Nuorten itsetuhoisuus näyttää lisääntyneen hälyttävästi – Noora kertoo tarinansa, että muiden olisi helpompi selvitä

Nuorten itsetuhoisuuteen liittyvien puheluiden määrä auttavaan kriisipuhelimeen on kasvanut tämän vuoden aikana. Lauantaina vietetään kansainvälistä itsemurhien ehkäisypäivää.

Noora on yrittänyt itsemurhaa lukuisia kertoja.

10.9. 13:25

Vajaa nelikymppinen Noora on painiskellut mielenterveytensä kanssa teinivuosista asti. Hän on yrittänyt riistää itseltään hengen liki kymmenen kertaa, itsemurha-ajatuksia on ollut lukemattomia.

Ensi kerran Noora yritti itsemurhaa 27-vuotiaana. Kaikki yritykset ovat ajoittuneet elämän eri kriisikohtiin.

”On tullut liikaa lautaselle. En ole nähnyt mitään keinoa selvitä, mitään ulospääsyä. Se on sellainen toivottomuuden tunne. Et näe tulevaisuudessa mitään.”

Lopulta kuoleman ja lopullisuuden pelko on estänyt itsemurhan toteuttamisen.

”Se tilanne, kun ollaan siinä pisteessä, että ajatus itsemurhasta lähtee menemään toiminnan puolelle, siinä ei rationaalinen mieli toimi. Siinä ei tule mieleen, että soitan jollekin. Se on paniikinomainen sekasortoinen tila.”

Aiheen arkaluontoisuuden takia Noora ei kerro kokemuksistaan jutussa omalla nimellään.

Noora ei ole itsetuhoisten ajatustensa kanssa yksin.

Nuorten itsetuhoisuus on hälyttävän yleistä ja siihen liittyvät keskustelut kriisipuhelimessa ovat lisääntyneet, kertoo mielenterveysalan kansalaisjärjestö Mieli ry tiedotteessaan.

Yhdistyksen mukaan kriisipuhelimen päivystäjät kävivät tämän vuoden tammi–elokuussa 13 prosenttia enemmän itsetuhoisuutta koskevia keskusteluja 18–29-vuotiaiden kanssa kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.

Kriisipuhelimen päivystäjien mukaan lähes 300 auttavaan numeroon soittanutta nuorta on ollut akuutissa itsemurhavaarassa tänä vuonna. Itsemurhavaaran arvioidaan olevan suuri, jos soittajalla on konkreettinen suunnitelma tai takana tuore itsemurhayritys.

Sama kehitys näkyy 12–29-vuotiaille suunnatussa Sekasin-chatissa. Erityisen huolestuttavana järjestö pitää nuorten naisten itsetuhoisuutta.

Tilastokeskuksen mukaan nuorten itsemurhakuolleisuus on Suomessa eurooppalaisittain korkeaa: 15–24-vuotiailla itsemurhien osuus kaikista kuolemansyistä on 26 prosenttia.

Ilmiön taustalla on muun muassa ahdistavat ajat, joita varjostavat koronavirus­pandemia, Venäjän hyökkäyssota ja ilmastokriisi.

Mieli ry:n kriisikeskustoimintojen johtajan Sanna Vesikansan mukaan ongelmana on myös hoitoon pääsyn vaikeus ja nuorisopsykiatristen osastojen jatkuvat ruuhkat.

Lauantaina vietettiin kansainvälistä itsemurhien ehkäisypäivää. Sen keskiössä olivat tänä vuonna vähemmistöt.

Haavoittuvassa asemassa olevaan vähemmistöön kuuluminen voi lisätä itsemurhariskiä. Esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöillä itsemurhariski voi olla jopa kolmin- tai nelinkertainen muuhun väestöön nähden.

”Jos itsemurhien määrä halutaan saada laskemaan, jokaiselle ihmiselle tulee olla tarjolla pääsy matalan kynnyksen keskusteluapuun mahdollisimman pian”, Vesikansa sanoo.

”En tiedä, miten pulassa olisin vai olisinko täällä ilman hoitokontakteja. Heistä on ihan mieletön apu.”

Myös Noora kuuluu vähemmistöön. Hän on toivonut pienestä pitäen olevansa tyttö, vaikka syntyi pojan kehoon. Hän ei ole aina ymmärtänyt, mistä omissa ajatuksissa on ollut kyse.

Noora uskoo, että yksi keskeinen syy hänen itsetuhoisuutensa taustalla on ollut juuri epävarmuus omasta sukupuoli-identiteetistä.

Nyt hän tietää olevansa transsukupuolinen, mikä helpottaa elämää.

”Se selittää tosi monia asioita. Aiemmin kun en ollut ymmärtänyt tätä asiaa, oli paha olo, inho ja ällötys itseä kohtaan. Tuntui väärältä, mutta et tiennyt, miksi. Se on epämääräinen mörkö, joka keikkuu koko ajan harteilla.”

Noora käy parhaillaan läpi transitiota eli sukupuolenkorjaushoitoa.

Nooran itsetuhoisuuden taustalla on ollut oman sukupuoli-identiteetin epävarmuus ja lapsuuden turvattomuuden tunteet.

”Mutta sekin on pitkä tie, joka pitää saada tallottua. Ei se ole mikään naps, olen transsukupuolinen, kaikki on hyvin.”

Noora on kertonut sukupuoli-identiteettinsä varmistumisesta myös läheisilleen, jotka ovat tukeneet häntä.

”Kaikki ovat olleet tosi ihania.”

Toisena syynä itsetuhoisille ajatuksilleen Noora mainitsee turvattoman lapsuuden. Alkoholiongelmista kärsivä äiti oli arvaamaton, ilkeä ja väkivaltainen.

Siksi Noora joutui lapsena kantamaan vastuuta muista ja huolehtimaan yhdessä sisaruksensa kanssa perheen nuorimmaisesta. Vastuu tuntui välillä liiankin suurelta.

Lapsuuden jättämiä jälkiä Noora yritti hukuttaa alkoholin ja viiltelyn avulla. Apua hän kertoo hakeneensa vasta, kun itsetuhoiset ajatukset pahenivat. Koulun terveydenhuollon lähetteen avulla hän sai ensimmäisen vakituisen hoitokontaktin.

Pääkaupunkiseudulle muuton jälkeen Noora haki uudelleen ammattiapua, kun vointi alkoi jälleen heikentyä arjen aallokoissa.

Hän kehottaa nuoria hakemaan apua matalalla kynnyksellä ja puhumaan omista tuntemuksista edes kaverille.

”Älä jää hautomaan yksin. En tiedä, miten pulassa olisin vai olisinko täällä ilman hoitokontakteja. Heistä on ihan mieletön apu.”

Fakta

Kriisipuhelin ja chat auttavat

  • Itsemurhia voi ehkäistä muun muassa puhumalla itsetuhoisista ajatuksistaan ammattilaisille.

  • Kriisipuhelin päivystää vuorokauden ympäri vuoden jokaisena päivänä numerossa (09) 2525 0111.

  • Kriisikeskukset eri puolilla Suomea tarjoavat keskusteluapua kasvokkain, etäyhteyksin ja ryhmissä maksutta ilman lähetettä.

  • Keskusteluapua saa myös verkkokriisikeskus Tukinetissä ja Sekasin-chatissä.

  • Itsemurhien ehkäisykeskukset Helsingissä ja Kuopiossa tukevat itsemurhaa yrittäneitä ja heidän läheisiään.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat