Suomeen kasvoi kaikessa hiljaisuudessa joukko ”superpoliitikkoja”– Asiantuntija varoittaa ongelmista

Monissa Euroopan maissa vallan keskittymistä vain tietyille poliitikoille on rajoitettu – Suomessa ei.

Vantaan valtuustosali kaupungintalossa.

27.9. 14:38

Suomeen on kehittynyt joukko eräänlaisia ”superpoliitikkoja”, jotka käyttävät valtaa samanaikaisesti lukuisissa merkittävissä luottamustoimissa.

Joukko erottuu uusien hyvinvointialueiden päättäjissä, sillä aluevaltuustoissa päätöksentekoon osallistuu monia politiikan konkareita, joilla on jo luottamuspaikka joko kotikuntansa valtuustossa tai peräti eduskunnassa.

Tammikuun aluevaaleissa ehdokkaista lähes 80 prosentilla ja valituksi tulleista 77 prosentilla oli jo vähintään yksi poliittinen mandaatti, ilmenee Ajatuspaja Liberan tuoreesta selvityksestä.

”Kolmoismandaatti ei ole mitenkään harvinainen, vaan sellaisia kolmen hallinnontason poliitikkoja oli aluevaltuutetuista seitsemän prosenttia”, sanoo Liberan sisältöjohtaja Tero Lundstedt.

Todellisia superpoliitikkoja ovat Li Andersson (vas) ja Annika Saarikko (kesk). He ovat monessa mukana: ministeri- ja kansanedustajatehtäviensä lisäksi myös kotikuntiensa valtuustoissa ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuustossa. Molemmat ovat ovat lisäksi puolueittensa puheenjohtajia.

Liberan raportti julkaistiin tiistaina.

HS uutisoi keskiviikkona omasta selvityksestään, joka paljastaa miten johtopoliitikot ovat olleet toistuvasti poissa uusien aluevaltuustojen kokouksista. Parissa tapauksessa useissa rooleissa toiminut poliitikko on osallistunut samanaikaisesti kahteen kokoukseen

Lue lisää: Kansanedustaja jätti lähes kaikki uuden aluevaltuuston kokoukset väliin – Pöytäkirjat nostavat esiin huolestuttavia kysymyksiä

Monissa Euroopan maissa on estetty tai rajoitettu poliitikkojen mahdollisuuksia osallistua samanaikaisesti useiden hallinnon tasojen luottamustehtäviin.

Ajatuksena näissä rajoituksissa on, että päällekkäiset tehtävät luovat vähintään intressiristiriitoja, mutta myös ruokkivat korruption mahdollisuuksia.

Luottamushenkilö saattaa olla esimerkiksi kunnan omistaman osakeyhtiön hallituksessa tai hän voi olla sellaisen osuuskunnan hallituksessa, joka miettii tärkeitä investointeja.

Lundstedt ihmettelee, miten vähälle jäi keskustelu luottamustoimien keskittymisen riskeistä ja ongelmista, kun hyvinvointialueita perustettiin. Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n tuoreessa kyselyssä vastaajista kaksi kolmannesta halusi rajoittaa mandaatit yhteen tai kahteen.

Kansanedustaja Jouni Ovaska (kesk) ja 16 muuta kansanedustajaa eri puolueista jättivät kesäkuussa eduskunnassa toimenpidealoitteen, jonka tavoitteena on ehkäistä kolmoismandaattien mahdollisuus seuraavissa aluevaaleissa vuonna 2025.

Yksi Liberan raportin kirjoittajista tutkijatohtori Jari Autioniemi pohtii eturistiriitojen lisääntymistä multimandaattien vuoksi. Hallinnon muuttuessa yhä mutkikkaammaksi eturistiriitoja syntyy moniin suuntiin.

Kun kansanedustaja ajaa aluevaltuutettuna hyvinvointialueisiin liittyvää rahoitusta, hänen pitäisi eduskunnassa keskittyä julkisen talouden kantokykyyn.

Eturistiriitoja voi syntyä myös niillä aluevaltuutetuilla, jotka ovat sosiaali- ja terveystoimen ammattilaisia. He kenties omistavat tai toimivat sellaisen yrityksen hallituksessa, jonka palveluita tarjotaan hyvinvointialueelle.

Onko siis mahdollista, että hyvinvointialueet antavat aivan uusia mahdollisuuksia perisuomalaiselle siltarumpupolitiikalle?

”On hyvä ymmärtää, että vallan keskittymisessä on ongelmansa. Jos toimit yhden hallinnon tason eduksi, saatat samalla pettää ne, jotka valitsivat sinut toiseen luottamustehtävään”, sanoo Lundstedt.

Nykyisistä kansanedustajista 86 prosenttia on myös kunnanvaltuutettuja ja 54 prosenttia aluevaltuutettuja. Eri hallinnontasojen kokousten sommittelusta alkaa tulla hankala kalenteriharjoitus.

”Vaikka katsotaan ohi eturistiriitojen, yhden ihmisen ajankäytöllä on rajansa. Et voi olla kahdessa paikassa yhtä aikaa”, Lundstedt sanoo.

Tämän on kokenut muiden muassa kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd), joka ennätti osallistua Vantaa-Keravan aluevaltuuston kevätkauden viidestä varsinaisesta kokouksesta vain yhteen.

Kolme aluevaltuuston kokousta meni Kiljuselta päällekkäin Euroopan neuvoston eri komiteoiden kokousten kanssa Pariisissa ja Dublinissa sekä neuvoston täysistuntoviikon kanssa Strasbourgissa. Kiljunen on toiminut Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtajana viimeiset kolme vuotta.

Brysselin lentokentältä tavoitettu Kiljunen ihmettelee pöytäkirjatilastoja, koska hän on mielestään osallistunut aluevaltuuston toimintaan ahkerasti. Hän esimerkiksi osallistui etänä aluevaltuuston selostustilaisuuteen elokuussa samaan aikaan, kun istui läsnä Vantaan kaupunkitilalautakunnan kokouksessa.

”Nytkin keskeytin suuren valiokunnan virkamatkan, jotta ennätän osallistua aluevaltuuston tämän illan kokoukseen”, Kiljunen kommentoi tiistaina.

Vaikka poliitikko ehtisikin juoksujalkaa kokouksesta toiseen, on mahdollista, ettei aika riitä asioiden sisäistämiseen ja kunnolliseen perehtymiseen. Käydään näyttäytymässä kokouksissa, muttei osallistuta.

On myös viitteitä siitä, että kuntapolitiikassa ja hyvinvointialueilla valta valuu varamiehille, kun puolueittensa äänimagneetit valitsevat ne tehtävät, joihin oikeasti ehtivät panostaa.

Ammattipoliitikot usein katsovat, että tieto kumuloituu, ja siitä on hyötyä eri hallinnon tasojen luottamustehtävissä. Lundstedtin mukaan multimandaattien haitat ja hyödyt kääntyvät heittämällä negatiivisen puolelle.

”Äänestäjät voisivat kysyä, missä on minun kuluttajansuojani?”

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat