Helsingin ylimmän johdon muistiot halutaan julki – kaupungin­hallitus käsittelee valtuusto­aloitetta

Valtuutettu Petrus Pennasen aloite veisi toteutuessaan asiakirjojen avoimuutta päinvastaiseen suuntaan kuin mihin esimerkiksi pormestari Juhana Vartiainen on osin pyrkinyt.

Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksiin pääsee Kaupungintalon pääovesta tai verkko-osoitteen hel.fi kautta. Muutoin kokousten ovet pysyvät kaupunkilaisilta suljettuina.

18.9. 17:06

Helsinkiläinen kaupungin­valtuutettu Petrus Pennanen (r) haluaa kaupungin johtoryhmän kokousmuistiot julkisiksi kaikille kaupunkilaisille. Helsingin kaupunginhallitus käsittelee Pennasen viime maaliskuussa tekemää valtuustoaloitetta maanantaina.

Toteutuessaan muistioiden julkistaminen olisi suunaltaan päinvastainen kuin mihin esimerkiksi pormestari Juhana Vartiainen (kok) on osin pyrkinyt.

Hänen kaudellaan esimerkiksi talousarvioesitystä – toisin kuin jo ylipormestari Raimo Ilaskiven (kok) ajoista oli ollut tapana – ei jaettukaan etukäteen kaupunkilaisten tutustuttavaksi, vaan vasta esittely­tilaisuudessa valtuustossa.

Helsinkiläinen valtuutettu Petrus Pennanen (r) haluaisi kaupungin johtoryhmän kokousmuistiot verkkoon.

”Nähdäkseni pormestarilla on ollut vähän semmoinen linja, että tiedotetaan vähemmän. Se ei ole moderni linja eikä avoimuuden kannalta suunta, johon meidän yhteis­kuntaa tulee kehittää”, Pennanen sanoi sunnuntaina puhelimitse.

Ollessaan tarkastus­lautakunnan jäsen Pennaselle selvisi, että johto­ryhmän muistiot julkaistaan Helsingin kaupungin työntekijöille avoimessa, kaupunki­organisaation sisäisessä intranetissä.

”Jos muistiot ovat avoimia Helsingin kaupungin lähes 40 000 työntekijälle, ne on jo aika laajalle levinneet. Miksei niitä voisi saman tien panna kokonaan julki kaikille?”

Helsingin johtoryhmässä on viranhaltija­edustajia kaupunginkansliasta, toimialajohtajia ja poliittiset pormestarit. Ylimmän johdon kokouksissa ollaan päätöksenteon alkulähteillä. Pennasen mielestä muistioiden julkaiseminen lisäisi demokratiaa, kun kaupunkilaiset pääsisivät näkemään päätöksentekoa prosessin alusta saakka.

”Kaupunkilaiset ymmärtäisivät paremmin, miten päätöksiä on valmisteltu ja perusteltu. Siten lisättäisiin kaupunkilaisten ymmärrystä ja luottamusta demokraattiseen systeemiin.”

Kaupunkiorganisaation ja poliittisen päätöksenteon prosesseja, muun muassa julkisuutta ja avoimuutta, säätelee kuntalaki. Esimerkiksi lautakuntien ja kaupunginhallituksen kokoukset ovat yleisöltä suljettuja eli niissä käytyjä keskusteluja ei avata yleisölle, vaan kaupunkilaisille tiedotetaan kokousten jälkeen päätöksistä perusteluineen.

Helsingissä kokeiltiin lautakuntien kokousten videointia ja suoria lähetyksiä verkossa kokouksistaan. Kokeilut olivat kertaluontoisia, ja vain nuorisoneuvosto ja vanhusneuvosto jatkoivat niitä.

Lautakuntakokousten säilyttämistä yleisöltä suljettuina on Pennasen mukaan perusteltu muun muassa sillä, että avoimina pidetyissä kokouksissa asiat jäisivät taka-alalle ja keskustelut muuttuisivat poseeraamiseksi.

”Valtuuston kokoukset ovat avoimia ja keskustelu on silti ihan järkevää. Tosin valtuusto on usein vain kumileimasin asioille, jotka ’isot pojat’ ovat jo päättäneet ja hyväksyneet”, Pennanen sanoo.

”Varsinaiset päätökset tehdään poliittisten ryhmien välisissä keskusteluissa. Ne pidetään pimennossa ja tuodaan julkisuuteen vasta valmiina. Ei tämä ainakaan lisää kiinnostusta kuntapolitiikkaa kohtaan.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat