Suomalaiset rapistavat omia kotejaan – Palkittu isännöitsijä nimeää yleisimmät virheet

Vuoden isännöitsijällä Anne Pulkkisella on kolme neuvoa taloyhtiöille.

Palkittu isännöitsijä Anne Pulkkinen Keravalla.

31.10. 15:31

Käykää yhtiökokouksissa, tutustukaa hallituksiinne ja menkää itsekin mukaan! Huolehtikaa riittävästä ilmanvaihdosta, älkää antako rakennuksen korjausvelan kertyä kohtuuttomaksi!

Nämä ovat joitakin keravalaisen isännöitsijän Anne Pulkkisen, 42, neuvoja taloyhtiöille ja niiden osakkaille.

Hänet valittiin hiljattain vuoden isännöitsijäksi Isännöintiliiton kisassa. Asiantuntijat valitsivat finalistit, joista yleisö äänesti netissä voittajan.

Vuoden isännöitsijää kannattanee kuunnella erityisen herkällä korvalla, joten kysytäänpä Pulkkiselta neuvoja taloyhtiöille, miten välttää tavallisimpia ja harmillisimpia virheitä.

Asunto on monen arvokkain omaisuus, ja on järkevää pitää siitä hyvää huolta.

Pulkkinen on toinen pääosakas isänsä perustamassa Keravan Isännöinnissä.

”Olin 11-vuotias, kun yritys perustettiin. Isäni siirtyi eläkkeelle vuonna 2008, ja tulin tähän mukaan vuonna 2009.”

Pulkkinen on syntyperäinen keravalainen ja selvästikin ylpeä siitä. Isännöintielämän rinnalla hän elää perhe-elämää, johon kuuluu mies ja kolme lasta.

Taustana hänellä on medianomin koulutus, jota voi hyödyntää taloyhtiöiden viestinnässä.

Toisissa taloyhtiöissä on asiantuntevammat, aikaansaavemmat hallitukset, toisissa huolettomammin asioihin suhtautuvat. Se näkyy rakennusten kunnossa ja ylläpidossa, Pulkkinen sanoo.

Taloyhtiön osakkaathan ratkaisevat, keitä hallituksessa on.

”Usein on ongelmana, etteivät osakkaat tule edes taloyhtiöiden kokouksiin. Olisi hyvä nähdä, keitä hallituksessa on, jotta voi todeta, onko omaisuus hyvässä hoidossa.”

Osakkaiden olisi tärkeää käydä yhtiökokouksissa siksikin, että hallituksessa tiedetään, mitä osakkaat haluavat.

Liiallisen korjausvelan kerryttämistä Pulkkinen kehottaa välttämään.

”Pahimmillaan taloyhtiö ei saa enää lainaa remontteja varten, kun vakuudet eivät enää riitä.”

”Viiden kuuden vuoden kuluttua tulee isojen putkiremonttien suma. Silloin tekijöitä ei ole tarpeeksi.”

”Isot remontit kannattaa suunnitella ajoissa ja ajan kanssa.”

”Katto ja julkisivu suojaavat kaiken muun, joten ne on erityisen tärkeää pitää kunnossa. Jos rakenteisiin vuotaa vettä, syntyy isoja vahinkoja. Myös putkien kunnossapito on hyvin tärkeää.”

Korjauksien viivyttämisestä syntyy ongelmia. Esimerkiksi parvekkeita menee välillä käyttökieltoon rapistumisen vuoksi.

Pulkkinen huomauttaa myös ongelmasta, joka juontuu sijoittajaosakkaiden osuuden kasvusta.

”Pankit pitävät sijoittajia muita isompana riskinä, joten taloyhtiön, jossa on paljon sijoittajaosakkaita, voi olla vaikeampi saada lainaa.”

Myös ilmanvaihto on Pulkkisen mielestä asia, joka kaipaisi enemmän huomiota. Jos ilmanvaihto on esimerkiksi liian tehokas, poistoilman mukana karkaa turhan paljon lämpöä.

Jos taas korvausilmaa ei tule riittävästi asuntoihin, syntyy alipaine, joka saa ovet paukkumaan, kun niitä laittaa kiinni. Alipaineinen asunto vetää korvausilmaa sieltä, mistä sitä helpoiten saa, kuten rakenteista ja rappukäytävästä.

Tupakansavukin leviää alipaineiseen huoneistoon, kun jossain muussa asunnossa tupakoidaan.

”Kun tehdään ikkunaremontti, korvausilmaa tulee uusien ikkunoiden kautta huoneistoon yleensä enemmän kuin ennen.”

Pulkkinen painottaa, että on kuitenkin huolehdittava siitä, että ilmanpoisto vetää riittävän hyvin. Jos niin ei ole, voi pintarakenteisiin kertyä kosteutta ja siten kasvustoa.

Myös hormien kunto on tärkeää. Pulkkinen kertoo vanhasta taloyhtiöstä, jossa hallitus karsi hormien kartoituksen ikkunoiden vaihdon yhteydessä. Vanhat tiilihormit eivät olleet tiiviitä, mikä sai aikaan sen, että painovoimaisen ilmanvaihdon veto ei riittänyt. Ilma ei siis vaihtunut.

Pulkkinen kertoo myös tapauksista, joissa ilman poistumisreittejä on tukittu teipillä tai sukilla, jopa maalattu umpeen. Poistoilmaventtiili on myös saatettu jättää rakennetun kaapin sisälle, jolloin ilma ei tietenkään enää poistu tehokkaasti.

”Ilman poistumisväyliä ei saisi tietenkään tukkia.”

Koko ajan tulee ilmi tapauksia, joissa vettä kuluu liikaa rikkinäisten vesikalusteiden vuoksi.

”Hanasta tippuu jossain tai vessanpönttö lorisee lakkaamatta. Ne on kiireesti korjattava.”

Anne Pulkkinen asiakkaansa Keravan Akatemia -nimisen taloyhtiön pihalla Keravan keskustassa.

Rasvan kaataminen viemäriin on yksi tyypillinen huonon talonpidon synneistä.

”Kaikki rasvat pitää laittaa sekajätteeseen. Rasva on pyyhittävä pois kattilasta, eikä varsinkaan kinkunrasvaa saa päästää viemäriin.”

”Pienetkin rasvamäärät kertyvät vähitellen ja tukkivat viemäriä.”

Lue lisää: Kymmeniä asuntoja Helsingin seudulta omistava asunto­sijoittaja kertoo karmivan esimerkin asunnon­omistajia uhkaavasta ilmiöstä

Taloissa asuu yhä enemmän muista kulttuureista saapuneita ihmisiä, joille ei välttämättä ole tuttua, miten suomalaisessa taloyhtiössä tulee toimia.

”Olisi hyvä, että vuokranantajat tiedottaisivat isännöintiin, mitä kieltä vuokralaiset ymmärtävät, jotta myös heitä voidaan informoida heidän ymmärtämällä kielellä, miten talossa toimitaan.”

Paljon harmia taloyhtiössä voi aiheutua myös siitä, että asukas ryhtyy tekemään remonttia ilman ennakkoilmoitusta ja ilman asbestikartoitusta. Jos sitten asbestia löytyykin, ihmiset joutuvat muuttamaan pois remontoitavasta ja läheisistä asunnoista, kunnes saadaan varmistus, ettei asbestiriskiä enää ole.

Asbesti aiheuttaa syöpää. Anne Pulkkisen oma isä kuoli asbestiperäiseen syöpään täytettyään 70 vuotta. Altistus jäljitettiin 1990-luvulla tapahtuneeseen asbestinpurkutyön valvontaan.

”Asbesti on oikeasti vaarallista”, Pulkkinen varoittaa.

Lue lisää: Putkilomaiset ”mikroyksiöt” ovat tikittävä pommi, varoittavat tutkijat – Uusista yksiöistä jo 80 prosenttia hyvin pieniä

Lue lisää: Taloyhtiö­lainoissa muhii pommi, joka voi räjähtää pian

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat