Helsingin apulaispormestari myöntää, että ”viitteitä” jengeistä on – Näin ongelmaan pitäisi nyt puuttua

Sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestari Daniel Sazonov tietää mitä voimme oppia Ruotsin katujengitilanteesta.

Apulaispormestari Daniel Sazonov kävi hakemassa inspiraatiota eteläisestä Ruotsista.

27.10. 13:16 | Päivitetty 27.10. 13:44

Mitä voimme oppia Ruotsin vaikeasta jengiongelmasta ja sen ehkäisystä?

Helsingin sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestari Daniel Sazonov (kok) nostaa esille neljä konkreettista tekoa, joilla voitaisiin estää katujengien kasvu yhä pahemmaksi ongelmaksi.

Sazonov suuntasi lyhyelle työvierailulle Malmöön lokakuun puolivälissä.

Tavoitteena oli löytää sellaisia esimerkkejä onnistumisista, joita voitaisiin ottaa käyttöön myös Helsingissä.

Sazonovin mukaan Suomessa ei missään nimessä olla samassa tilanteessa kuin Ruotsissa, mutta tilannetta ei myöskään saa päästä pahenemaan.

Meilläkin on Sazonovin mukaan viitteitä jengiytymisestä.

”Meillä on näkyvissä huolestuttavia kehityskulkuja”, Sazonov sanoo.

Näiden kehityskulkujen pysäyttämisessä kouluilla on Sazonovin mukaan keskeinen rooli.

”Merkittävin havainto oli, että koulujen rahoitusta pitää vielä vahvemmin painottaa vastaamaan alueellisen eriarvoisuuden haasteisiin”, Sazonov sanoo.

Helsinki pyrkii jo nyt kaventamaan koulujen välisiä eroja niin sanotulla tarveperusteisella rahalla. Tällä hetkellä tarveperusteista rahaa jaetaan kaupunginosiin perustuvilla tiedoilla, mutta tukea ollaan uudistamassa koulukohtaiseksi.

Ensi vuodesta alkaen tukea myönnetään oppilaiden ja heidän huoltajiensa taustaan perustuvien kriteerien pohjalta. Näitä kriteereitä ovat muun muassa työttömyys, matala koulutustaso tai vanhempien vieraskielisyys.

Sazonovin mukaan Ruotsissa tarveperusteinen rahoitus on vieläkin suuremmassa roolissa kuin mitä Helsingissä se uudistuksenkaan jälkeen olisi. Malmössä tarverahoitus on 14 prosenttia koulujen kokonaisrahoituksesta, Helsingissä muutaman prosentin luokkaa.

Pelkästään lisää rahaa Sazonov ei ole toimiin vaatimassa. Hän näkee, että jo nykyinen rahoitus voitaisiin kohdentaa vahvemmin tarpeen mukaan. Sazonovin mukaan esimerkiksi henkilökunnan määrä voisi joustaa nykyistä enemmän sen perusteella, kuinka hankala tilanne koulussa on.

Asiaa ovat nostaneet esille muutkin tahot.

Toinen harkinnan arvoinen toimintamalli Malmöstä ovat kouluun palkatut koordinaattorit. Sazonovin mukaan haastavimmissa malmöläisissä kouluissa jokaiselle luokka-asteelle on rekrytoitu useampi työntekijä, joiden tehtävänä on tukea lapsia ja nuoria luokkahuoneen ulkopuolella.

”Heillä saattaa olla nuoriso-ohjaajan tai sosionomin koulutus. He ovat mukana esimerkiksi pitämässä yhteyttä perheisiin. Heidän roolinsa korostuu etenkin maahanmuuttajataustaisten perheiden asuinalueilla”, Sazonov kertoo.

Myös kouluajan ulkopuolisiin aktiviteetteihin panostetaan Ruotsissa enemmän kuin Helsingissä

”Malmössä tämä on tietyissä kouluissa viety pidemmälle. Siellä koulujen yhteydessä oli tiloja, joissa järjestettiin toimintaa aamusta iltaan viikon jokaisena päivänä.”

Helsingissä on viime aikoina pikemminkin karsittu mahdollisuuksia kouluajan jälkeiseen toimintaan kun osa leikkipuistoista on suljettu päivähoidon kriisin vuoksi. Ilmaista harrastustoimintaa on Helsingissä tarjolla muutaman tunnin verran koulun jälkeen.

Sitten ovat ne toimet, joita voidaan tehdä Sazonovin omalla tontilla sosiaali- ja terveystoimessa. Pelkkä lastensuojelu ja perhetyö eivät riitä haastavimmissa tapauksissa.

Sazonov toivoisi entistä enemmän yhteistyötä sosiaalipuolen ja poliisin välille. Etenkin jengeistä eroon haluaville hän haluaa nopeaa ja tehokasta apua.

”Sosiaali- ja terveyspuolen tehtävä on varmistaa, että jokainen, joka haluaa ulos jengikierteestä, pääsee prosessiin yhdellä puhelinsoitolla”, Sazonov sanoo.

Lue lisää: ”Olemme seurailleet pidemmän aikaa” – Poliisi kertoo Helsingin seudun katujengeistä, joissa ihannoidaan rikollisuutta eikä aseita kaihdeta

Lue lisää: ”Biiffejä” – Poliisi ilmoitti Helsingin seudulle syntyneistä väki­valtaisista jengeistä, kaduilla vastassa on hämmentynyt epäusko

Lue lisää: Entinen jengi­rikollinen pelkää Suomen luisuvan Ruotsiakin pahempaan tilanteeseen

Lue lisää: Espoon huume­­piireihin jo teininä ajautunut nuori kertoo ala­ikäisten julmuuksista – ”Ihmiset ovat siellä tosi sekaisin”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat