Ryntäys Tuusulaan

40 000 asukkaan Tuusula on parina viime vuonna ollut Keski-Uudenmaan muuttovoittoisin kunta. Jos kunnan väestöennusteen lähtökohtana käytetään aivan viimeaikaista asukasmäärän kehitystä, väestönlisäys vuoteen 2040 mennessä on peräti 7 700 asukasta.

Amanda, Sami ja Kati-Annika Aalto astelivat kotinsa nurmipihalla Tuusulan Rykmentinpuistossa lokakuussa. Pihaa kehystää umpinainen yksityisyyttä tuova aita. Pihassa on myös muun muassa ulkoporeallas ja hiiligrilli.

27.11.2022 2:00 | Päivitetty 27.11.2022 8:11

Aallon perhe muutti muutama vuosi sitten Lauttasaaresta Tuusulaan eikä ole katunut. Sami Aallon matka-aika työpaikalle Helsingin Ilmalaan lyheni noin vartilla. Kati-Annika Aallon työmatka taas vie nyt liki yhtä kauan kuin aiemmin.

Sujuvat yhteydet työpaikalle eivät ole ainoa syy siihen, miksi perhe on tyytyväinen muuttopäätökseen.

Pariskunta asuu lastensa Milan, 5, ja Amandan, 8, kanssa uudessa paritalossa, jossa on iso piha. Vastaavan asunnon hinta olisi Helsingissä ollut aivan eri suuruusluokkaa.

Aallot antavat kasvot muuttoliikkeelle, joka on suuntautunut Keski-Uudellemaalle viime vuosina. Kaikki alueen kunnat – Nurmijärvi, Tuusula, Kerava, Järvenpää ja Hyvinkää – ovat olleet muuttovoittajia.

”Parina viime vuonna noista kunnista on muuttovoittolukujen nojalla ollut vetovoimaisin Tuusula, etenkin kun suhteuttaa muuttovoiton asukaslukuun”, sanoo asiantuntija Rasmus Aro väestötietoja jalostavasta MDI-yhtiöstä.

”Pidemmän ajan tarkastelussa Järvenpää on ollut vetovoimaisempi.”

Vuonna 2021 Tuusulan muuttovoitto Suomen kuntien välisessä muutossa oli 803 ihmistä. Kun maiden välinen muutto lasketaan mukaan, muuttovoitto oli 883 ihmistä.

Virta Tuusulaan on jatkunut vuolaana tänäkin vuonna: tammi–elokuussa sen muuttovoitto kuntien välisessä muutossa oli 348, Aro kertoo. Luku kasvaa 392:een, kun otetaan huomioon muutot ulkomaille ja muutot ulkomailta.

Esimerkiksi Helsinki sen sijaan kärsi koronapandemian aikaan muuttotappiota. Viime aikoina senkin tilanne on kuitenkin taas parantunut.

Keski-Uudellemaalle tulee pääkaupunkiseudulta varsinkin lapsiperheitä ja nuoria lapsettomia pariskuntia, koska seudulta on mahdollista hankkia tilava asunto paljon edullisemmin.

”Lisäksi seudulle houkuttelee monipuolisempi asuminen.”

Lapsiperheitä näyttävät Aron mukaan kiinnostavan etenkin Tuusula ja Nurmijärvi.

Lue lisää: 40 kilometrin päässä Helsingistä on ylistetty funkkis­kylä, jossa pientalo maksaa murto-osan Hertto­niemen kerrostalo­neliöstä

”Keski-Uudellemaalle on tyypillistä, että kun kunnassa kaavoitetaan tontteja tai valmistuu asuntoja, ne myös täyttyvät”, Aro sanoo.

”Tuusulaan valmistui viime vuonna merkittävästi asuntoja etenkin Rykmentinpuistoon Hyrylään.”

Alue sijaitsee Tuusulanjärven etelälaidalla. Kaavailujen mukaan Rykmentinpuiston asukasluku kasvaa ajan oloon jopa 15 000:een. Se on paljon, kun ottaa huomioon, että viime vuonna kunnan väkiluku oli 40 000:n tuntumassa.

”Kaavoitus siis selittää paljolti muuttolukuja. Toisaalta jos ei ole vetovoimaa, niin silloin ei kaavoiteta niin voimakkaasti.”

MDI:ssä on muodostettu malleja, miten Tuusulan väkiluku voisi kehittyä lähivuosina. Vuosien 2015–2021 pohjalta tehdyn mallinnuksen mukaan väestönlisäys olisi 4 400 asukasta vuoteen 2040 mennessä. Jos lähtökohtana käytetään paria viime vuotta, väestönlisäys olisi samassa ajassa peräti 7 700 asukasta.

Sami, Kati-Annika ja Amanda Aalto istahtivat olohuoneen nurkkaan pöydän ääreen. Talo on suunniteltu tiiviissä yhteistyössä arkkitehtien kanssa. Asunnon sisäkorkeus on paikoin 5,5 metriä.

Myös Aallot asuvat Rykmentinpuistossa. He rakennuttivat asuntomessualueelle paritalon, jonka toisessa huoneistossa asuu Kati-Annika Aallon täti. Perhe muutti Puustellinraitille syyskuussa 2020.

Alue on rauhallinen, pientalovaltainen, etäämmälle rakennetaan kerrostaloja. Kaksikerroksisessa huoneistossa on 107 neliötä.

Ennen Tuusulaan muuttoaan perhe asui Lauttasaaren Vattuniemessä 60 neliön vuokra-asunnossa.

”Lauttasaari on kaikista ihanin paikka”, Kati-Annika Aalto sanoo.

Sami Aalto hehkuttaa entisen asuinpaikan meren- ja luonnonläheisyyttä sekä kylämäistä tunnelmaa. Perhe kuitenkin muutti sieltä Tuusulaan useampi vuosi sitten.

”Ensisijainen syy oli, että lapsen synnyttyä ei ollut enää tärkeää asua lähellä Helsingin keskustaa vaan oli tärkeämpää päästä lähelle tukiverkostoja”, Kati-Annika kertoo.

Mummolat sijaitsevat Keravalla. Tilaakin tarvittiin lisää, kun perhe alkoi kasvaa.

Aaltojen paritalon autokatokseen ajetaan Puustellinraitilta. Autokatoksen yläpuolella on 50 neliömetrin terassi.

Omistusasunnon hintakaan ei ollut Aalloille yhdentekevä: 60 neliön kerrostaloasunnon ostaminen Helsingin Lauttasaaresta olisi maksanut paljon enemmän kuin mitä heille tuli maksamaan Tuusulaan rakennettu paritalon puolikas.

Moni mieltää, että Tuusula on kaukana Helsingistä. Etäisyys Tuusulan rajalta Helsingin rajalle on kuitenkin lyhimmillään vain kuutisen kilometriä.

Aaltojen asunnolta on Helsingin päärautatieasemalle linnuntietä mitattuna matkaa noin 26 kilometriä.

Sami Aallon työmatka autolla Ilmalaan kestää vain 25–30 minuuttia. Lauttasaarestakin hän kulki Ilmalaan pääasiassa omalla autolla: matka kesti pitempään, 35–45 minuuttia. Julkisilla matka olisi vienyt 50 minuuttia.

Kati-Annika Aalto on vaihtanut työpaikkaa Lauttasaaresta muuton jälkeen. Nykyinen sijaitsee Sörnäisissä. Myös vanha työpaikka oli samalla suunnalla. Matka Lauttasaaresta sinne vei 45 minuuttia.

Tuusulasta hän kulkee töihin usein samalla kyydillä puolisonsa kanssa niin, että jää pois matkan varrella ja siirtyy bussiin. Matka kestää 45 minuuttia. Välillä työmatka taas taittuu työkaverin kyydillä, jolloin matkaan menee vain 35 minuuttia.

”Toista autoa emme hanki. Se on ekologinen ja taloudellinen päätös”, Kati-Annika Aalto sanoo.

Koronapandemian alkamisen jälkeen pariskunta on tosin ollut paljon etätöissä.

Rykmentinpuiston alueelle on muuttanut Aaltojen mukaan paljon lapsiperheitä. Esimerkiksi naapuriin tuli viime keväänä lapsiperhe, sekin Lauttasaaresta.

Aallot sanovat olevansa tyytyväisiä oloonsa uudella asuinalueella ja aikovat asua siellä hamaan tulevaisuuteen.

”Täällä tunnemme kaikki. Kohdatessamme moikkailemme ja jäämme juttelemaan”, Sami kertoo.

Rykmentinpuistoon rakennetaan lisää asuntoja. Alueelle nousee myös kerrostaloja.

HS on kertonut muuttoliikkeestä viime aikoina useista eri näkökulmista

– Tässä jutussa kerrottiin Helsingin kohentuneesta muuttovoitosta.

– Tässä jutussa kerrottiin Nurmijärvelle Helsingistä muuttaneesta perheestä ja heidän uudesta funkkisasuinalueestaan.

– Tässä jutussa kerrottiin koko Suomen väestönkasvusta ja maahanmuutosta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat