Saunoja muutetaan nyt huoneiksi

Uudisasunnon ostajat muuttavat saunoja muun muassa vaatehuoneiksi ja etätyötiloiksi.

Oman saunan tarvetta vähentävät esimerkiksi viihtyisät yhteiset saunatilat. Kuvassa Kalasataman Loiston saunatilaa 30. kerroksessa.

6.11. 13:51

Oma sauna kerrostaloasunnossa on menettänyt suosiotaan pääkaupunkiseudun kodeissa, selviää HS:n kyselykierroksella suuriin rakennusyhtiöihin.

Jos uudisasunnon ostaja on ajoissa liikkeellä, hän voi muuttaa asuntoon suunnitellun saunan joksikin muuksi tilaksi.

Perinteisesti saunoja on muutettu vaatehuoneiksi, mutta viime vuosina yleistynyt etätyö on muuttanut tilannetta, kertoo SRV:n asuntorakentamisen myyntijohtaja Riikka Lohikoski.

Monella on kasvanut etätyötilan tarve.

Yhtiön uusimmassa kohteessa eli Pasilan Kokardissa ostajilla on tarvittaessa mahdollisuus toteuttaa muutostyönä asuntoon etätyöpiste saunan tai vaatehuoneen tilalle.

Lohikosken mukaan oman saunan tarvetta vähentää esimerkiksi uusien taloyhtiöiden viihtyisät saunaosastot, joissa on usein myös keittiö- ja oleskelutiloja. Silloin kalliiden asuinneliöiden muuttaminen muuhun käyttöön voi houkutella.

”Uudisasuntorakentamisessa selkeänä trendinä nähdään yhteisöllisyyden lisääntyminen”, Lohikoski sanoo.

”Tämä näkyy yhteistilojen, kuten kuntosalien ja yhteisten saunatilojen, suosion kasvamisessa erityisesti urbaanissa kaupunkirakenteessa.”

SRV:n uudiskohteessa Pasilan Kokardissa saunan tilalle saa myös etätyötilan.

Sama on huomattu YIT:ssä, kertoo yhtiön asiakkuudet ja asumisen palvelut -yksikön johtaja Pekka Helin. YIT:n Kestävät kaupunkiympäristöt -barometrin mukaan saunojen suosio on selvästi laskenut.

Syyskuussa toteutetun kyselytutkimuksen mukaan alle 40 prosenttia vastaajista halusi asuntoonsa oman saunan, kun vielä viime vuonna yli puolet vastaajista kaipasi omaa saunaa.

”Edelleen erityisesti suurempiin huoneistoihin halutaan oma sauna.”

Liki puolet vastaajista sanoi, että käyttää mieluummin taloyhtiön yhteissaunaa ja hyödyntää asuntonsa tilat johonkin muuhun. Viime vuonna näin ajatteli selvä vähemmistö vastaajista.

Oma sauna oli siis suosiossa koronakriisin keskellä. Helinin mukaan tämä kertoo siitä, että joidenkin kuluttajien keskuudessa saunan suosio vaihtelee ympäröivien olosuhteiden mukaan.

”Pitkän aikavälin tutkimusten ja tietojen valossa sanoisin, että suomalaiset jakautuvat kolmeen ryhmään: kolmasosa haluaa ehdottomasti oman huoneistosaunan, kolmasosa on tuota liikkuvaa joukkoa ja kolmasosa ei halua omaa huoneistosaunaa.”

Havaittavissa ei ole, että jokin tietty kohderyhmä olisi erityisesti omaa saunaa vastaan, Helin sanoo.

”Tässä ei korostu mikään yksittäinen demografia, vaan näitä kuluttajia löytyy kaikista ikä-, elämänvaihe- ja tulotasoryhmistä.”

Skanskan myynti- ja markkinointijohtaja Marja Kuosma näkee samoin.

”Saunakiinnostus ei ole ikäsidonnainen vaan enemminkin sitoisin sen kodin kokoon. Edelleen erityisesti suurempiin huoneistoihin halutaan oma sauna.”

YIT:n Pekka Helin sanoo, että saunattomia asuntoja on pääkaupunkiseudulla noin 20 prosenttia kolmioista ja alle 10 prosenttia neliöistä.

Energiakriisi ei Kuosman mukaan ole ainakaan toistaiseksi vauhdittanut huoneistosaunojen muutosvimmaa.

”Energiakriisin vaikutus ei vielä näy projektien pitkien suunnittelu- ja toteutusaikojen vuoksi. Kodin osto on pitkäjänteinen hankinta, ja luulen, että saunoja halutaan jatkossakin. Tällä hetkellä lämmityskerroista saatetaan tinkiä.”

Skanskan asiakkaista huoneistosaunoja vaihdetaan esimerkiksi vaatehuoneiksi vähäisessä määrin. Kuosman mukaan muutokset ovat noin prosentin luokkaa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat