Turvatalossa yöpyvä nuori aikuinen katsoo televisiota loppuillasta. Työntekijä Sebastian Forss istuu hetkeksi keinutuoliin juttelemaan.

Turvallisten aikuisten talo

Nuorten turvatalossa Punavuoren sydämessä näkyy, että nuorten mielenterveyspalvelut ovat pahasti ruuhkautuneita.


25.10. 2:00 | Päivitetty 25.10. 7:05

Ei uskoisi, että täällä ollaan monen kannalta keskellä konfliktia, myrskyn silmässä.

Kello lyö kuin rauhallisen ihmisen sydän. On maalattuja puulattioita ja korkeita huoneita, hyllykaupalla Aku Ankkoja ja paksuja romaaneja. Korillinen villasukkia ja torkkupeittoja tuolien karmeilla.

Vietämme iltaa Nuorten turvatalossa Helsingin Punavuoressa. Tämä on puolueetonta maaperää: paikka, jonne kaikki saavat tulla.

Täällä voi hengähtää hetken. Sänkyjä on seitsemälle nuorelle. Paikalla on turvallisia, täysijärkisiä aikuisia ympäri vuorokauden, jos joku on ”solmussa muiden tai itsensä kanssa”, kuten Suomen Punaisen Ristin (SPR) työntekijä Sebastian Forss sanoo.

”Joskus nuori tulee tänne ihan sykkyrällä. Kaikkeen tulee vastaukseksi ’emmä tiiä’, vaikka näkee, että on paha olla.”

Helsingin turvatalo päivystää vuoden jokaisena päivänä kello 17–10. Yön vahvuutena ovat tänään työvuorossa oleva Forss sekä keittiössä kanakeittoa Marttojen reseptillä valmistava vapaaehtoinen.

Turvatalo sijaitsee Uudenmaankadulla tavallisessa rappukäytävässä. Sisään pääsee ympäri vuorokauden soittamalla ovikelloa.

Arkipäivisin keskusteluapua tarjoamassa on mittavampi joukko aikuisia, sekä paikalla että verkossa.

Tyypillisin tulija on viittä vaille täysi-ikäinen. Nuorimmat ovat olleet 12-vuotiaita, mutta viime vuosina eniten on kasvanut nuorten aikuisten määrä.

”Se ehkä kertoo, että he ovat palveluissa jonkinlaisia väliinputoajia”, sanoo Helsingin turvatalon johtaja Miki Mielonen.

Tiukkaa yläikärajaa ei ole, mutta turvatalossa nuoreksi lasketaan tavallisesti alle 29-vuotias samoin kuin nuorisolaissa.

Kun yösijaa kaipaava on alaikäinen, hänen olinpaikastaan kerrotaan aina joko vanhemmille tai lastensuojelulle. Päihtyneenä talolle ei voi tulla.

Usein turvataloa ehdottavat vanhemmat tai ammattilaiset, kuten koulupsykologi tai kriisipäivystys. Noin puolet avunpyynnöistä tulee nuorilta itseltään. Osa ottaa yhteyttä sosiaalisessa mediassa, toiset ilmestyvät suoraan ovikelloa soittamaan.

Ensimmäinen turvatalo perustettiin Helsingin Pakilaan 1990-luvun alussa. Nykyisin työntekijät miettivät, kuvaako nimi enää paikkaa kovin hyvin. Ihmiset sekoittavat turvatalot ja turvakodit.

Toki täälläkin voi yöpyä nuori, joka pakenee selkeää fyysistä väkivaltaa ja tarvitsee turvatalon jälkeen pysyvämmän turvapaikan jostain muualta.

Tavallisemmin nuorella on sellainen olo, että esimerkiksi vanhempien kanssa on niin mahdoton puhua, ettei heidän kanssaan kestä olla edes saman katon alla.

Syynä voivat olla vaikka riidat vanhempien asettamista rajoituksista. Tai sitten nuori kokee, että vanhemmat eivät hyväksy häntä tai hänen seksuaalista identiteettiään. Toisinaan turvataloon tulemisen taustalla on jokin akuutti kriisi tai se, että nuorella on paha olla muiden ihmisten kanssa tai hän tuntee olevansa ihan yksin.

Silloin voi olla tärkeää saada annos kanakeittoa ja hetki rauhaa, mutta vielä tärkeämpää on puhua. Kahdestaan työntekijän kanssa ja vielä mieluummin niin, että saadaan nuoren tärkeät ihmiset myös puhumaan, erikseen tai yhdessä.

”Meidän kaikkien hyvinvointi on kiinni läheisistä ympärillämme”, Forss perustelee.

Ruokakaupan lähetti tuo lastin ruokatarpeita, joista yön vapaaehtoiset laativat nuorille päivällisen, iltapalan ja aamupalan.

Osa turvataloon tulijoista saapuu nykyisinkin asunnottomuuden takia, vaikka vuokra-asuntotilanne onkin pääkaupunkiseudulla hieman parantunut.

Pysyväksi kodiksi turvataloa ei ole tarkoitettu. Osalla tarve on alun perinkin väliaikainen. Vuokrakämppä on mennyt alta, eikä seuraavaa ole vielä löytynyt. Tai poliisi on neuvonut turvatalolle nukkumaan muualla Suomessa asuvan nuoren, joka on juuri myöhästynyt viimeisestä junasta.

Ruoaksi on tänään kanakeittoa. Yön vapaaehtoiset kokkaavat yöpyville nuorille päivällisen, iltapalan ja aamupalan.

Mielenterveyspalvelujen kriisi näkyy turvatalolla entistä vahvemmin.

”Olen hyvin huolissani nuorten psyykkisestä oireilusta”, Forss sanoo.

Mielenterveyspalveluihin on mahdottoman pitkiltä tuntuvia jonoja. Osa nuorista tulee esimerkiksi syvästi masentuneina.

Forss on koulutukseltaan sosionomi kuten moni hänen kollegoistaankin. Joillain heistä on osaamista esimerkiksi kriisi- tai perheterapeuttina. Ammattilaisten kielellä turvatalolla tehdään dialogista ja voimavarakeskeistä perhetyötä.

Kyse ei siis ole terveydenhoidosta, joten vakavampiin mielenterveyden ongelmiin ei riitä vain tämä. Silloin turvatalo ei voi olla ainoa auttaja, vaikka sen työntekijät voivat tukea ja kannatella nuorta sillä aikaa, kun hän odottaa pääsyä terveyspalveluihin.

Turvatalon työntekijät ovat verkostoituneet laajasti muiden järjestöjen ja eri viranomaisten kanssa. He siis auttavat eteenpäin, jos matalan kynnyksen keskusteluapu ei enää yksin riitä.

Myös pandemian jälkiä korjataan pitkään. Monet tuntevat olevansa täysin ulkopuolisia ja yksin.

”He kokevat, että ovat kadottaneet kokonaan yhteyden muihin ihmisiin. On vaikka aloitettu uudessa oppilaitoksessa kesken pahimpien rajoitusten ja vieläkin tuntuu, ettei ole päässyt sisään porukoihin”, Forss sanoo.

On myös suunniteltuja yöpymisiä esimerkiksi siksi, että nuoren vuorokausirytmi on täysin sekaisin.

Työntekijät sanovat leikillään, että he pitävät teinien unikoulua. Paremman unen etsimisessä voi auttaa pelkkä ympäristön­vaihdos tai se, että pääsee miettimään ääneen, mikä omassa elämässä karkottaa unet.

Turvataloilla on myös työntekijöitä, jotka auttavat nuorta opettelemaan itsenäisessä elämässä tarvittavia taitoja. Tämäkin tarkoittaa sekä käytännön asioiden opettelua että rohkaisemista.

Fakta

Näin saat apua

  • Helsingin Nuorten turvatalon tilapäinen majoitus on avoinna joka päivä kello 17–10 osoitteessa Uudenmaankatu 32 A.

  • Arkipäivisin talolla on ennalta sovittuja keskusteluja nuorten ja heidän läheistensä kanssa. Tapaamisia on paikalla ja etäyhteyksin. Turvatalo tarjoaa lisäksi tukea itsenäistyville nuorille.

  • Turvatalolle voi tulla ilman lähetettä tai ajanvarausta. Yhteyttä voi ottaa myös Whatsappissa (+358 40 173 4149), Instagramissa sivulla nuortenturvis tai Facebookissa sivulla Nuorten turvatalo, Punainen Risti.

  • Turvatalojen keskusteluapua nuorille ja perheille on tarjolla valtakunnallisesti verkko-osoitteessa punainenristi.fi. Sekasin-chatista saa anonyymia apua.

  • Muiden turvatalojen yhteystiedot Vantaalla, Espoossa, Tampereella ja Turussa saa Punaisen Ristin verkkosivuilta.

Sebastian Forss soittaa nuorille, jotka ovat aiemmin tällä viikolla yöpyneet talossa. Hiljaisena yönä ehtii tehdä myös kirjallisia töitä ja hoitaa käytännön asioita.

Sebastian Forss on ollut turvatalolla töissä kohta kymmenen vuotta. Hän sanoo viihtyvänsä siksi, että Punaisen Ristin kaltaisessa järjestössä työtään voi tehdä eettisesti kestävällä tavalla.

Suomessa ylipäätään varsin suuren siivun sote-alasta hoitavat erilaiset järjestöt. Monet niistä pelkäävät, että toiminnan rahoitus muuttuu entistä epävakaammaksi sote-uudistuksessa.

SPR on sekä tunnettu että vakaa järjestö, mutta turvatalojenkin rahoitus lepää kuntien ja pian hyvinvointialueiden sekä valtion Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustus­keskuksen (Stea) rahoituksen varassa. Toisin sanoen osa siitä on aina lyhytaikaista ja epävarmaa projektirahaa.

Järjestöjen työ ei myöskään onnistuisi ilman vapaaehtoisia. Helsingissä turvatalolla on edelleen pitkään vapaaehtoistyötä tehneitä konkareita, mutta kaikki aktiivit eivät ole palanneet pandemian jälkeen. Vapaaehtoisista on välillä varsinkin tilapäismajoituksessa kova pula.

Myös tilat halutaan ennen pitkää uudistaa. Niin kodikas kuin Punavuoren yli satavuotias arvoasunto onkin, se ei oikein ole tätä päivää. Tila ei esimerkiksi tarjoa kaikille yöpyjille omaa huonetta eikä ole esteetön, vaikka esimerkiksi pyörätuolille liikkuvalle voidaankin järjestää keskusteluapua muualla.

Makuuhuoneista on pienillä keinoilla tehty kodikkaita. On taidetta seinillä sekä huonekasveja ja kirjoja hyllyssä.

Turvatalossa on yhden ja kahden hengen huoneita sekä erillinen yksiö itsenäistymistä harjoitteleville nuorille aikuisille.

Yöt turvatalolla eivät ole samanlaisia. Tänään yöpymään jää vain yksi nuori aikuinen ja turvatalon kirjoilla on pari nuorta, joiden tilannetta Forss tarkistelee illan mittaan ottamalla heihin yhteyttä puhelimitse ja verkossa.

”Välillä on yhtä hurlumheitä koko yö”, hän kuvailee.

Sänkypaikat ovat harvoin vaarassa loppua kesken, varsinkin kun Helsingin, Vantaan ja Espoon turvatalot auttavat tarvittaessa toisiaan. Joskus moni tarvitsee kuuntelijaa samaan aikaan tai ovikello soi tiheään yön pimeimpinä tunteina.

Silloinkin täällä korostetaan, että aikaa on jokaiselle niin paljon kuin sitä tarvitaan. Kaikki apua tarvitsevat saavat tulla, ja kaikkia autetaan maksutta, puolueettomasti ja tasapuolisesti.

Forss sanoo, että turvatalolla ei olla asiantuntijoita ja mestareita. Aikuiset kuuntelevat ja rohkaisevat, mutta ratkaisu lähtee nuoresta itsestään. Joku tarvitsee yhden kerran kuuntelijan, toinen vuoden verran keskusteluja.

”Jos on pitkään sinnitellyt yksin, solmut voivat näyttää umpisolmuilta. Tarvitaan joku ulkopuolinen ja puolueeton tueksi, että näkee, mistä sitä solmua voisi lähteä avaamaan.”

Tänään yöpyjiä on vain yksi. Sen sijaan Vantaan turvatalossa joka sängyssä nukkuu joku.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat