”Asuinkelvoton” –  Haiseva kynnys paljasti Helsingin kaupungin vuokra-asunnosta tuholaispesän

Helsingin kaupungin asuntojen mukaan remontin ja tuholaistorjunnan keskellä voi hyvin asua.

Vuokra-asunnon mustunut kynnys.

31.10. 9:48

Helsinkiläisen Senja Pulkkisen asunnonvaihto on muuttunut painajaismaiseksi.

Pulkkinen muutti Helsingin kaupungin asuntojen (Heka) vuokra-asuntoon Helsingin Pitäjänmäelle syys-lokakuun vaihteessa. Muuton jälkeen hän kiinnitti huomiota asunnon voimakkaaseen virtsan hajuun. Erityisesti virtsa haisi keittiön kynnyksen kohdalla.

Asukkaan vaatimuksesta asunnossa alkoi huonokuntoisen lattian remontti pitkällisen väännön jälkeen. Pulkkinen kertoo irrottaneensa itse asunnon mustuneet ja osin kosteat kynnykset, joita ei Hekan mielestä tarvinnut vaihtaa.

Keittiön kynnyksen alta paljastui suuri määrä hyönteisten jäänteitä ja karvoja. Pulkkisen mukaan hän on tehnyt hyönteishavaintoja myös muissa huoneissa.

Vuokra-asunnon kynnyksen alla oli suuri määrä hyönteisten jäänteitä ja karvoja.

Ympäristötarkastaja Jukka Kiesi Helsingin kaupungin ympäristöterveysyksiköstä arvelee valokuvan perusteella, että kotelot viittaavat johonkin torakkalajiin.

”Samassa kuvassa näkyy myös merkittävä määrä turkiskuoriaisen toukan kuoria.”

Luonnontieteellisen keskusmuseon hyönteistiimin intendentti Maria Heikkilä puolestaan arvioi, että kuvassa on kärpäsen ja kovakuoriaisen toukan nahkoja. Kyseessä saattavat olla sukas- tai raatokärpäset.

Kiesin mukaan tällaisessa tapauksessa kiinteistön omistaja on terveydensuojelulain nojalla velvollinen ryhtymään toimenpiteisiin tuholaisten torjumiseksi.

Pulkkinen kertoo, että tuholaistorjuja on käynyt asunnossa, mutta tämä ei ole kyennyt käsittelemään kaikkia huoneita, koska asukkaiden tavarat on varastoitu keittiöön ja olohuoneeseen remontin ajaksi.

”Kyse ei ole siitä, etten tykkää jostain seinän väristä. Asunto on asuinkelvoton.”

Pulkkisen mukaan vuokranantaja eli Heka on vähätellyt asiaa ja kieltäytynyt vaihtamasta asunnon viallisia kynnyksiä ja ovenkarmeja. Kunnollisia perusteluja Pulkkinen ei ole kertomansa mukaan saanut.

”Kyse ei ole siitä, etten tykkää jostain seinän väristä. Asunto on asuinkelvoton.”

Pulkkinen sanoo Hekan vedonneen siihen, että hän on allekirjoittanut sopimuksen, jonka mukaan asunto vastaanotetaan siinä kunnossa kuin se on. Hän on vaihtanut asuntoa keskenään toisen vuokralaisen kanssa.

Talo on valmistunut vuonna 1980. Asuntojen keittiöt on saneerattu vuonna 1999 ja kylpyhuoneet vuonna 2011.

Pulkkinen kertoo, että asunnossa on ennen muuttoa käynyt kahdesti tarkastaja, jonka olisi pitänyt havaita viat. Kosteutta asunnossa on todettu vasta toisen mittauksen jälkeen.

”Nyt tulee kuivuri huutamaan ties kuinka pitkäksi aikaa. Jo ennen remontin alkua olen kysynyt, että kai saamme sijaisasunnon remontin ajaksi, niin vastaus oli tarkastajalta, että ei näe perustetta.”

Senja Pulkkisen olohuone, joka toimii remontin aikana myös varastona ja makuuhuoneena.

Hekassa asiaa selvitetään HS:n yhteydenoton jälkeen noin vuorokausi.

Lopulta asiaan vastaaminen siirtyi toisesta alueesta vastaavalle aluejohtajalle Päivi Jokiselle. Hän puolestaan kertoo, ettei voi kommentoida yksittäistä tapausta.

Jokinen kiertelee ja kaartelee, kun häneltä kysyy, onko tuholaisten täyttämä ja kosteuden vaurioittama asunto asumiskelpoinen.

Yleisellä tasolla Jokinen sanoo, että erilaisia tuholaisia esiintyy Hekan asunnoissa enenevässä määrin eikä asukkaille normaalisti tarjota tilapäistä majoitusta tuholaistorjunnan ajaksi.

”Siinä ei ole vaihtoehtoa. Kun tuholaisia tulee, voi olla, että koko rappu on tuholaistorjunnassa. Ei Hekalla ole vapaana olevia asuntoja, että voisi muutattaa.”

Onko asukkaalla oikeutta tilapäiseen majoitukseen, jos asunnossa todetaan kosteutta, sinne tulee kuivuri ja siellä tehdään remonttia?

”Pääsääntöisesti ei ole. Yleensä remontit tehdään huone kerrallaan”, Jokinen sanoo.

Saako asukas tällaisessa tilanteessa vuokranalennusta?

”Se tulee suoraan asuinhuoneistonvuokralaista ja hyvästä vuokratavasta. Kun remontti on ohi, siinä yhteydessä katsotaan tapauskohtaisesti, miltä osin asumisen haittaa on ollut ja kuinka isoa.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat