa voidaan antaa vasta, kun toteutus on hyväksyttävällä tasolla. Esitettyjen parannuksien mukaista tilannetta arvioidaan tässä tapauksessa loppukatselmuksessa”, Alanko kertoo.

Liian matala huonekorkeus vaivaa erityisesti pieniä makuuhuoneita. Niiden osalta lupaa käyttöönottoon ei tule ilman tilanteen korjaamista.

JM Suomen tulosyksikön johtaja Teppo Isokangas tuntee tapauksen hyvin.

”Kohteessa on huoneistokohtainen ilmanvaihto. Seinältä tulee ulospuhallus ja sisäänotto ilmalle. Kylpyhuoneesta pitää viedä kaksi putkea ulkoseinälle, ja sen seurauksena asuntoon tulee kotelointeja. Tämä on pääkaupunkiseudulla ihan normaali tapa. Sama on käytössä muillakin rakennusliikkeillä”, hän sanoo.

”Olemme käyneet rakennusvalvonnan kanssa asiaa läpi, ja joitakin muutoksia on tulossa meille tehtäväksi. Niissä huoneissa, joissa on isoimmat kotelointien alaslaskut, joudumme nostamaan alaslaskun korkoa noin 20–50 mm. Tällä hetkellä koteloiden alla on vapaa korkeus noin 2 300–2 400 mm.”

Isokankaan mukaan Läkkiseppä on ensimmäinen kohde, jossa JM Suomi joutuu jälkikäteen tekemään kotelointeihin muutoksia liian matalaksi tulleiden koteloiden vuoksi.

”Kun olemme tehneet muutokset, niin meidän käsityksemme mukaan käyttöluvan saamisessa rakennusvalvonnalta ei pitäisi olla mitään epäselvyyttä. Kyllä verho­kiskonkin saa kaikkiin huoneistoihin. Pitää vain katsoa, mikä malli niihin tulee”, Isokangas sanoo.

”Ongelma on tapahtunut suunnittelupöydällä.”

Ostajat ovat palkanneet kohteeseen rakennustyön tarkastajaksi rakennusmestari Ari Laamasen.

”Ongelma on tapahtunut suunnittelupöydällä. Työmaalla rakentava organisaatio on osaava, mutta he sanovat etteivät voi muutenkaan toimia. Suunnittelussa ei ole otettu huonekorkeutta huomioon”, Laamanen sanoo.

Rakennuslupaa haettaessa rakennusvalvonta ei puuttunut asiaan. Aarno Alanko muistuttaa, että rakennusvalvonnalle toimitetaan lupahakemuksen yhteydessä pääpiirustukset, joihin merkitään yleensä alakattoihin liittyen näiden rajapinnat ilman korkomerkintöjä.

Rakennusvalvonnan toiminta on pistokoemaista tarkastustoimintaa. Resurssit eivät riitä jokaisen suunnittelijan laatiman piirustuksen tarkastamiseen.

”Rakennusvalvonnan tietoon on tullut työn aikana, että kyseisessä Herttoniemen kohteessa alakattoja on toteutettu paikoin varsin matalalle. Ryhtyvä on selvittänyt pyynnöstä tämän kohteen tilannetta sekä esittänyt parannuksia ratkaisuihin. Rakennusvalvonta ei ota kantaa tilavarusteiden tyyppiin tai sisustuselementteihin, eikä pysty ottamaan kantaa ostajan ja myyjän väliseen tilanteeseen”, Alanko toteaa.

Asuntosijoittaja Jukka Haikala moittii rakennusliikkeen hitautta liian matalan huonekorkeuden hoitamisessa. Hän sai tiedon ongelmasta joulukuussa 2021, kun rakennusliike ilmoitti, ettei ostettuja verhokiskoja voikaan asentaa.

”Virhe on ollut JM Suomen tiedossa jo yli kahdeksan kuukautta, joten aikaa virheen korjaamiselle on ollut”, Haikala kertoo.

Lue lisää: ”Lunta sataa rappuun” – Uusia asuntoja piinaavat painajaismaiset rakennusvirheet

Lue lisää: Hotellin seinään asennettiin niin kirkkaat levyt, että ne uhkaavat sokaista Itäväylän kuskit

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat