Helsingin lainat kasvavat yli miljardiin lähivuosina – Näin ulkopuolinen asiantuntija arvioi pääkaupungin taloutta

Suomen vauraimpiin lukeutuvalta Helsingiltä on ensi vuonna jäämässä runsaasti yli palveluihin varattavasta rahasta. Silti kaupunki ottaa lähivuosina paljon lainaa rakennushankkeisiinsa.

Helsingin kaupungin rahaa kuluu eniten investoinneissa suurten raidehankkeiden, kuten Kruunusiltojen, ja käyttötaloudessa koulujen ja päiväkotien pyörittämiseen.

30.10. 2:00 | Päivitetty 30.10. 7:30

Helsingin kaupungin lainataakka nousee lähivuosina yli miljardiin euroon. Ensi vuonna myös rakennetaan ennätystahtia. Mitä suurten lukujen taustalla on?

HS pyysi Kuntaliiton johtajaa Sanna Lehtosta arvioimaan Helsingin talouden tilaa kaupungin ensi vuoden budjettiesityksen tärkeimpien lukujen perusteella. Lehtosen erityisosaamista ovat kuntatalous ja julkisen talouden verorahoitus.

Aloitetaan talouden päälukujen avaaminen Helsingin supervoimasta. Budjetti ennakoi, että kaupunki pystyisi ensi vuonna rahoittamaan kaikki arjen menonsa ja käyttötaloudesta jäisi ylikin 786 miljoonaa euroa.

Vuosi sitten vertailukelpoinen ennuste eli arvio vuosikatteesta oli 423 miljoonaa euroa.

”Tämä kertoo, että Helsingin talous on vahvalla pohjalla. Ei kaupunki pystyisi muuten rahoittamaan suuria investointejaan”, Lehtonen sanoo.

Mutta nyt on muistettava, että eletään aivan poikkeuksellisen vaikeasti ennustettavassa tilanteessa.

Helsinginkin tulee Lehtosen mukaan varautua siihen, että inflaatio eli hintojen ja siinä erityisesti energian hinnannousu, lainankorkojen nousu ja esimerkiksi täysin uudenlainen sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitusmalli heilauttavat taloustilannetta.

Siksi kiinnitämme seuraavaksi huomiota suuriin rakennussuunnitelmiin eli investointeihin sekä kaupungin huomattavaan lainanottoon. Suomen varakkaimpiin kuuluvana kuntana Helsingin ei tarvitse ottaa lainaa käyttötalouden eli palveluiden maksamiseen vaan investointeihin.

Kaupunki arvioi voivansa rahoittaa lähes 90 prosenttia ensi vuoden investoinneista omalla tulorahoituksellaan. Kaupunki itse tosin ennakoi jo nyt, että sen kyky rahoittaa investointeja omalla rahallaan heikkenee seuraavina vuosina.

Vuoden 2021 lopussa Helsingillä oli lainaa 913 miljoonaa euroa. Ensi vuoden lopussa lainaa olisi 996 miljoonaa euroa ja vuoden 2024 lopussa ylittyisi miljardin euron raja 1,184 miljardiin euroon.

Pormestari Juhana Vartiainen vastaa budjetin laadinnasta.

Lainaa siis kertyisi pormestari Juhana Vartiaisen (kok) kauden loppuun eli vuoden 2025 loppuun mennessä jo lähes puoli miljardia lisäeuroa.

Mihin lainarahaa eniten tarvitaan? Ensi vuoden suuret rakennus­hankkeet ovat raide­investointeja. Kruunusiltoihin ja niihin liittyviin katutöihin on menossa vuosina 2023–2025 investointeina noin 192,6 miljoonaa euroa ja hankkeeseen yhteensä 267,3 miljoonaa euroa.

Kalasatamasta Pasilaan kulkevaan raitiotiehen ja siihen liittyviin rata- ja katurakenteisiin on vuosina 2023–2025 varattu 53,6 miljoonaa euroa.

Poliittisen kiistan virittäneeseen Sörnäistentunneliin on vuosina 2023–2025 varattu 30 miljoonaa investointieuroa ja koko hankkeeseen 66 miljoonaa euroa.

”Helsingissä poikkeuksellisen paljon rahaa menee raidehankkeisiin. Päätökset ovat iso osa lainankasvusta, mutta Helsinki on myös velanmaksukykyinen”, Lehtonen sanoo.

Kaupungin velanmaksukykyä pönkittävät ansiotuloverojen ohella yritysten yhteisöverotuotot sekä kiinteistöverotulot. Kaupungin investointimenot ovat ensi vuonna lähes ennätyskorkeita eli noin 893 miljoonaa euroa.

”Lainojen korkotaso voi vaikuttaa investointeihin, ja siksi myös käyttötaloudessa voi ensi vuonna olla tarve [rahanjaon] tarkasteluun uudelleen”, Lehtonen sanoo.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastuslaitoksen rahoitus siirtyy ensi vuonna kaupungilta valtion vastuulle.

Siksi jäljelle jäävän ”kunta-Helsingin” tulot putoavat viime vuoden budjettiesityksen 5,528 miljardista noin 3,603 miljardiin euroon.

Samalla kaupunki luovuttaa verotulokertymäänsä valtiolle. Kun vuosi sitten ennakoitiin kuntaveron tuotoksi 2,95 miljardia euroa on ennuste ensi vuodelle 1,14 miljardia euroa.

Kaupunki maksaa edelleen esimerkiksi koulujen, päiväkotien, kaupunkiympäristön, kulttuurin ja vapaa-ajan palvelut. Näiden käyttömenojen kasvu on ensi vuonna noin kuusi prosenttia verrattuna kuluvaan vuoteen.

”Kaikki käyttömenot kasvavat, mikä kertoo siitä, että on kyseessä elinvoimainen ja kasvava kaupunki. Myös ulkoa tulevien vaikutusten aiheuttama šokki näkyy toimialoilla.”

Eli on esimerkiksi varauduttava Venäjän Ukrainassa käymästä hyökkäyssodasta juontuvaan sähkönhinnan nousuun liikuntapaikoissa.

Eniten ”kunta-Helsingin” veroeuroja kuluu koulujen ja päiväkotien rahoittamiseen. Valtiolta tulevia sosiaali- ja terveystoimen rahoja ei lain mukaan saa käyttää kaupungin muihin palveluihin.

Laki ei sen sijaan estä Helsingin päättäjiä käyttämästä muita rahojaan sotepalveluiden rahoittamiseen.

”On poliitikkojen arvovalinta, mihin rahaa halutaan laittaa. Mutta palomuurin rakentaminen näiden kahden osan välille ilmentää, että kaupunki haluaa pitää valtion ja omat rahansa erillään.”

Helsingin ensi vuoden budjettiesityksestä ovat sopineet pormestaripuolueet kokoomus, vihreät, Sdp ja vasemmistoliitto sekä Rkp. Ensi vuoden talousarvion hyväksyy joulukuussa valtuusto.

30.10.2022 kello 14.11: Juttuun täsmennetty tieto, että pormestarikausi loppuu vuonna 2025.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat