Helsinki suunnittelee oman ruoantuotantonsa laajaa alasajoa

Helsingin kaupungin kouluissa, seniorikeskuksissa ja muissa palveluissa voidaan vastedes tarjota yhä enemmän valmiina ostettua ruokaa.

Helsingin kaupunki valmistelee muutoksia ruokapalveluihinsa. Koululaiset ja muut kaupungin palveluissa ruokaa syövät helsinkiläiset voivat vastedes saada enemmän valmisteina ostettuja ruokia.

3.10. 10:36

Helsinkiläiset koululaiset, päiväkotilapset, seniorit ja muut kaupungin tuottamaa ruokaa syövät voivat lähivuosina saada lautasilleen yhä enemmän markkinoilta ostettuja ruokavalmisteita.

Kaupungin palvelukeskus tuottaa nyt puolet päivittäisistä noin sadastatuhannesta ateriastaan Vantaalla keskuskeittiössään.

Keskuskeittiö kuitenkin on 1970-luvulla valmistunut laitos ja käyttöikänsä päässä.

Siksi liikelaitoksessa on valmisteltu tilannetta keskuskeittiön jälkeen. Varsinkin nykyisen rajun inflaation aikana elintarvikkeiden ja energian hinnat ovat yksi syy, joka saa kaupungin miettimään ruokapalveluidensa tehostamista.

Pormestari Juhana Vartiainen (kok) ajaa voimakkaasti kaupungin liikelaitosten toiminnan tehostamista ja sanoo ensi vuoden budjettineuvottelujen alla edellyttävänsä myös palvelukeskukselta suunnitelmia, miten sen tuottavuutta saadaan nostettua ja kustannuksia laskettua.

Palvelukeskuksen liikevaihto oli viime vuonna 98,2 miljoonaa euroa. Tulos oli 218 000 euroa ylijäämäinen.

Henkilöstössä suunnitelmat ruoantuotannon ulkoistuksista huolestuttavat. Keskuskeittiössä on töissä vain noin 60 ihmistä palvelukeskuksen noin 1 600 työntekijästä, mutta huoli koskee palveluiden tulevaisuutta ja ruoan laatua.

”Pahin skenaario on, että kaikki ruokatuotteet ostetaan ulkoa, silloin olemme markkinoiden armoilla”, sanoo palvelukeskuksen pääluottamusmies Eija Paananen.

Sekä Vartiainen että kaupungin strategiajohtaja ja palvelukeskuksen johtokunnan puheenjohtaja Markus Kühn vakuuttavat, ettei palvelukeskuksen ruoantuotantoa olla kokonaan yksityistämässä.

”Ei sellaisesta ole keskusteltu enkä ole sellaista esitystä valmistellut enkä tule sellaista tekemään”, sanoo Vartiainen ja viittaa syksyn budjettineuvotteluihin.

Vantaan keskuskeittiössä tuotetaan karkeasti puolet Helsingin koulujen, päiväkotien ja sosiaali- ja terveystoimen palveluiden pääruoista.

Kouluissa, päiväkodeissa ja senioritaloissa on lisäksi yhteensä noin 500 keittiötä. Noin 150 keittiössä valmistetaan ruokaa, muissa vain kuumennetaan.

Vastedes osa valmistuskeittiöistä voidaan Kühnin mukaan muuttaa kuumennuskeittiöiksi. Silloin nyt itse tehtävää ruokaa korvattaisiin valmisruoalla.

Ääripäässä olisi Paanasen mukaan vain ulkoa ostetun ruoan ”terminaalikeskus” ja keittiö, jossa valmistettaisiin esimerkiksi allergisille syöjille ruoat.

Tehokkuusvaatimusten kannalta on Kühnin mukaan varmistettava, missä ja miten ruokaa kannattaa tehdä. ”Kaikki vaatimukset täyttävä, maittava ruoka” voi hänen mukaansa tulla myös entistä valmiimpana elintarviketuottajilta.

”Helsinki tulee jatkossakin olemaan ruoantuottaja”, Kühn sanoo.

Kaupungin ruoantuotannon uudistaminen on alussa. Vasta noin kahden vuoden päästä on Kühnin mukaan mahdollista nähdä, mikä on lopputulos.

Tarkoitus on Kühnin mukaan ostaa ruoka yhä vastaavista yrityksistä, mistä kaupunki nytkin hankkii ruokaa ja sen raaka-aineita.

Ensi päätöksiä muutoksista on määrä tehdä tänä syksynä.

”Vaiheessa yksi otamme riittävän isomenekkisiä pääruokia ja mietimme, miten ne voisi vastedes hankkia”, Kühn sanoo.

Entä jos ruoantuotannossa piilee uusi Sarastia? Siitä on huolissaan pääluottamusmies Paananen. Hän siis vertaa kaupungin mittavia palkanmaksuongelmia siihen, että entä jolleivät markkinat pystykään tuottamaan ruokaa tarpeeksi.

”Helsinki on mittakaavaltaan erilainen kuin jokin Vihti tai Karkkila. Palvelukeskus tuottaa päivittäin satatuhatta ruokahetkeä eli erilaista ateriaa”, Paananen sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat