Helsingin historian kalleinta sairaalaa ei saada täysin auki hoitaja­pulan vuoksi

Töölön sairaalan ortopediassa on keväästä asti pidetty kaksi tai kolme salia viikoittain suljettuna. Sama pula uhkaa uutta Siltasairaalaa.

Meilahden sairaala-aluetta. Uusi Siltasairaala aukeaa Torni- ja Kolmiosairaaloiden naapuriin ja toimii tiiviissä yhteistyössä niiden kanssa.

15.10. 15:53

HElsingin ja Uudenmaan sairaanhoito­piirin (Hus) jätti-investointi Siltasairaala avautuu niin, että merkittävää osaa sen hienoista leikkaussaleista ei saada heti käyttöön. Syy on hoitajapula.

Näin kertoo HS:n haastattelema Husin ammattilainen. HS ei julkaise hänen nimeään, koska hän pelkää joutuvansa vaikeuksiin medialle puhumisesta.

Ylilääkäri ja linjajohtaja Leena Vikatmaa vahvistaa tiedon HS:lle.

Vikatmaa arvioi, että 16 salista saadaan helmikuussa auki noin 12. Saleja otetaan lisää käyttöön vähitellen. Tilanne voi vielä muuttua ennen helmikuuta, koska sairaalaan yritetään koko ajan rekrytoida lisää ammattilaisia.

Helmikuussa avautuva Siltasairaala on tähän asti kallein Helsinkiin koskaan rakennettu sairaala. Rakennus­kustannuksiksi arvioitiin noin 295 miljoonaa euroa.

Sairaalassa kyetään hoitamaan todella vaikeita sairauksia, ja tähän tarvitaan huipputeknologiaa. Myös potilaiden määrän on tarkoitus olla valtava.

Siltasairaalassa parannetaan syöpiä, ja sinne muuttavat Töölön sairaalasta ortopedia, traumatologia ja neurokirurgia. Toisin sanoen se on sairaala, johon ohjataan tulevaisuudessa esimerkiksi liikenne­onnettomuuksissa loukkaantuneita.

Lue lisää: Helsingin kaikkien aikojen kallein sairaala valmistui

Lue lisää: Helsinkiin rakennetaan historian kallein sairaala – Tällainen yhdeksännumeroisen summan nielevästä rakennuksesta tulee

TöölöN sairaalassa on nykyisin seitsemän leikkaussalia, joissa keskitytään ortopediaan ja traumatologiaan.

Yksi leikkaussaleista on ollut enimmäkseen kiinni vuodesta 2021. Kahden muun piti olla pois käytössä kesän ajan, mutta tilanne ei syksyllä helpottanutkaan.

Syksyllä avoinna on siis pystytty pitämään neljää tai viittä salia seitsemästä.

Selkein syy tähän on vakava pula henkilökunnasta – ei niinkään siis lääkäreistä vaan anestesiahoitajista ja instrumenttihoitajista.

HS:n lähde laskee, miten tämä vaikuttaa hoitojonoihin: tekemättä jää nelisenkymmentä leikkausta viikossa. Siis pelkästään näissä seitsemässä leikkaussalissa.

Henkilökuntapula on tietenkin vakava ongelma myös muilla Töölön osastoilla ja Husin sairaaloissa sekä valtakunnallisesti.

Töölö on keskeinen paikka, jos sattuu vakavia tapaturmia. HS:n lähde arvioi, että jos suuri onnettomuus sattuisi huonoon aikaan viikosta, olisi todella vaikeaa saada riittävästi leikkaussaleja auki.

Näin olisi hänen mukaansa siitä huolimatta, että ammattilaiset nimenomaan pyrkisivät hätätilanteessa tulemaan avuksi, joustamaan ja tekemään tuplavuoroja.

”Liikenneonnettomuus tai muu monipotilastilanne käynnistää ennalta suunnitellun valmiusprotokollan, jolla varmistetaan hätätilapotilaiden hoitoon tarvittavan henkilökunnan riittävyys”, Vikatmaa vastaa sähköpostitse.

Toisin sanoen sairaalan huolella tehdyt suunnitelmat töihin hälyttämisestä toimisivat myös nykyisessä tilanteessa.

Mistä tilanne johtuu? Ammattilaisista on toki pulaa koko Suomessa, mutta mikä erityisesti Töölössä vaikuttaa asiaan?

HS:n haastattelema ammattilainen sanoo, että Töölöstä on lähtenyt viime vuosina paljon kokeneita hoitajia. Virta pois ei liity jo päättyneisiin työtaisteluihin, vaan se on ollut pitkään olemassa.

Työ leikkaussalissa vaatii pitkän perehdytyksen, joten kokenutta lähtijää ei pysty nopeasti korvaamaan uudella työntekijällä. Vastavalmistuneen perehdytys kestää noin vuoden, toisenlaisesta työstä tulleen kokeneen hoitajankin kuukausia.

Lähtöön on monenlaisia syitä. Osa liittyy ihmisten henkilökohtaisiin elämäntilanteisiin. HS:n haastattelema ammattilainen pitää omaa työtään merkityksellisenä ja tärkeänä, ja hän sanoo Töölössä lähimmän johdon olevan yleisesti arvostettua.

Monet hoitajat kuitenkin uupuvat, kun työ vaatii jatkuvia tuplavuoroja ja venymistä.

Osaa ottaa päähän tietojärjestelmä Apotti. Toiset kokevat Husin palkkauksen epäoikeudenmukaiseksi. Muutama vuosi sitten tehdyssä uudistuksessa työn vaativuudesta oli tarkoitus maksaa lisää, mutta haastatellun mukaan leikkaussalityö putosi uudistuksessa huipulta keskikastiin.

Kokemuksesta maksetaan ylipäätään vain kymppejä.

”Jos hoitaja haluaa edetä urallaan, hänen on käytännössä siirryttävä pois potilastöistä erilaisiin projektitöihin. Se on potilaiden kannalta sääli, sillä silloin juuri kokeneimmat lähtevät.”

Ammattilainen sanoo tämän johtavan pahimmillaan myös vaaratilanteisiin, kun vasta opettelevia hoitajia perehdyttämässä on liian vähän konkareita.

Hän arvioi, että muutto uuteen sairaalaan lisää lähtijöiden määrää. Kyse ei ole tiloista vaan siitä, että hoitajat pelkäävät työolojensa huononevan uudessa suuressa yksikössä.

Vikatmaa muistuttaa, että tilanne leikkaussaleista on kiinni myös henkilökuntapulasta koko terveydenhoidossa.

Leikkausjonoja kasvattaa myös se, että Töölön osastoilla sängyt ovat täynnä. Ne taas ovat täynnä siksi, että osastolla odottaa potilaita, joita ei pystytä siirtämään ajoissa muualle toipumaan. Siis esimerkiksi vanhuksia odottamassa kuntoutuspaikkaa kaupungin sairaalasta.

”Husissa henkilöstöpulaa pyritään ratkaisemaan työviihtyvyyttä parantamalla, uusien työntekijöiden perehdytystä kehittämällä ja tehostamalla rekrytointia. Äskettäin saavutettu hoitajien sopimusratkaisu ja työrauha toivottavasti edesauttavat työvoimatilanteen kohenemista”, Vikatmaa vastaa sähköpostitse.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat