Mitä Suvilahden valtava monitoimiareena tarkoittaisi Helsingille? Uhat ja mahdollisuudet tiivistyvät viiteen kysymykseen

Joukko nimekkäitä sijoittajia haluaa rakennuttaa Suvilahteen Pohjois-Euroopan suurimman monitoimiareenan. HS:n kaupunkitoimituksen esihenkilö Lari Malmberg analysoi hankkeen edut ja haitat.

Suvilahteen suunnitellaan uutta monitoimiareenaa.

16.9. 12:32

Keskustelu Helsingin kaupunkisuunnittelusta sähköistyi torstaina, kun HS kertoi kaupunkiin kaavaillusta uudesta jättihankkeesta. Joukko nimekkäitä kiinteistökehittäjiä ja sijoittajia haluaa rakennuttaa Suvilahteen Pohjois-Euroopan suurimman monitoimiareenan kulttuuri- ja urheilutapahtumille.

Lue lisää: Helsinkiin puuhataan jopa Tukholman Globenia suurempaa jättiareenaa pikaisella aikataululla

Koska kyse on lopulta kaupunkitilasta – helsinkiläisten yhteisestä omaisuudesta – hankkeen kannattajat ja vastustajat löysivät nopeasti omat argumenttinsa.

Toimeliaisuutta voi pitää ilahduttavana osoituksena Helsingin kuntapolitiikan sydämen sykkeestä.

Mutta mitä uudesta areenaprojektista sitten pitäisi ajatella? Tietoa yksityiskohdista on vielä vähän, mutta tässä vaiheessa argumentit voi tiivistää viiteen hanketta puoltavaan ja viiteen sitä vastustavaan skenaarioon.

Suvilahden monitoimiareenalla olisi toteutuessaan Helsingille kiistattomasti hyviä vaikutuksia.

1. Helsingistä puuttuu nyt toimiva kansainvälisen tason sisäareena. Tapahtumia ja niiden mukana kulkevaa rahaa karkaa Tampereelle. Hartwall-areenana tunnetun venäläisomisteisen hallin kohtalo on epävarma ja Töölöön suunniteltu Garden Helsinki -hanke taas näyttää ajautuvan vaikeuteen toisensa jälkeen.

2. Suvilahden areena aiotaan toteuttaa yksityisellä rahalla. Helsinki saisi siis verotuloja tuovaa yritystoimintaa ja kulttuurikenttää vahvistavan tapahtumapyhätön ilman massiivisia julkisia panostuksia.

3. Kaupunkitalousteorian mukaan kaupunkirakenteen tiivistäminen lisää taloudellista toimeliaisuutta ja esimerkiksi innovaatioita. Suvilahteen on vireillä myös toinen kulttuuriprojekti, näyttelijä Mikko Leppilammen vetämä tapahtumakeskus. Jos monitoimiareenan visionäärien markkinointipuheet ottaisivat paikkansa reaalimaailmasta, eri kulttuuritoimijat voisivat myös hyötyä toisistaan.

4. Monitoimiareenasta suunnitellaan katutasoon avautuvaa kompleksia, joka sisältäisi myös esimerkiksi ravintoloita ja kahviloita. Vielä nyt Suvilahti on festivaaliaikojen ulkopuolella suurelta osin joutomaata. Nopeasti kasvavassa itäisessä kantakaupungissa palveluille löytyy kysyntää.

5. Jos oikein huonosti käy, helsinkiläiset pääsarjatason jääkiekkojoukkueet ovat vielä vuosienkin päästä Helsingin vanhan jäähallin varassa. Tällaisessa skenaariossa Suvilahden halli voisi nousta arvoon arvaamattomaan.

Flowsta on tullut yksi Suvilahden symboleista.

Ongelmaton visio uudesta Suvilahdesta ei kuitenkaan ole. Moni asia tarkentuu vielä matkan varrella, mutta isoja kysymyksiä herää jo nyt.

1. Helsingissä näyttää liikkuvan tällä hetkellä kummallisen paljon kasvottomia, jääkiekosta kiinnostuneita rahamiehiä. Garden Helsinki -hanke ei ole suostunut paljastamaan pääasiallisten rahoittajiensa nimiä ja asioiden keskeneräisyyteen vetoaa nyt myös Suvilahden hanke. Kun Helsinkiä aiotaan muuttaa näin olennaisesti, kaupunkilaisilla olisi oikeus tietää, kuka siitä mahdollisesti hyötyy ja kenen äänenpainoilla asioita edistetään.

2. Monitoimiareenoista on vaarassa muodostua jo lähes tragikoomisella tavalla ohituskaista kilpailussa Helsingin asuinrakennustonteista. Poliitikot päättivät myydä Töölön areenahankkeelle kasan tontteja, koska muuten hanketta ei saada taloudellisesti kannattavaksi. Samaa koplausta havittelevat nyt Suvilahden puuhamiehet. Kun kilpailua tonteista ei järjestetä, jää aina epäilys siitä, saavatko veronmaksajat maastaan täyden hinnan.

3. Helsinkiin syntyy nyt valtavalla vauhdilla kiinteistökehittäjien visioimia suuria rakennushankkeita. Tämä on myös erittäin hyvä asia. Kaikki viisaus parhaasta mahdollisesta Helsingistä tuskin asuu virkamiesten päässä. Silti pikkuhiljaa monen mieleen alkaa hiipiä kysymyksiä vaihtoehtoisista todellisuuksista. Jos Suvilahti myydään areenamiehille hinnalla X, olisiko joku muu – mahdollisesti kaupunkilaisten kannalta toivotumpi palveluntarjoaja – ollut halukas maksamaan saman ja ottamaan vielä palkkioksi oikeuden ostaa kasan arvotontteja ilman kilpailua?

4. Suvilahdesta on muodostunut 2000-luvun aikana orgaanisesti ja ”tee se itse” -hengessä monenlaisen kaupunkikulttuurin kehto. Se toimii kotina myös esimerkiksi valtavan suosion saavuttaneelle Flow-festivaalille. Kaupunkikulttuuri on herkkää. Viimeistelisikö uuden tapahtuma-areenan tulo yhden aikakauden kuoleman? Kehitysvaraushakemuksessa uuden monitoimiareenan kärki näyttää seisovan aikalailla siinä, missä Flown päälava on ollut.

5. Samaan aikaan kun Suvilahti on liikenteellisesti saavutettava, alue on myös esimerkiksi Kalasataman asukkaiden kannalta herkkä. Valtava tapahtuma-areena toisi jo valmiiksi tukkoisen liikenteen sekaan huomattavan paljon lisäautoja. Kalasatamassa kaikki eivät tervehdi tätä tulevaisuutta ilolla.

Helsingin tulevaisuuden kannalta idea monitoimiareenasta on lopulta joka tapauksessa hyvä uutinen. Se kertoo, että kaupunkiin uskotaan ja että täältä löytyy aktiivisia yrittäjiä, jotka haluavat viedä asioita eteenpäin.

Mitä ikinä lopulta käykään, keskustelu hankkeesta tulee jatkumaan pitkään. Politiikan uskottavuuden kannalta parasta olisi, että sitä käydään mahdollisimman avoimin kortein.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat