Helsingin pormestari Juhana Vartiainen lupaa lisää rahaa opettajille ja varhaiskasvattajille

Helsingin budjettineuvottelut käynnistyvät tällä viikolla poikkeuksellisessa tilanteessa. Rahanreikien joukko on paisunut vuosi vuodelta, mutta pakkaa sotkevat raju inflaatio ja energiakriisi. HS:n haastattelussa pormestari Juhana Vartiainen kertoo näkemyksensä ongelmien ratkaisusta.

Pormestari Juhana Vartiaisen johtamat neuvottelut Helsingin kaupungin ensi vuoden rahankäytöstä alkavat tällä viikolla.

3.10. 2:00 | Päivitetty 3.10. 12:46

Pormestari Juhana Vartiaisella (kok) on vaikea tehtävä.

Helsingin poliittiset ryhmät aloittavat tällä viikolla neuvottelut ensi vuoden budjetista tilanteessa, jossa kouluissa tuskaillaan resurssipulan kanssa, päiväkodeissa tuskaillaan resurssipulan kanssa ja terveydenhoidossa tuskaillaan, no, resurssipulan kanssa.

Samaan aikaan kustannukset kasvavat, koska Eurooppa on sodassa, ja kaupunkia kurittavat kova inflaatio sekä hurjiksi nousseet energian ja sähkön hinnat. Rahaa pitäisi siis löytyä, mutta mistä ja kelle?

Vartiainen on nimennyt pormestarikautensa päätehtäväksi tiukan taloudenpidon. Etenkin vasemmistosta taas on perinteisesti oltu valmiita rahoittamaan palveluita vaikka velaksi huomattavasti matalammalla kynnyksellä.

Miten tästä saadaan aikaan toimiva yhtälö eli budjettisopu?

Vartiainen sanoo, että hänellä on siihen joukko ehdotuksia. HS:n haastattelussa hän aloittaa mielestään ”suurimmasta missiosta” eli palvelualojen henkilöstöpulan helpottamisesta.

”Toivoisin rahaa eritoten matalapalkkaisen henkilökunnan palkkoihin siellä, missä meillä on suurin henkilöstöpula.”

Rivikaupunkilainen voi toivoa rahoitusta johonkin, mutta pormestarilta, kaupungin vallakkaimmalta poliitikolta, sanavalinta on erikoinen.

Avatessaan budjettiehdotuksiaan HS:lle Vartiainen sanookin ilmaisevansa omia näkemyksiään, joista ei ole vielä sopinut ryhmänsä kokoomuksen eli Helsingin suurimman puolueen kanssa.

Vartiainen ennakoi, että ensi vuonna henkilöstöpula todennäköisesti edelleen pahenee kaupungissa.

Pulma ei Vartiaisen mukaan ratkea vain Helsingin toimin. Muuallakin Suomessa on liian vähän työikäisiä ihmisiä – Vartiaisen sanoin – ”suhteessa kaikkiin näihin yhteisiin hyvinvointilupauksiin”.

Koska Suomessa on yhä vähemmän työtä tekeviä ihmisiä verrattuna koko väestöön, verotulojen kertymä ei Vartiaisen mukaan riitä rahoittamaan julkisten alojen palkankorotuksia ja samalla nuoria ei riitä tarpeeksi korvaamaan eläköityneitä työntekijöitä.

”Voimme kuitenkin kaupungissa tehdä jotain. Tapa, jolla henkilöstöpulaa lääkitsemme, palautuu johtamisen laatuun ja rahaan.”

Kun poliittiset neuvottelut ensi vuoden talousarviosta kuumenevat, Vartiainen sanoo vetäytyvänsä tauoilla huoneeseensa kaupungintalossa.

Kuinka paljon rahaa pormestari on valmis ohjaamaan pienipalkkaisten palkankorotuksiin?

Viime vuosina Helsingissä on jaettu vuosittain noin viisi miljoonaa euroa palkkakehitysohjelmana. Helsinki kuitenkin on noin 39 000 työntekijällään Suomen suurin työnantaja, joten miljoonatkaan eurot eivät riitä tuntuviin korotuksiin. Paljonko rahaa nyt liikenee?

”En pysty sanomaan, koska tämä riippuu siitä, miten suuresta liikkumavarasta voidaan sopia muiden puolueiden kanssa.”

Vartiainen ei myöskään kerro, kuinka tarkasti palkankorotusten mahdollisuudesta on jo neuvoteltu muiden poliittisten ryhmien kanssa. Hän kuitenkin vakuuttaa, että puolueet ”aika laajasti ymmärtävät henkilöstöpulan ongelmat”.

”Olen varma, että kokoomus ryhmänä kannattaa korotuksia lämpimästi, mutta onneksi muutkin. Tämä on niin vakava pulma.”

Lue lisää: Helsingin yli viiden miljoonan euron palkkapotille riittää jakajia – Rahanjaossa harkitaan ainakin näitä ammattiryhmiä

Rahareikiä on kuitenkin paljon. Mistä palkkoihin käytettävät rahat leikataan vai olisiko Vartiainen valmis kasvattamaan velkaa?

Pormestarin käsitys on, että kaupungissa on ”yhtä ja toista järkevöitettävää”. Jos siinä onnistutaan, Helsingin ei hänen mukaansa välttämättä tarvitse leikata mistään.

Vartiaisen poliittinen pääagenda eli tehostaminen on sementoitu kaupunkistrategiaan. Siihen on kirjattu, että todellisista kuluista pitäisi pystyä nipistämään tuottavuustavoitteena 0,5 prosenttiyksikköä vuosittain.

Vartiainen nostaa esimerkiksi hitas-asuntojen tuottamisen. Omistusasumisen tukeminen alhaisin tontinvuokrin ja markkinahintaa alemmin myyntihinnoin heikentää Vartiaisen mielestä kaupungin taloutta.

Hitas ”lahjoittaa mielivaltaisten arpajaisten tuloksena kaupungin omaisuutta alihintaan” eikä auta asuinalueiden eriytymisen torjunnassa, pormestari sanoo.

Kaupungin Aalto-yliopistolla teettämä selvitys näyttää Vartiaisen mukaan, että kaupunki menettää hitaksen takia vuosittain noin 20–30 miljoonaa euroa. Mallista luopuminen antaisi mahdollisuuden käyttää rahat toisin.

”Mitä enemmän löydämme [budjettiin] liikkumavaraa, sitä enemmän käytämme rahaa helsinkiläisten peruspalveluihin ja palveluiden saatavuuden kannalta olennaisiin [henkilöstön] palkankorotuksiin.”

Tosin erityisesti Sdp ja vasemmistoliitto ovat vaatineet, että kohtuuhintaisen asuntotuotannon varmistamiseksi on löydettävä hitaksen tilalle uusi malli.

Lue lisää: Nyt se laskettiin: Uuden Hitas-asunnon omistajat hyötyivät lähes 90 miljoonaa euroa

Yksi keino tuottavuuden kasvattamiseen voisivat Vartiaisen mukaan olla bonukset. Pormestari haluaa nyt palata lupaukseen, jonka antoi pestinsä aluksi vuosi sitten.

Kaupungin työntekijöitä tulee Vartiaisen mielestä kannustaa entistä parempiin suorituksiin nimenomaan henkilökohtaisin tulospalkkioin, sillä palkitsemisella ei hänestä nykyisin ole ”riittävää yhteyttä ihmisen työsuoritukseen”.

Hyviä tekijöitä täytyy hänestä kyetä palkitsemaan myös julkisella sektorilla, koska ”parhaat ihmiset löytävät yksityiseltäkin sektorilta työtä”.

”Henkilökohtaiset bonukset koskisivat yleisesti kaikkia suorituskyvyn perusteella, eivät ainoastaan pienipalkkaisia.”

Lue lisää: Juhana Vartiainen haluaa palkita työn­­tekijöitä suoritusten perusteella: ”Pieni­tuloiset ihmiset ovat täällä lujilla”.

Kaupunki rahoittaa käytännössä melkein kaikkea, mitä helsinkiläiset julkisina palveluina käyttävät. Juuri rahanreikien moninaisuuden takia ”paikallispolitiikassa syntyy hirveästi toiveita, mihin rahoja halutaan käyttää”, kuten Vartiainen asiaa kuvaa.

Kouluissa halutaan esimerkiksi pitää pienet ryhmäkoot, eikä uimahallien ja muiden liikuntapaikkojen aukioloajoista olla valmiita tinkimään, vaikka sähkön hinta nousee. Lisäksi halutaan kunnianhimoisia investointeja vaikka pyöräteihin.

Jotta rahankäyttö kuitenkin pysyisi kuluvalle nelivuotiselle valtuustokaudelle sovituissa mitoissa, on käytössä budjettikehys. Tämä menokehys rajaa, kuinka paljon rahaa asioihin voi vuosittain käyttää.

Viime syksynä helsinkiläispoliitikot päättivät varata kuluvalle vuodelle kaupungin toimintaan 5,347 miljardia euroa. Koko summaa tuskin tullaan käyttämään. Helsinki on suomalaisittain harvinainen kunta siinä, että se on viime vuosina tehnyt hyvinkin ylijäämäisen tuloksen.

Keväällä julkistetusta vuoden 2021 tilinpäätöksestä ilmeni, että kaupungille jäi tulokseksi 350 miljoonaa euroa. Osa käyttötalouden ylijäämästä selittyy sillä, että valtio avitti Helsinkiä koronakurimuksen takia noin 175 miljoonalla eurolla.

Helsingissä jää vuosittain käyttämättä budjetoitua käyttörahaa, koska budjetit Vartiaisen mukaan tehdään tarkoituksellisesti ylijäämäisiksi.

”On budjetoitu pientä ylijäämää, jotta edes osa investoinneista voitaisiin rahoittaa tulorahoituksella. Kaikki raha menee investointeihin, minkä lisäksi otetaan vielä velkaa”, Vartiainen sanoo.

Ensi vuonna Helsingin rahankäytössä koittaa mullistus. Käyttömenoista noin puolet vienyt sosiaali- ja terveystoimi siirtyy valtion rahoitettavaksi, samoin pelastustoimi.

Muutos johtuu valtakunnallisesta sote-uudistuksesta, jossa Helsinki muista alueista poiketen järjestää sote- ja pelastuspalvelut edelleen itse.

Rahankäyttö kuitenkin jakautuu kahtia. Helsinkiläisten sote-palvelut ja pelastustoimen maksaa valtio. Syyskuussa tuorein tieto on, että valtio maksaisi Helsingille ensi vuonna noin 2,592 miljardia euroa. Samalla Helsinki menettää valtiolle noin kaksi miljardia verotuloja.

Kaupungin vastuulla oleviin muihin palveluihin ja toimintaan puolestaan on ensi vuodeksi käytettävissä yhteensä noin 2,7 miljardia euroa.

Koska väkiluku kasvaa, voidaan budjetoinnissa nähdä sekin erikoisuus, että vaikka jonkin toimialan budjettisumma kasvaa, todellisuudessa rahamäärä ihmistä kohti pienenee.

Pormestari Juhana Vartiainen kuvattiin työhuoneellaan Helsingin kaupungintalolla 21. syyskuuta.

Tehostamisesta on Vartiaisen mukaan kuluvan nelivuotiskauden loppuun mennessä määrä saada vuodessa vähintään 50 miljoonan euron hyöty.

Kokonaisuus on niin kunnianhimoinen, että sen toteutumista sopii epäilläkin. Vartiainen kuitenkin uskoo tavoitteeseensa, vaikka samalla kieltäytyy budjettineuvottelujen kynnyksellä täsmentämästä, mistä kaikista asioista niin suuri tehostus saadaan irti.

”Ne ovat juuri niitä asioita, joista nyt neuvotellaan puolueiden kesken. Tätä hyötyä ei ole tarkoitus jättää kaupungin kassaan tai jakaa veronalennuksina, vaan se käytetään palkkoihin ja muihin menoihin.”

Pormestari myös haluaa pitää kuntaveroprosentin 18:ssa.

Vartiainen myöntää, että hänen mielessään olevat ”järkevöittämisen” kohteet ovat poliittisesti kiistanalaisia. Ensi vuonna hän puuttuisi hitaksen ohella kouluruokaan, pysäköintimaksujen tasoon ja energiainvestointeihin. Liikelaitosten, kuten rakentamispalvelu Staran, tuottavuudessa olisi myös perkaamista.

Kouluruokaa tekevän ja jakelevan kaupunginyhtiön Palmian myynti on jo meneillään. Se on Vartiaisen mukaan järkevää myydä, koska ”on perusteltua ajatella, että yksityinen omistaja pystyy tekemään yrityksestä kannattavamman”.

Lisäksi kaupungin palvelukeskuksessa eli esimerkiksi sairaaloille ja palvelukeskuksille aterioita tuottavassa liikelaitoksessa on käynnistynyt muutos, joka näyttää johtavan oman ruoantuotannon alasajoon.

”On yleinen havainto, että tuottavassa liiketoiminnassa yksityisen omistajan voittomotiivi nostaa kannattavuutta”, Vartiainen sanoo.

Lue lisää: Helsinki suunnittelee oman ruoantuotantonsa laajaa alasajoa

”Järkevöittäminen olisi sitä, että onnistumme organisoimaan kouluruoan tai sairaaloiden ruoanjakelun niin, että teemme sen pienemmillä kustannuksilla laadusta tinkimättä.”

Lue lisää: Helsinki suunnittelee Palmian myymistä – Kaupungin ei kannata käyttää verorahoja tappiollisen toiminnan kustantamiseen, sanoo pormestari Vartiainen

Aloittaessaan viime vuonna pormestarina Vartiainen muutti tapaa, jolla budjettia käsitellään.

Sekä Helsingin ensimmäinen pormestari Jan Vapaavuori (kok) että kaupunginjohtajat ennen häntä esittelivät budjettiluonnoksen julkisesti, ennen kuin sitä alettiin puida poliittisten ryhmien kesken. Samoin toimivat edelleen Espoon ja Vantaan kaupunginjohtajat.

Kuten viime vuonnakin, Vartiainen on kuitenkin aikeissa esitellä kaupunkilaisille vasta valmiin budjettisovun, joka ei enää käytännössä muutu. Lopulta budjetin hyväksyy kaupunginvaltuusto.

Lue lisää: Helsingin vasta aloittanutta pormestaria syytetään demokratian tallomisesta: muutti ensitöikseen ratkaisevalla tavalla päätöksen­tekoa – ”Olemme todella tyrmistyneitä”

Helsingin kaupungin johtamisjärjestelmää tutkinut Tampereen yliopiston tutkijatohtori Anni Jäntti totesi viime syksynä, että Vartiaisen toimintatapa ”sotii pahasti etenkin avoimuuden ja kansalaisten osallistamisen periaatteita vastaan”.

”Toimimme yhteistyössä pormestaripuolueiden kanssa. Budjettiesitys, jonka aikaisemmin kaupunginjohtaja laati yksin, laadimme nyt yhdessä pormestarikunnan puolueiden kanssa”, Vartiainen sanoo.

Poiminta: Huono-osaisten alueiden opettajille lisää palkkaa?

Asuinalueiden eriytyminen hyvä- ja huono-osaisiin huolettaa helsinkiläispoliitikkoja. Niin myös pormestaria. Vartiainen esittää nyt, että jo maksettujen tasa-arvorahojen lisäksi ongelmallisten alueiden kouluille annettaisiin lisää rahaa.

Uutena työnantajan linjauksena Vartiainen haluaa myös antaa enemmän palkkaa taloudellisesta ja sosiaalisesta ahdingosta kärsivillä alueilla työskenteleville opettajille ja rehtoreille.

”Jos maksettaisiin korkeampaa palkkaa, näihin kouluihin valikoituisi kunnianhimoisempaa opettajakuntaa.”

Ajatus ei ole täysin uusi. Apulaispormestari Nasima Razmyar (sd) esitti vuosi sitten, että heikko-osaisten alueiden opettajille maksettaisiin lisäpalkkaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat