Milan Jaffin karkotus synnyinmaahansa voisi olla mahdollinen

Useista rikoksista tuomittu Milan Jaff voitaisiin karkottaa Suomesta, sillä siihen riittäisi jo yksi vuoden mittainen vankeustuomio.

Rikoksista epäilty Milan Jaff Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa Vantaalla 10. lokakuuta.

28.10. 13:32

Jo vuoden mittainen vankeustuomio voi riittää ulkomaan kansalaisen karkottamiseen Suomesta. Karkotus voisi siis teoriassa koitua myös useista rikoksista tuomittu, mielentilatutkimukseen passitetun Milan Jaffin kohtaloksi.

Suomesta karkotetaan vuosittain yli tuhat ihmistä, joilla on tai on ollut oleskelulupa.

Karkotuspäätös voi tulla kyseeseen myös, jos ulkomaan kansalainen syyllistyy Suomessa vakavaan rikokseen tai vaarantaa turvallisuutta, kertoo Maahanmuuttoviraston ylitarkastaja Ville Laitila.

Keskustelu karkottamisista on noussut pinnalle samaan aikaan, kun katujengien väliset yhteenotot ovat tulleet päivänvaloon.

Laitila kommentoi karkottamista yleisellä tasolla, eikä ota kantaa yksittäisiin henkilöihin.

Katujengien johtohahmoksi tituleerattu Milan Jaff tuomittiin viime toukokuussa 10 vuoden vankeusrangaistukseen. Jaff on Irakin kurdi, joka on tullut Suomeen vuonna 2017. Hänellä ei ole Suomen kansalaisuutta.

Lue lisää: Jengipomo Milan Jaff tuomittiin kymmeneksi vuodeksi vankeuteen – Oikeus: Omien ”kunniaa” suojeltiin väkivallalla

Ulkomaalaisia voidaan poistaa Suomesta joko käännyttämällä tai karkottamalla. Karkotukset koskevat heitä, joilla on tai on ollut oleskelulupa Suomessa. Suurin osa karkottamisista liittyy luvattomaan oleskeluun eli henkilöiden oleskelulupa tai -oikeus on päättynyt.

Vielä erikseen on säädetty tilanteesta, jossa kyse on EU:n kansalaisesta, mutta tässä jutussa puhutaan niin sanotuista kolmansien maiden kansalaisista.

Käytännössä prosessi etenee niin, että poliisi tai Rajavartiolaitos esittää henkilön maasta karkottamista Migrille eli Maahanmuuttovirastolle. Maahanmuuttovirasto voi ottaa asian harkittavaksi myös omasta aloitteestaan.

Vuositasolla Suomesta karkotetaan noin sata henkilöä rikosten vuoksi. Laitilan mukaan jokaisen henkilön kohdalla tehdään oma harkinta. Laitila puhuu karkotuskynnyksen ylittämisestä.

Tämä tarkoittaa siis sitä, täyttyvätkö ulkomaalaislaissa määritetyt perusteet maasta karkottamiseen. Näitä perusteita ovat muun muassa sellaiseen rikokseen syyllistyminen, josta on säädetty rangaistukseksi vähintään yksi vuosi vankeutta tai jos henkilön on todettu syyllistyvän toistuvasti rikoksiin.

Tuomion saaminen ei vielä itsessään tarkoita karkottamista.

”Täytyy harkita ovatko rikokset niin vakavia, että karkottaminen on oikea toimenpide. Samalla otetaan huomioon myös henkilön siteet Suomeen, onko esimerkiksi perhesuhteita”, Laitila kertoo.

Karkottamispäätöksen tekemiseksi henkilöllä ei tarvitse olla lainvoimaista tuomita. Karkottamispäätös voidaan siis antaa myös kesken oikeusprosessin. Varsinaisen maasta poistamisen suorittaa poliisi tai rajaviranomainen.

Poikkeustapauksia maasta poistamiseen ovat alaikäiset ja tiettyjen maiden kansalaiset. Alaikäisten kohdalla tulee varmistua siitä, että vastaanottajamaassa on huoltaja, joka voi ottaa lapsen asianmukaisesti vastaan, Laitila selostaa.

Tällä hetkellä Suomesta ei tehdä karkottamisia Afganistaniin tai sotaa käyvään Ukrainaan. Viime vuosina eniten karkottamisia on tehty Venäjälle ja Irakiin.

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat