Puute koululääkäreistä aiheuttaa Helsingissä vaaratilanteita: Juho Vuohelainen hyppäsi pyörän selkään kun koulusta soitettiin

Helsinki sanoo panostavansa lasten ja nuorten hyvinvointiin, mutta lukuisista kouluista puuttuu lääkäri, psykologi tai molemmat.

Koululääkäri Marke Hietanen-Peltola tarkasti oppilaan korvia Tammelassa vuonna 2021.

20.9. 2:00 | Päivitetty 20.9. 9:39

Se oli arkinen tapaus: kymmenvuotiasta pisti välitunnilla kaulaan ampiainen.

Helsinkiläinen tyttö ei tarvinnut ambulanssia, vain rauhoittelua ja allergialääkkeen.

Kyseisellä koululla ei ollut lainkaan lääkäriä, eikä terveydenhoitaja sattunut olemaan paikalla juuri tuona elokuun päivänä. Tilanne ei ollut mitenkään poikkeuksellinen: lukuisilta helsinkiläis­kouluilta puuttuvat lääkäri, psykologi tai molemmat, joskus myös kuraattori tai terveydenhoitaja.

Hätiin hälytettiin tytön isä Juho Vuohelainen, joka toi pyörällä lapselleen antihistamiinia.

”En tiedä, mitä olisi tapahtunut, jos en olisi pystynyt tulemaan heti.”

Vuohelainen luottaa opettajien tekevän kaikkensa lasten turvallisuuden eteen. Tyttöä lohduttamassa oli koko ajan kasvatusalan ammattilainen, mutta hänellä ei tietenkään ole lupaa kaivella pillereitä terveydenhoitajan kaapeista.

Vastaavia tilanteita tulee kouluissa jatkuvasti.

Jos lapsella tulee esimerkiksi lasinsiru sormeen tai vähän isompi haava, vanhemmat voivat joutua hakemaan tämän kesken päivän ja toimittamaan muualle hoitoon. Vaihtoehtoina on yrittää hakeutua terveysasemalle tai viedä lapsi hoitoon yksityiselle sektorille.

Helsingin poliitikkojen siunaamassa kaupunkistrategiassa yksi suuri painotus on lasten ja nuorten hyvinvointi. Se tarkoittaa fyysisen terveyden lisäksi mielenterveyttä.

Samaan aikaan kouluterveys ja oppilashuolto ovat vuosia toimineet puutteellisella henkilökunnalla. Tilanne oli onneton jo ennen koronapandemiaa: Helsingillä oli pahoja vaikeuksia selvitä kouluissa edes lain määräämistä pakollisista terveys­tarkastuksista.

Lue lisää: Helsinki ei pysty huolehtimaan koululaisten terveydestä: lähes 60 prosentille kahdeksas­luokkalaisista ei järjesty lääkäri­aikaa

Koululääkärin paikkoja on Helsingissä kolmisenkymmentä. Moni kaupungin palkkalistoilla olevista koululääkäreistä tekee osa-aikaista työtä. Yhteensä Helsingin omien lääkärien työpanos vastaa runsasta 14:ää lääkäriä. Ostopalveluna on saatu runsaan kolmen lääkärin työpanos.

Terveydenhoitajia siirrettiin pandemian aikana hoitamaan esimerkiksi koronarokotuksia. Nyt syksyllä kaupunki lupaa heille työrauhan kouluilla. Koulu­terveyden­hoitajia on myös juuri onnistuttu palkkaamaan reilusti lisää.

Silti yhdellä terveydenhoitajalla voi yhä olla vastuullaan suuri määrä oppilaita useassa toimipisteessä. Alalla on paljon vaihtuvuutta, joten terveydenhoitaja ei välttämättä ole tuttu ja hän voi olla kriittisellä hetkellä muualla.

Koulupsykologin paikoista noin joka kymmenes on täyttämättä Helsingissä. Tilanne on ollut sama vuosia. Tulijoita on, mutta niin lähtijöitäkin. Tilanne on naapurikaupungeissa ja valtakunnallisesti vielä pahempi.

Kuraattorien paikat on Helsingissä kaikki juuri täytetty.

”Eniten kärsivät lapset mutta myös vanhemmat, opettajat ja paikalla oleva oppilashuollon henkilöstö.”

Kouluterveydenhuollon ammattilaisten puuttumisella on monenlaisia seurauksia. Tavallisimmin koululaisen lakisääteiset laajat terveystarkastukset jäävät lääkärin osalta välistä. Niitä pitäisi olla jokaisella oppilaalla ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella luokalla.

Huonolla onnella sama lapsi unohtuu monta kertaa. Helsinki sai juuri moitteet aluehallintovirastolta samankaltaisista laiminlyönneistä neuvolan puolella.

Lue lisää: Helsingin kaupunki sai moitteet Avilta: neuvolapalveluita ei olisi saanut keskeyttää koronavirusepidemian vuoksi

Pahemmaksi tilanne muuttuu, jos lapsella tai nuorella on jokin hätä, jonka selvittely alkaa koululta. Siis esimerkiksi oppimisvaikeuksia, ahdistusta tai aggressiivista käytöstä.

”Kun oppilashuolto­ryhmässä on ollut pahimmillaan vain rehtori ja erityisopettaja, lasten asiat eivät etene. Eniten kärsivät lapset mutta myös vanhemmat, opettajat ja paikalla oleva oppilashuollon henkilöstö”, kuvailee eräs opettaja HS:lle.

Hänen alakoulussaan ei tällä hetkellä ole lääkäriä eikä psykologia, ja jo vuosien ajan joku koulu­terveyden­huollon ammattilaisista on puuttunut. Koululaisten on siksi hankalaa päästä tarkempiin tutkimuksiin, joita he tarvitsisivat sekä saadakseen erikoistunutta apua terveydenhuollosta että tukea oppimiseensa.

HS ei julkaise opettajan nimeä, koska hän haluaa suojella oppilaidensa yksityisyyttä pienessä koulussa.

”Oppilashuollon pitäisi tehdä yhteistyötä myös koko koulun hyvinvoinnin eteen”, hän sanoo.

Tämä tarkoittaa työtä esimerkiksi yhteisöllisyyden, tunnetaitojen ja kiusaamisen ehkäisyn eteen, jotka niin ikään mainitaan tavoitteina esimerkiksi ensi vuoden budjettiesityksessä.

Jos koulusta puuttuu lääkäri, terveydenhoitaja voi konsultoida toisen koulun lääkäriä. Naapurikoulun psykologi voi myös paikata puuttuvaa psykologia.

Koululääkärien rutiinitarkastuksiin Helsinki tarjoaa palveluseteliä, jos koululaisesta ei ole etukäteen huolta. Viime lukuvuonna palveluseteleitä myönnettiin noin 7 000, mutta vain runsas kolmasosa käytti saamansa setelin.

Ainakin osaa käyttämättömistä seteleistä selittää se, että myös palvelusetelillä on ollut liian vähän aikoja tarjolla. Palveluseteli on ehtinyt vanhentua ennen kuin ajan on saanut.

”Tätä meidän pitää miettiä. Ei ole tarkoituksenmukaista, jos palvelusetelin käyttö kaatuu ajanvarauksen toimimattomuuteen”, sanoo terveys- ja päihde­palvelujen johtaja Leena Turpeinen.

Lääkäriin palvelusetelillä päässeet perheet ovat olleet tyytyväisiä. Setelin saajiksi näyttävät myös valikoituvan juuri ne koululaiset, joilla tarkastus varmistaa asioiden olevan hyvin. Palveluseteli­potilaita määrätään melko vähän jatkotutkimuksiin.

”Ymmärtäähän sen, että hakeudutaan muualle kuin kouluihin, kun palkkaa voi saada puolet enemmän.”

Jos tarvetta jatkotutkimuksille todennäköisesti on mutta omaa koululääkäriä ei, lapsi pitäisi yksityisen sijasta ohjata Pasilaan keskitettyyn kouluterveyteen. Tällaisia tilanteita on lukuisia. Turpeinen mainitsee esimerkkinä adhd-tutkimukset.

Lasten ja nuorten mielenterveys­palveluista moneen tarvitaan ammattilaisen lähete. Yli 13-vuotiaiden kohdalla matalan kynnyksen keskusteluapua tarjoaviin Mieppeihin tosin ei tarvitse, ja kaupungin Nuorisoasemalla kelpaa mielenterveys­asioissa muidenkin ammattilaisten kuin lääkärin lähete.

”Myös terveyskeskukset ovat koko väestölle tarkoitettuja”, Turpeinen muistuttaa.

Tosin kiireettömän ajan saaminen kestää nyt syyskuun alussa keskimäärin melkein 40 päivää ja osalla terveysasemista kuukausia.

”Meidän pitää yhä tehdä kaikkemme, että koululääkäreitä saadaan tarpeeksi. Työhyvinvointi ja työn joustavuus ovat siinä tärkeitä, mutta myös palkka”, Turpeinen sanoo.

Peruskoulujen oppilashuollosta vastaava Vesa Nevalainen taas sanoo, että psykologit yleensä kokevat työhyvinvoinnin helsinkiläiskouluissa hyväksi. Esimerkiksi perehdytystä on todella mietitty.

”Psykologeja koulutetaan liian vähän tarpeeseen nähden. Ymmärtäähän sen, että hakeudutaan muualle kuin kouluihin, kun palkkaa voi saada puolet enemmän”, Nevalainen sanoo.

Lue lisää: Lapsi oli jo vauvana vaativa, sitten oireilu voimistui – Helsinkiläinen Aino teki perheestään lasten­suojelu­ilmoituksen saadakseen vihdoin apua

Lue lisää: Opiskelijoiden masennus- ja ahdistus­oireilu on lisääntynyt ja koulu­psykologien vastaanotot ruuhkautuneet – helpotusta tilanteeseen haetaan laki­muutoksesta

Lue lisää: Kouluterveydenhuolto tekee hienoa työtä, mutta resursseja on liian vähän

Lue lisää: Puhe terveiden lasten turhista tarkastuksista turhauttaa yli­lääkäriä – ”Koulu­terveyden­huollon ideaa ei ole ymmärretty”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat