Kirkkoon kuuluvien määrä laski ennätyslukemiin Vantaalla

Maahanmuutto, vauvojen kastaminen ja kirkosta eroaminen ovat laskeneet pääkaupunkiseudulla evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvien määrää.

Kuva Tikkurilan kirkosta.

27.9. 8:59 | Päivitetty 27.9. 9:30

Vantaalla kirkkoon kuuluvien määrä laski elokuussa ensi kertaa alle 50 prosentin. Asia selviää kirkkohallituksen ennakkotiedoista.

Helsingissä kirkkoon kuuluvia on Vantaatakin vähemmän, kun vain noin 48 prosenttia kuuluu kirkkoon. Espoossa vielä hieman yli puolet kuuluu kirkkoon. Kauniainen sen sijaan heijastelee noin 65 prosentin osuudellaan maan keskitasoa.

Suomessa noin kaksi kolmannesta kuuluu yhä evankelis-luterilaiseen kirkkoon.

Kirkkohallituksen tilastoasiantuntija Tuomo Halmeenmäen mukaan mukaan 2000-luvulla kirkkoon kuuluvien osuus on laskenut tasaisesti noin prosenttiyksikön vuositahtia. Vuosituhanteen vaihteen noin 85 prosentista on tultu reippaasti alas päin. Taustalla on monta syytä.

Pääkaupunkiseudulla keskimääräistä alhaisempia osuuksia selittävät muun muassa maahanmuutto ja kirkosta eroaminen.

”Suomeen tulee muihin uskontokuntoon kuuluvia, mikä laskee evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvien osuutta.”

Kaupungeissa kirkosta myös erotaan herkemmin. Sen sijaan maaseudulla on yhä paikkakuntia, joissa kirkkoon kuuluu yli 90 prosenttia väestöstä. Tällaisia ovat esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla sijaitsevat Perho ja Keski-Suomessa sijaitseva Kinnula.

Yksi pääkaupunkiseudun trendiä selittävistä syistä on Suomen ikärakenne. Kirkkoon kuuluvia vanhoja ihmisiä kuolee enemmän kuin vauvoja kastetaan.

Halmeenmäen mukaan seurakunnat ovat etsineet eri keinoja tilanteeseen sopeutuakseen. Parikymmenen vuoden aikana on tehty runsaasti seurakuntaliitoksia. Vuonna 2000 seurakuntia oli yli 580, mutta tänä vuonna määrä on laskenut jo alle 370:een.

”Ihan samalla tavalla kuin kuntaliitoksissakin niin isommissa yksiköissä on helpompi ottaa vastaan taloudellisia vastuita."

Seurakuntien henkilöstön määrä on laskenut myös vuodesta 2009 lähtien.

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten alueella evankelis-luterilaisen kirkon jäsenillä kirkollisvero on yhdessä prosentissa tänä vuonna. Veroprosentti on alhaisempi kuin monessa muussa paikassa. Vaikka kirkkoon kuuluu suhteessa vähemmän ihmisiä, on pääkaupunkiseudulla seurakuntien taloudellinen tilanne aika hyvä.

”Pääkaupunkiseudun yhtymät ovat pärjänneet taloudellisesti keskimääräistä paremmin kuin maaseutumaiset seurakunnat.”

Halmeenmäen mukaan syynä on kaupunkien korkeampi tulotaso ja erilainen ikärakenne. Kaupungeissa on paljon työssä käyviä kirkon jäseniä, mutta maaseudulla jäsenistö painottuu vanhempiin ikäluokkiin ja eläkeläisiin.

Asiasta uutisoi aiemmin Vantaan Sanomat.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat