Kaartin maneesi Helsingissä halutaan suojella, vaikka se näyttää pärjäävän omillaankin

Vuonna 1877 valmistunut, arkkitehti Hampus Dahlströmin suunnittelema tiilitalo Helsingin sydämessä halutaan suojella. Miksi ihmeessä, kysyy HS:n toimittaja Kimmo Oksanen.

Hampus Dahlströmin suunnittelema, 1877 valmistunut Kaartin maneesi Kasarmikadulla Helsingissä on ulkoa kaunis.

19.9. 14:45

Tässä muutamia Helsingin sydämessä sijaitsevaa punatiilistä Kaartin maneesia koskevia otsikoita Helsingin Sanomista 15 vuoden ajalta:

Kaartin maneesille arvoisensa käyttötarkoitus

Sotamuseo halutaan Kaartin maneesiin

Helsingin arvokeskustassa sijaitseva Kaartin maneesi on seissyt jo vuosia tyhjän panttina

Helsingin keskustassa on käynnissä ruokakauppojen kamppailu – ketjut kiertelevät Anttilan tyhjenevien tilojen ja Kaartin maneesin ympärillä

Laitetaanpa tähän pikku väli, jottei henki salpaannu. Kaartin maneesi tuntuu sopivan vaikka mihin ja ei mihinkään. Jatketaanpa otsikoiden parissa:

Arkkitehdin visio: Helsingin Kaartinkaupungista muotoilun ja arkkitehtuurin kortteli ja tyhjillään oleva Kaartin maneesi museoiden näyttelytilaksi

Ehdotus Kaartin maneesin uudesta käytöstä on kolme vuosikymmentä vanha

Puolustusministeri keskeytti uuden sotamuseon valmistelun [Kaartin maneesiin]

Eivät otsikot Kaartin maneesista tässä ole. Jos kelaisi arkistoa taaksepäin, Kaartin maneesin uutta uljasta käyttötarkoitusta koskevia uutisotsikoita löytyisi vuosikymmenten matkalta.

Osaan ennustaa seuraavan otsikon: Kaartin maneesi halutaan suojella. Se nimittäin seisoo jo maanantaisen kaupunginhallituksen esityslistassa, tosin muodossa Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Kaartin maneesin suojeluesityksestä.

Kasarmikatu 15:ssä sijaitsevan Kaartin maneesin omistaa valtio. Sitä hallinnoi valtion kiinteistöomaisuudesta vastaava Senaatti-kiinteistöt. Kuten Helsingin kaupunki, myös valtio pyrkii eroon omistamistaan kiinteistöistä, joille sillä ei ole käyttöä.

Seinässä on vielä merkki maneesin alkuperäisestä käyttötarkoituksesta.

Tällainen on myös Kaartin maneesi, alun perin ratsu- ja jalkaväen harjoitustilaksi rakennettu valtaisa halli. Paitsi historialtaan maneesi on arvokas myös arkkitehtuuriltaan. Sen suunnitteli ylitirehtööri, arkkitehti Axel Hampus Dalström (1829–1882). Hänen suunnittelemistaan rakennuksista tunnetuimpia ovat Esplanadin Kappeli ja Vanha ylioppilastalo.

Valkokaarti kokoontui joululounaalle sisälisssodan muistoksi Kaartin maneesiin vuonna 1938.

Kaartin maneesin suojelua rakennusperintölain nojalla ajaa Uudenmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Ely) omasta aloitteestaan. Rakennus tosin on jo suojeltu 18. syyskuuta 1980 valtioneuvoston päätöksellä ja valtion omistamien kulttuuri­historiallisesti huomattavien rakennusten suojelusta annetun asetuksen nojalla.

Ely-keskus perustelee uutta suojelutarvetta sillä, että valtio on päättänyt luopua rakennuksesta.

Ihan kiva.

Mutta olisipa rakennus suojeltu jo silloin, kun sitä ei ollut vielä tuhottu. Niin tehtiin muutama vuosikymmen sitten.

Avoin ja avara sisähalli katsottiin aikanaan suuressa viisaudessa tarpeelliseksi eriyttää kahdella betonisella välikatolla kolmikerroksiseksi. Ulkoa kaunis rakennus on nykyisellään sisältä korkeussuunnassa ahdas ja ahdistava eli mitä mainioin tila poliisin ja puolustusvoimien autotalliksi, jona se on toiminut.

Portaikko on ehkä kaunein Kaartin maneesin sisäinteriööreistä.

Mitä seuraavaksi? Varmaankin maneesiin ehdotetaan jotakin toimintaa, joka ei sitten kuitenkaan toteudu, koska ehdottaja on joku ulkopuolinen, jolla ei ole natsoja eikä rahaa.

Toisaalta se, joka pyrkii maneesin omistajaksi tai toimijaksi, ei kelpaa, kun ei kukaan ole tähänkään asti kelvannut. Vahva veikkaus on, ettei maneesiin asetu lähi­tulevaisuudessakaan kukaan tai mikään toimija. Suojelukin on turhaa, koska rakennus näyttää suojelevan itse itseään, kun se ei kelpaa mihinkään.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat