Poliisi huolissaan: Alaikäisten ryöstöt rajussa kasvussa Helsingissä

Ryöstörikokset korostuvat nyt erityisesti alaikäisten keskuudessa joka puolella pääkaupunkiseutua.

Hyvin usein tekijöiden saalis jää mitättömäksi verrattuna siihen, kuinka vakavasta rikosnimikkeestä on kyse.

14.10. 15:38

Poliisin tietoon tulee tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla poikkeuksellisen paljon alaikäisten tekemiä ryöstörikoksia.

Tyypillisessä tapauksessa ryöstö on tehty porukalla, rikoshyöty on ollut vähäinen eivätkä tekijät ole tunteneet uhriaan. Teoilla on haviteltu esimerkiksi toiselta nuorelta kenkiä tai arvokasta merkkivaatetta.

Hyvin usein tekijöiden saalis jää mitättömäksi verrattuna siihen, kuinka vakavasta rikosnimikkeestä on kyse. Rangaistukseksi esimerkiksi törkeästä ryöstöstä tulee lain mukaan tuomita vähintään kaksi vuotta vankeutta.

HS on kertonut aiemmin syksyllä Espoossa tapahtuvasta alaikäisten huumekaupasta, sekä alaikäisten alistusväkivallasta.

Lue lisää: Lapset pyörittävät järjestäytynyttä huume­kauppaa Espoossa: ”Taskut täynnä rahaa”

Lue lisää: Nuorison alistus­väkivalta leviää yhä nuorempiin pääkaupunki­seudulla

Itä-Uudenmaan poliisissa ryöstöt ovat nousseet 15–17-vuotiaiden ikäryhmässä neljänneksi yleisimmäksi rikokseksi kevään jälkeen.

”Ainoastaan näpistykset, pahoinpitelyt ja vahingonteot ovat siinä yläpuolella. Se kertoo, että ryöstöt ovat tässä ikäluokassa ylikorostuneet”, sanoo rikoskomisario Sampsa Aukio, joka toimii tutkinnanjohtajana nuorten tutkinnassa.

Yhtä lailla ryöstörikokset näkyvät piikkinä myös alle 15-vuotiaiden rikosepäilyissä. Aukion karkean arvion mukaan alle 18-vuotiaat tekevät Itä-Uudellamaalla noin kolmasosan kaikista ryöstörikoksista.

”Se on paljon”, Aukio toteaa.

Kun suhteutetaan ryöstörikokset kaikkiin rikosepäilyihin ja verrataan muihin ikäryhmiin, korostuvat ryöstöt alaikäisillä huomattavasti enemmän. Eikä kyse ole vain ryöstöistä. Myös väkivaltarikosten kehitys on ollut alaikäisten kohdalla jyrkän noususuuntainen. Aukion mukaan Itä-Uudellamaalla alaikäisten väkivaltarikollisuus on noussut vuosien 2018–2021 välisenä aikana noin 43 prosenttia. Kaikissa ikäryhmissä kasvua oli 14 prosenttia.

Tuoreiden tilastojen mukaan Helsingin poliisin tutkimissa alaikäisten ryöstörikoksissa rikotaan tänä vuonna kyseenalainen ennätys. Alaikäisten ryöstörikoksia on tullut syyskuun loppuun mennessä poliisin tietoon enemmän kuin kertaakaan viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Siinä missä viime vuonna alle 15-vuotiaiden tekemiä epäiltyjä ryöstörikoksia oli tullut tammi–syyskuun aikana tietoon 21 kappaletta, on niitä tänä vuonna tullut poliisin pöydälle jo 87. Ryöstörikoksiin lasketaan ryöstö, törkeä ryöstö sekä molempien yritykset.

15–17-vuotiaiden ikäryhmässä kehitys on ollut samansuuntaista. Sekä ryöstöjen että törkeiden ryöstöjen määrät ovat käytännössä tuplaantuneet rikosilmoitusten perusteella. Viime vuonna poliisin tietoon tulleissa alaikäisten ryöstörikoksissa oli jonkin verran notkahdusta. Vuoden 2022 luvut ovat korkeita verrattuna myös aiempiin vuosiin.

Ilmoituksia alaikäisten tekemistä epäillyistä ryöstörikoksista on tullut syyskuun loppuun mennessä yhteensä 200.

Mistä tämä kaikki johtuu?

Mitään yksittäistä kaiken selittävää tekijää ei ole. Ryöstörikosten määrä on vaihdellut vuositasolla paljon aiemminkin tämän vuoksi Helsingin poliisin nuorten tutkinnan johtaja Marko Forss povaakin ensi vuodelle jälleen laskevaa suuntaa.

Kyseessä voi myös olla tilastollinen poikkeusvuosi, mutta joitain muutoksia myös nuorissa itsessään on havaittavissa.

”Nuorisorikollisuus on yleensä ohi menevä ilmiö. Sellaista murros- ja teini-iän ajattelemattomuutta. Nämä ovat kuitenkin eri asteen rikoksia, täytyy olla tietynlainen mentaliteetti. Ihaillaan gangsta-kulttuuria, haetaan asemaa ja vakavimmissa tapauksissa rahoitetaan huumeidenkäyttöä”, Forss kertoo.

Tärkeää on myös muistaa, että vaikka nuorten tekemien rikosten raaistuminen ja määrien kasvu puhuttavat nyt laajasti, on kyse silti marginaalisesta ilmiöstä. Yhä edelleen suurin osa nuorista voi hyvin, ja yleinen rikostrendi on laskeva.

Se ei kuitenkaan poista poliisin huolta. Aukion mukaan nuorten keskuudessa on nähtävissä tietynlaista väkivaltakulttuurin normalisoitumista. Tätä hän perustelee muun muassa sillä, miten ryöstöjä ja väkivaltarikoksia kuvataan videolle ja levitetään sosiaaliseen mediaan.

”Tulkintani mukaan väkivaltakulttuuri normalisoituu, kun näitä kuvia ja videoita levitetään esimerkiksi kouluissa oppilaiden kesken”, Autio kertoo.

Kuten muussakin rikollisuudessa, myös ryöstöissä teot kasaantuvat pienelle ja aktiiviselle porukalle. Tämä aktiiviporukka kuitenkin vetää puoleensa myös niin sanotusti riskiryhmässä olevia nuoria, jotka eivät vielä ole rikolliskierteessä.

Forssin mukaan on mahdollista että tämä riskirajoilla oleva ryhmä on viime vuosina laajentunut. Riskiryhmiin ajautuminen voi liittyä esimerkiksi nuorten sosioekonomiseen asemaan, jota yritetään ryöstöjen avulla mahdollisesti kohottaa.

Koronan jälkeen riskiryhmiin on mahdollisesti tullut uusia henkilöitä, kun harrastukset ja ajanviettopaikat suljettiin pitkiksi ajoiksi. Aution mukaan osa poliisin kanssa tekemisiin joutuneista nuorista oli sellaisia, jotka päätyivät ostareille hengailemaan koronasulkujen vuoksi ja sitä kautta päätyivät rikoksia tekeviin porukoihin.

Tutkijatohtori Markus Kaakinen Helsingin yliopiston kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutista sanoo, että tilastojen antama signaali tulee ottaa vakavasti.

Vielä tässä vaiheessa ei kuitenkaan voida täysin tietää, missä määrin luvut kertovat nuorten lisääntyneestä väkivallasta.

Yksi selitys poliisin tilastojen korkeille lukemille voi yksinkertaisesti olla se, että poliisi on tehnyt työnsä hyvin. Myös ilmoitusherkkyys vaikuttaa tilastoihin. Kaakinen haluaakin muistuttaa, että nuorisorikollisuus on yhä edelleen suurimmalta osin piilorikollisuutta.

”Tässä puhutaan pienestä ja huolta herättävästä ryhmästä. Todennäköisesti aktiivisempien tekijöiden kohdalla rikoskäyttäytyminen on muuttunut ja tekomäärät lisääntyneet. Samalla rikoksia tekevien nuorten määrä ei välttämättä ole kasvanut samassa suhteessa”, Kaakinen selventää.

Yhteiskunnallisesti kyse on huolestuttavasta ilmiöstä, Kaakinen sanoo. Tilanteeseen pitäisi pystyä puuttumaan ja vähentämään rikoksia ennakoivasti.

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat