Helsinkiläisiä autoilijoita odottavat kovat ajat

Helsingin poliitikot ovat yksimielisesti päättäneet tiukoista päästövähennystavoitteista. Sähköautoiluun siirtyminen etenee niin hitaasti, että kuntapoliitikot joutuvat siirtämään katsettaan autoilun määrän vähentämiseen, kirjoittaa kaupunkitoimituksen esihenkilö Lari Malmberg.

Helsingillä tekee tiukkaa päästä itse määräämiinsä päästövähennystavoitteisiin.

25.10. 15:30

Kokoomuksen rivit rakoilivat poikkeuksellisella tavalla maanantaina, kun puolueen jäsenet kaupunginhallituksessa repesivät pormestari Juhana Vartiaisen viitoittamalta tieltä.

Kyseessä oli helsinkiläisissä voimakkaita tunteita nostattanut päätös, jolla kaupunginhallitus päätti tuplata ja paikoin jopa kolminkertaistaa asukaspysäköinnin hinnan Helsingissä.

Lue lisää: Vääntö ratkesi: Asukas­pysäköinnin hinta monin­kertaistuu Helsingissä

Vihreiden kaupunginvaltuutettu Osmo Soininvaara kiiruhti blogissaan kehystämään kokoomuksen kipuilun merkiksi ryhmän jakautumisesta ”pro market”- ja ”pro business”-ihmisiin.

Soininvaaran mukaan asukaspysäköintimaksujen korottamista kannattanut Vartiainen kuuluu ensimmäiseen joukkoon, siis poliitikkoihin, jotka uskovat, että julkisen vallan tulisi häiritä mahdollisimman vähän vapaata kilpailua markkinoilla.

Maksujen nostoa vastustaneet kokoomuslaiset Soininvaara taas sijoitti ”pro business”-luokkaan. Tällä hän tarkoittaa poliitikkoryhmää, jonka mielestä julkisen vallan on välillä pakko ohjailla markkinoita, tarkemmin ottaen yleensä jotain tiettyä sille tärkeää liiketoiminnan alaa.

Soininvaaran järkeily pitänee ainakin Vartiaisen filosofian osalta paikkansa. Todellisuudessa monia helsinkiläisiä autoilijoita tulee kuitenkin lähitulevaisuudessa kurittamaan edellä esitellyn dikotomian ulkopuolinen politiikkalinja. Kutsuttakoon sitä tässä – sanaleikkiä jatkaaksemme – vaikka ”pro ilmasto” -ajatteluksi.

Helsingin liikenteen kokonaispäästöt ovat laskusuunnassa, mutta vauhti on poliitikkojen itse määrittelemiin tavoitteisiin nähden aivan liian hiljainen.

Helsingin tavoitteena on, että sen toiminta ei aiheuttaisi ilmaston lämpenemistä. Tämän vuoksi poliitikot ovat linjanneet, että vuoden 1990 suorista päästöistä tulee vuoteen 2030 mennessä vähentää vähintään 80 prosenttia.

Tavoite on kunnianhimoinen, eikä siihen pääseminen vaikuta huomattavista ponnisteluista huolimatta etenevän riittävällä vauhdilla. Kirittääkseen itseään kaupunginhallitus kiristi linjaansa taas viime elokuussa. Päätös syntyi muotoseikkoja lukuunottamatta yksimielisesti.

Juuri tämä pienellä huomioarvolla ohimennyt linjaus tulee näkymään myös autoilijoiden arjessa ja Helsingin liikennepolitiikassa.

Liikenne muodostaa Helsingin suorista päästöistä karkeasti ottaen neljänneksen. Se, miten kaupungissa liikutaan, on siis Helsingin poliittisten ryhmien asettamien tavoitteiden kannalta hyvin merkittävää.

Liikenteen päästöistä suurin osa, viime vuonna lähes 60 prosenttia, syntyy henkilöautoliikenteestä.

Jos Helsinki jatkaa tähän asti linjatuilla toimenpiteillään, liikenteen päästöjen on ennakoitu pienentyvän vuoteen 2030 mennessä 37 prosentilla vuoden 2005 tasoon nähden. Tavoite on liikenteen osalta 69 prosentin leikkaus.

Ero toivotun ja ennakoidun välillä on niin suuri, että uusia keinoja etsitään nyt kivien ja kantojen alta.

Vastakkain eivät poliitikkojen kannalta ole ilmasto ja autoilu. Ennemminkin kyse on siitä, siirtyvätkö helsinkiläiset tarpeeksi nopeasti sähköautoiluun vai rajoitetaanko autoilua ylipäänsä.

Tällä hetkellä jälkimmäisen keinon painoarvo uhkaa kasvaa, koska sähkö käyttövoimana lisääntyy verkkaisesti.

Liikenteen päästöjen vähentämisen ongelmana on helsinkiläispoliitikkojen kannalta se, että monet tehokkaimmista keinoista eivät ole heidän käsissään.

Sähkö- ja hybridiautoihin siirtymisen nopeus riippuu niin maan hallituksen toimista, valtion rahakirstun syvyydestä, sähkönhinnasta, maailmanpoliittisesta tilanteesta että ruohonjuuri tasolla latauspisteitä rakentavien taloyhtiöiden hallituksista. Ruuhkamaksuja taas ei voida asettaa ennen kuin tämä tai jokin muu hallitus säätää asiasta. Tähän mennessä vauhti ei ole päätä huimannut.

Lopulta monet – vaikka eivät kaikki – Helsingin käteen jäävät keinot ovat autoa tarvitsevan kannalta luonteeltaan rankaisevia ja perustuvat autoilun vähentämiseen.

Tämä näkyy myös Helsingin kaupunginhallituksen maanantaisen päätöksen taustalla. Päätöksessä todetaan suoraan, että Helsingin on pysäköintiratkaisuillaan ohjattava kaupunkilaisten liikkumista ilmastoystävällisempään suuntaan.

Samansuuntaisia toimenpiteitä on jonossa jo useita. Ilmastohuoli näkyy niin kaupungin suunnitelmissa kokeilla keskustan autokaistojen sulkemisia, laskea sisääntuloteiden nopeusrajoituksia kuin investoida voimakkaasti pyöräteihin.

Lisää on myös tulossa. Poliitikot ovat päättäneet, että uusia keinoja vähentää liikenteen päästöjä haetaan erillisellä selvityksellä pikimmiten.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat