Varhaiskasvatuksen työntekijä­pulaan ei ole luvassa ratkaisuja lähiaikoina

Tiistaina järjestetyssä varhaiskasvatuksen hätäkokouksessa ei löytynyt konkreettisia ratkaisuja Helsingin varhaiskasvatusongelmien selättämiseksi.

Helsingin kaupunki kamppailee varhaiskasvatuksen työntekijäpulan kanssa. Vuonna 2030 laki kiristyy ja alalla epäillään, onko vaatimuksia mahdollista toteuttaa.

25.10. 20:19

Tiistaina järjestetyssä varhaiskasvatuksen hätäkokouksessa konkreettisia ratkaisuja pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksen opettajapulaan ei vielä löytynyt. Tiedossa ei myöskään ole, milloin ongelmaa ratkaisevat tahot kerääntyvät uudelleen saman pöydän ääreen.

Päätöksiä ei noin puolitoista tuntia kestäneessä kokouksessa tehty, vaan kyseessä oli ennemminkin kuulemistilaisuus, kertoo tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen (kesk).

Yksi asia on kuitenkin selvä: varhaiskasvatukseen liittyvää lakia ei aiota enää avata tällä hallituskaudella. Sen sijaan ensi hallituskaudella lakia on syytä tarkastelle uudelleen, Honkonen toteaa.

Vuonna 2030 varhaiskasvatuksen työntekijöitä koskevat vaatimukset kiristyvät. Seuraavalla vuosikymmenellä kahden kolmesta päiväkotien työntekijöistä tulee olla korkeakoulutuksen saaneita sosionomeja tai varhaiskasvatuksen opettajia. Lopuilla tulee olla varhaiskasvatuksen lastenhoitajien kelpoisuus.

Kokouksessa paikalla oli laajalti Helsingin kaupungin, ministeriön, koulutuksesta vastaavien tahojen ja työmarkkinatahojen edustajia. Paikalla olivat ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rehtorineuvostot Arene ja Unifi. Lisäksi paikalla olivat edustajat Metropoliasta ja Helsingin yliopistosta. Paikalla oli edustajia useista eri etujärjestöistä. Paikalla oli Halin, JHL:n, Jytyn, Kuntaliitton, OAJ:n, Superin, Sivistan, Tehyn ja Talentian edustajia.

”Saatiin yhteinen tilannekuva siitä, että lakiin tarvitaan selkeytystä ja koulutuspaikkoja lisää. Myös alan vetovoimaa tulee lisätä”, sanoo Honkonen.

Honkosen mukaan tilanteeseen tulisi puuttua kolmella tavalla. Hänen mukaansa yksi keino saada lisää korkeakoulutettuja alalle olisi tilauskoulutuksen järjestäminen. Tällöin Helsingin kaupunki voisi maksaa esimerkiksi Helsingin yliopistolle koulutuksen järjestämisestä. Honkosen mukaan sosionomien asema lakimuutoksen jälkeen on hieman epäselvä. Tätä tulisi hänen mukaansa selkeyttää.

Honkosen mukaan myös valtion tasolla tarvitaan lisärahoitusta, jotta varhaiskasvatuksen opettajien aloituspaikkojen määrää voidaan lisätä.

Helsingin apulaispormestari Nasima Razmyarin (sd) mukaan tilannetta ei saada ratkaistua pelkästään lakia muuttamalla, vaan korkeakoulupaikkoja tarvitaan lisää.

”Laki ei suoraan sanottuna ole toteutettavissa, jos koulutusmääriä ei pystytä nostamaan sille tasolle, että lain vaatimiin tavoitteisiin päästäisiin.”

Razmyarin mukaan Helsingin kaupunki ei pysty yksin ratkaisemaan varhaiskasvatuksen työntekijäpulaa.

”Me emme pärjää yksin tässä.”

Myös Razmyarin mukaan pyrkimyksenä on löytää yhdessä sellainen tapa viestiä alasta, että varhaiskasvatusalalle saataisiin luotua arvostusta.

Aiemmin Razmyar arvosteli hätäkokousta. Hän nimitti sitä muun muassa tempaukseksi ja sanoi pitävänsä kokousta erikoisena.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat