Ministeriö pitää hätä­kokouksen päivä­hoidon kriisin vuoksi

Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar pitää kokousta hyvin erikoisena ”tempauksena”.

Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkosen suunnittelema, varhaiskasvatuksen kriisiä koskeva hätäkokous on herättänyt ihmetystä ainakin Helsingin apulaispormestarissa.

13.10. 15:36 | Päivitetty 13.10. 21:59

Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen (kesk) järjestää hätäkokouksen pyrkimyksenä ratkaista varhaiskasvatuksen opettajapulaa. Kokoukseen tullaan kutsumaan kaupungin, korkeakoulujen ja varhaiskasvatuksen henkilöstön edustajia Helsingistä.

”Yhdessä opetusministerin (Li Andersson, vas.) kanssa tällaista keskustelua on käyty, että tällainen kokous olisi nyt paikallaan”, Honkonen sanoo HS:lle.

Honkosen mukaan toive hätäkokoukselle on tullut suoraan ”kentältä”.

”Minuun on voimakkaasti vedottu helsinkiläisistä perheistä. Aivan tavalliset kansalaiset, joilla on ongelmia saada lapsia varhaiskasvatukseen, ovat olleet yhteydessä. Korkeakoulutus myös kuuluu nimenomaan minulle, ja olen itse halukas tuomaan keskustelun pöytään.”

Helsingissä uutiseksi noussutta kokousta hämmästellään, sillä vaikeasta päivähoidon työvoimapulasta kärsivä pääkaupunki on toistuvasti pyytänyt hallitukselta Helsinkiä koskevia päätöksiä tilanteen ratkaisemiseksi.

”Tuntuu tempaukselta näyttävältä toimenpiteeltä. Kun katson ongelmaa kokonaisuutena, se johtuu juuri niitä päätöksistä, joita on opetus- ja kulttuuriministeriön ajamana aiemmin tehty”, Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyar (sd) sanoo. Hän pitää kokousta ”erikoisena”.

Razmyar muistuttaa, että opetus- ja kulttuuriministeriö on itse ollut ajamassa varhaiskasvatuksen tilannetta kestämättömäksi, sillä se on useasti torpannut esimerkiksi Helsingin kaupungin hakemuksen kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnon järjestämiseksi.

”Olemme kolme kertaa hakeneet Stadin ammattiopistolle järjestämislupaa kasvatus- ja ohjausalan perustutkintoon ja kolmesti olemme saaneet kieltävän päätöksen ministeriöltä”, Razmyar sanoo.

Honkonen ihmettelee kritiikkiä.

"Vaikka on tehty tiettyjä ratkaisuja, niin virheistä pitää oppia. En ymmärrä, miksi keskustelu voisi olla huonoksi.”

Varhaiskasvatuksen työntekijäpulaan vaikuttaa vuonna 2030 voimaan tuleva lakimuutos, jonka jälkeen varhaiskasvatusyksiköissä työskentelevistä kahdella kolmasosalla pitää olla joko varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin koulutus.

Toimet, joita työvoimapulan ratkaisemiseksi tarvitaan, ovat eritoten koulutuspaikkojen lisääminen, sanoo Razmyar. Se ei kuitenkaan yksin riitä.

”Pääkaupunkiseutu on jätetty totaalisesti pulaan. Jotta lain vaatima mitoitus varhaiskasvatuksen opettajien määrästä pystytään täyttämään, tarvitsemme noin 5 000 korkeakoulutettua osaajaa lisää. Nykyisillä opiskelupaikoilla saadaan katettua ehkä puolet.”

Razmyarin mukaan myös monimuotokoulutus täytyy vakiinnuttaa. Monimuotokoulutuksella tarkoitetaan työn ohessa suoritettavaa, ammatillisissa tehtävissä jo toimiville henkilöille annettavaa koulutusta, joka tähtää kasvatustieteen kandidaatin tutkintoon.

”Hakemus on opetus- ja kulttuuriministeriöön jätetty, mutta siihen ei ole vastattu.”

Hätäkokoukseen ajankohtaa ei ole vielä päätetty eikä kokouskutsuja lähetetty, mutta Honkosen mukaan se tullaan järjestämään ”lähiviikkoina”.

Hätäkokouksesta kertoi ensin Yle.

Oikaisu 13.10. kello 21.55: Jutussa puhuttiin alun perin virheellisesti 500 korkeakoulutetusta osaajasta. Oikea luku on 5 000. Lisäksi on korjattu termi lastenhoitajakoulutus muotoon kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat