Kahden suomalaisen huippututkijan riippumattomuutta kyseenalaistetaan poikkeuksellisella tavalla

Helsingin tilaamaa kerrostaloja koskevaa raporttia kauhistelleet tutkijat tekevät itse selvitystä pientalorakentamista ajavalle taholle. Tutkimusetiikan asiantuntija muistuttaa, että tutkijoiden sidonnaisuudet eivät vielä tarkoita puolueellisuutta. Tutkijat korostavat riippumattomuuttaan.

Espoossa kerrostalorakentaminen on keskittynyt uuden metrolinjan varteen. Espoonlahden aseman tuntumassa on rakennettu sekä asuntoja että liiketilaa.

7.10. 16:16

Helsingin tilaamaa rakentamisselvitystä ideologiseksi kritisoineet tutkijat Mari Vaattovaara ja Anssi Joutsiniemi ovat mukana Pientaloteollisuuden rahoittamassa projektissa. Tutkijat saavat tutkimuksestaan palkkion projektin rahoittajilta.

Tutkijoiden työstään saama palkkio kävi ilmi, kun HS alkoi selvittää heille sosiaalisessa mediassa suunnattua kritiikkiä.

Vaattovaara ja Joutsinniemi ovat arvostelleet Helsingin kaavoittajia kärkkäästi. Tutkijoiden mukaan kaavoittajat eivät ole säilyttäneet riippumattomuuttaan julkaistessaan tutkimuksen, joka ajaa – tutkijoiden mukaan – yksipuolisesti tiivistä kerrostalorakentamista pientalorakentamisen sijaan. HS kertoi Vaattovaaran ja Joutsiniemen kannoista keskiviikkona.

Lue lisää: Helsingin tiivistämisestä syttyi sanasota: Tutkija vaatii virkamiehille potkuja

Artikkelin julkaisun jälkeen sosiaalisessa mediassa alettiin syyttää tutkijoita itseään ideologisten tavoitteiden ajamisesta. Kritiikkiä esitti esimerkiksi Uudenmaanliiton viestintäjohtaja Inka Kanerva. Kanerva on toiminut aiemmin vihreiden luottamustoimissa. Uudenmaan liitto oli mukana Helsingin tilaamassa selvityksessä.

Vaattovaara on kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopistossa ja Joutsinniemi kaupunkikehityksen ja mallintamisen professori Aalto-yliopistossa.

Se, että yliopistoissa työskentelevät tutkijat tekevät projekteja, joista he saavat palkkioita, ei ole poikkeuksellista. Julkisessa keskustelussa on kuitenkin herätetty epäilys siitä, voivatko rahaa yhdeltä intressiryhmältä saavat tutkijat säilyttää riippumattomuutensa. Vaattovaara ja Joutsinniemi sanovat HS:lle, ettei asiaan liitty riippumattomuusongelmia.

Kysymys on Vaattovaaraan ja Joutsinniemeen liittyvää yksittäistapausta laajempi. Tapauksesta virinnyt keskustelu tuo poikkeuksellisella tavalla esiin tutkimuksen rahoituksessa tapahtuneen kehityksen ongelmia.

Pientaloteollisuuden projektin tavoitteena on tuoda pientalomaiseen mittakaavaan perustuvia kaupunkirakentamisen malleja suomalaiseen keskusteluun. Koko yhdistyksen tavoitteena on pientalorakentamisen lisääminen.

Vaattovaaran ja kahden muun kirjoittajan tutkimus julkaistaan ensi keskiviikkona.

Mari Vaattovaara.

Mari Vaattovaara, saatteko te palkkaa PTT:ltä?

”Saadaan jokainen palkkaa 10 000 euroa yli puolen vuoden työstä. Olemme vertailleet toteutuneiden ja suunnitteilla olevien alueiden tiiviyksiä ja tilankäyttöä ja laskeneet vaihtoehtoja. Työ on tehty niin hyvin kuin vain pystyimme. Me itse ehdotimme aihetta PTT:lle, koska heidän pitäisi pystyä parempaan”, Vaattovaara vastaa.

Hän perustelee tutkimuksen tarpeellisuutta sillä, että viimeisen 10 vuoden aikana rakennustuotanto on keskittynyt yhä enemmän kerrostaloihin. Esimerkiksi rivitaloja ei Vaattovaaran mukaan juuri enää rakenneta, ja uudistuotanto on hänen mielestään lähes yksinomaan kerrostaloja.

Helsingissä kerrostalojen osuus asuntokannasta on pysynyt vuoden 2021 tilastojen mukaan ennallaan jo vuosikymmenien ajan. Espoo on lisännyt viime vuosina kerrostalorakentamisen määrää.

”On uusia alueita, jotka ovat lähes pelkästään vuokra-asuntoja. On myös syntynyt alueita, joissa maahanmuuttajataustaisten osuus koululaisista on yli puolet”, Vaattovaara sanoo.

Hän ei nimeä alueita, mutta muistuttaa, että asuntojen hallintamuotojen sekoittuminen on kirjattu sekä Espoon että Helsingin strategioihin.

Vaattovaara ei koe, että PTT:n maksama palkkio uhkaisi hänen riippumattomuuttaan tutkijana eikä se ole hänen mukaansa vaikuttanut lopputulokseen.

”Riippumattomuus on tutkijalle hirveän tärkeä kysymys. Ei ole olemassa muuta kuin riippumattomuus. Se on meille pyhä asia.”

Anssi Joutsiniemi muistuttaa, että Aalto-yliopistossa tutkijoita kannustetaan hankkimaan ulkopuolista rahoitusta. Nyt kyseessä olevassa tutkimuksessa on PTT:n lisäksi ollut mukana myös ympäristöministeriö, Rakennustuotteiden Laatu Säätiö sekä Hirsitaloteollisuus.

”En koe, että tässä on minkäänlaista ristiriitaa riippumattomuudesta”, Joutsiniemi sanoo.

Mari Vaattovaara, te kritisoitte Uudenmaan liiton julkaisemaa selvitystä ideologisesti värittyneeksi. Voiko PTT:n rahoittamassa tutkimuksessa myös olla ideologisuuden vaara?

”Ei ole ideologinen. Meidän tutkimuksemme on tarkkaan rajattu, eikä siinä väitetä, että pientalojen rakentaminen olisi ainoa vaihtoehto. Pientalot ovat kuitenkin käypä vaihtoehto, ja muutos on ollut dramaattinen.”

Asukasennusteen perusteella muuttoliike käy kohti kasvukeskuksia ja isoja kaupunkeja, jolloin uusia asuntoja tarvitaan. Oletko sitä mieltä, että kasvua pitäisi hillitä?

”Sitä ei ole mahdollista hillitä. Olen ehdottomasti kaupunkien puolella.”

Lue lisää: Selvitys: Pientaloalueet tuhoavat luontoa enemmän kuin kerrostaloalueet

Suomalainen tiedeyhteisö on sitoutunut hyväksi tieteelliseksi käytännöksi kutsuttuun htk-ohjeeseen, jonka on luonut tutkimuseettinen neuvottelukunta.

Ohjeistus velvoittaa tutkijoita ilmoittamaan rahoituslähteet ja merkitykselliset sidonnaisuudet paitsi tutkimusta tehdessään, myös yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen tilanteissa – myös sosiaalisessa mediassa, ohjeessa tarkennetaan.

Helsingin yliopiston ihmistieteiden eettisen ennakkoarvioinnin toimikunnan puheenjohtaja, yliopistotutkija Karoliina Snell kommentoi tutkimuksen ulkopuoliseen rahoitukseen liittyviä kysymyksiä HS:lle yleisellä tasolla.

Snell toteaa ensin, että teema on tärkeä, eikä yliopistoyhteisössä vielä ole kattavia, vakiintuneita käytäntöjä mahdollisten ongelmatilanteiden välttämiseen.

Nykyistä laajempi tieteen julkinen rahoitus olisi Snellin mukaan riippumattomuuden kannalta yksinkertaisempaa. Käytännön arjessa ulkopuolisen rahoituksen hakeminen on kuitenkin yleistä ja monesti tutkijoille myös välttämätöntä.

Se ei kuitenkaan tarkoita, Snell korostaa, että tutkimuksen riippumattomuus välttämättä kärsisi. Tutkijat osaavat hänen mukaansa kyllä myös purra ruokkivaa kouraa.

”Pitää muistaa, että sidonnaisuus ei välttämättä tarkoita puolueellisuutta.”

Tutkijoilla on kuitenkin Snellin mukaan vastuu ylläpitää tutkimuksen riippumattomuuden mainetta. Tähän liittyy juuri sidonnaisuuksien avoin julkituominen.

Vaattovaaran ja Joutsiniemen tapauksessa kumpikaan tutkijoista ei tuonut sidonnaisuuttaan esiin alkuperäisissä Helsingin teettämää tarkastelua koskevissa kannanotoissaan. Esimerkiksi Pientaloteollisuuden sivuilta löytyy kuitenkin avoin tiedote projektista.

Oikaisu maanantaina 10. lokakuuta kello 13.45: Helsingin kerrostalojen osuus on pysynyt vuosikymmenien ajan suunnilleen samanlaisena. Aluksi jutussa väitettiin virheellisesti, että kerrostalorakentamisen määrä on pysynyt ennallaan.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat