Helsinkiin puuhataan jopa Tukholman Globenia suurempaa jättiareenaa pikaisella aikataululla

Suunnitellusta Suvilahden areenasta tulisi suurempi kuin Tukholman Globen, ja sen kivijalkapalvelut olisivat avoinna kaikille.

Uusi areena tulisi Hanasaaren voimalan ja Suvilahden kellojen väliseen maastoon. Kuva vuodelta 2015.

15.9. 12:01 | Päivitetty 15.9. 13:27

Joukko nimekkäitä kiinteistökehittäjiä ja sijoittajia haluaa Helsinkiin Pohjois-Euroopan suurimman monitoimiareenan kulttuuri- ja urheilutapahtumille. Toteutuessaan se veisi voiton Tukholman golfpalloa muistuttavalta Globenilta, joka tunnetaan nykyisin Avicii Arena -nimellä.

Tavoitteena on, että parhaimmillaan 17 000 asiakasta vetävä Suvilahden areena avautuisi kesällä 2027. Se tulisi suurin piirtein Hanasaaren hiilivoimalan ja vanhojen kaasukellojen väliselle alueelle, jossa nyt järjestetään esimerkiksi Flow- ja Tuska-festivaalit.

Hankkeen taustalla on kokenut ryhmä muun muassa kiinteistökehityksen, rakentamisen, rahoituksen, juridiikan ja urheilun ammattilaisia.

Hankeryhmään kuuluu NHL-pelaajien neuvonantaja Todd Diamond, jääkiekkovalmentaja Olli Jokinen, rakennusyhtiö SRV:n perustaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila, rakennuttaja Juha Kokkila, kiinteistösijoittaja Marko Kuusisto, NHL-pelaajien neuvonantaja Ilkka Larva, SRV:n varatoimitusjohtaja Timo Nieminen, asianajaja ja urheiluvaikuttaja Heikki Penttilä, jääkiekkoilija Karri Rämö ja asianajaja Urpo Väänänen.

Ryhmä kertoi torstaina jättäneensä Helsingin kaupungille Suvilahden aluetta koskevan kehitysvaraushakemuksen. Hanketta varten he ovat perustaneet Suvilahden Areena -nimisen osakeyhtiön. Yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä selviää, että yhtiölle on myönnetty y-tunnus syyskuussa.

Hankkeen puuhaihmisten mukaan Helsinki tarvitsee nopeasti suuren mittaluokan tapahtumapaikan, joka täyttää kansainvälisten viihdekiertueiden ja urheilun suurturnausten vaatimukset. Näin kaupunki voi säilyttää kansainvälisen maineensa tapahtumien järjestäjänä, he sanovat.

Lue lisää: ”Tämä on ongelma” – Helsinki seuraa vierestä, kuinka Tampere kasvoi tapahtumien keski­pisteeksi

Helsingistä puuttuu nyt toimiva kansainvälisen tason sisäareena, minkä takia kaupunki uhkaa menettää suuria tapahtumia ja sen myötä tuloja kilpaileville kaupungeille, kuten Tampereelle.

Syynä ovat entisen Hartwall-areenan venäläiset omistajakuviot. Venäjä-pakotteiden takia halli on toistaiseksi pannassa, eikä varmuutta ole, milloin se saadaan uudestaan käyttöön. Helsingin vanha jäähalli on taas kooltaan verraten pieni.

Lue lisää: Garden Helsingin johtohahmo vakuuttaa HS:lle, että hallihanke etenee suunnitellusti – YIT vetäytyi omistajuudesta aiemmin

Vireillä on yhä myös Garden Helsinki -areena. Suvilahden areenan kehittäjiin lukeutuva Timo Nieminen ei näe tätä ongelmana. Hän uskoo, että asiakkaita riittää useallekin suurelle areenalle.

”Kuluttajien halu päästä nauttimaan elävästä musiikista, elävästä esiintymisestä ja elävistä tapahtumista paikan päälle on kasvanut huolimatta siitä, että voi ostaa suoratoistopalveluja.”

Rakennusyhtiö SRV:n varatoimitusjohtaja Timo Nieminen on yksi Suvilahden areenahankkeen kehittäjistä. Nieminen jää vuodenvaihteessa eläkkeelle, minkä jälkeen hän aikoo keskittyä areenahankkeeseen. Kuva on jääkiekon MM-kilpailujen tiedotustilaisuudesta ja taustalla näkyy Tampereen nykyinen Nokia Areena.

Esimerkkinä kysynnästä hän mainitsee Antti Tuiskun viime viikonlopun konsertit Olympiastadionilla, jonne kerääntyi kahtena päivänä yhteensä yli 70 000 ihmistä.

Mutta miksi juuri Suvilahti?

Niemisen mukaan alue on kaikilla mittareilla ja ominaisuuksilla paras paikka uudelle areenalle. Hän perustelee näkemystä sillä, että Suvilahti tunnetaan jo nyt kesän kulttuuritapahtumista, joita uusi areena täydentäisi ympäri vuoden.

Lisäksi Suvilahti liikenteen solmukohtana on helposti saavutettavissa eri suunnista sekä julkisilla kulkuneuvoilla että autolla, Nieminen sanoo.

”Haemme sellaista ratkaisua, jossa areena voitaisiin osittain avata ja konserttia pystyttäisiin seuraamaan sekä sisältä että ulkoa.”

Eikö mikään muu paikka siis käy?

”Kyllä me lähdemme siitä, että se on Suvilahti. Se on erinomainen paikka, koska siellä on valmiiksi kulttuuria ja sillä on erinomainen saavutettavuus – ykköspaikka Helsingissä.”

Myös Helsingin kaupungilla on ollut tavoitteena monipuolistaa Suvilahden kulttuuri- ja tapahtumatarjontaa. Kaupunki on esimerkiksi kaavaillut Suvilahden kaasukelloihin Helsingin taidemuseota Hamia.

Omaa tapahtumapaikkaansa puuhaavalla Suvilahti Event Hub -hankkeella on puolestaan suunnitteluvaraus saman alueen itäisessä kulmassa vuoden 2024 loppuun asti.

Tätä uutta tapahtuma-areenaa sovitellaan enemmän länsipäätyyn samalla alueella.

Lue lisää: Kalasataman myllerrys ajaa festivaalit evakkoon, Flow ei välttämättä palaa enää takaisin

Lue lisää: Suvilahteen sovitellaan nyt isoa tapahtumakeskusta –  Näyttelijä Mikko Leppilammen hanke sai tonttivarauksen

Suunniteltu areena näkyy kartassa sinisellä. Areenan eteläpuolella kulkee Vilhonvuorenkatu. Pohjoispuolella ovat Suvilahden kaasukellot.

Areena on tarkoitus toteuttaa kokonaisuudessaan maanpäällisenä. Kerrosneliöitä tulee enintään 65 000. Niemisen mukaan areenan yhteyteen ei ainakaan näillä näkymin ole suunnitteilla hotellia, mutta muita erikoisuuksia on kehitteillä.

”Kun areena on osa tapahtuma-aluetta, haemme sellaista ratkaisua, jossa areena voitaisiin osittain avata ja konserttia pystyttäisiin seuraamaan sekä sisältä että ulkoa.”

Toiseksi areenan kivijalkaan halutaan kaikille avoimia palveluja, kuten ravintoloita, kahviloita ja klubeja.

”Kun ulkoseinän tilat avautuvat myös ulos, syntyy elävää elämää ja katumiljöötä.”

Nieminen toivoo, että neuvottelut kaupungin kanssa edistyisivät ja hanketta päästäisiin viemään pian eteenpäin. Hänen mukaansa suhtautuminen kaupungin suunnalta on ollut tähän asti myönteistä.

Nieminen arvioi rakentamisen maksavan 150–200 miljoonaa euroa. Hänen mukaansa hankkeen rahoittajat eivät ole vielä selvillä, mutta joitakin keskusteluja on käyty. Nimiä hän ei suostu mainitsemaan.

”Olemme vielä niin polun alussa.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat