Apulais­professori: HSL:n kaavailemat uudistukset vaarantavat oppilaiden tasa-arvoisuuden

Koululaisryhmien maksuttomat matkat ovat loppumassa alle neljän vuoden jälkeen. Muutoksen nähdään vaikuttavan koulujen määrärahoihin ja lasten yhdenvertaisuuteen.

HSL päättää ensi viikolla monista hinnankorotuksista. Koululaisryhmien maksuttomuuden loppumisen lisäksi luvassa on yleiskorotuksia sekä tiukennuksia alennuksiin.

30.10. 17:24 | Päivitetty 30.10. 17:56

Pääkaupunkiseudun koululaiset ovat ehtineet nauttia ilmaisista matkoista vasta vajaan neljän vuoden ajan, kun ne ovat jo loppumassa.

Koululaisryhmien päiväsaikaan opettajan johdolla tekemät matkat tulivat maksuttomiksi vuoden 2019 alussa. Asiasta ehdittiin vääntää useampi vuosi ennen kuin ilmaismatkat todella toteutuivat.

Helsingin seudun liikenne (HSL) esitti lokakuun loppupuolella koululaisryhmien maksuttomista matkoista luopumista.

Perjantaina HSL:n hallituksen puheenjohtaja Matias Pajula (kok) kertoi HS:lle, että luvassa on mahdollisesti kompromissi: Maksuttomuus poistuisi, mutta kunnille tulisi mahdollisuus ostaa oikeus koululaisryhmien rajattomiin matkoihin ”könttäsummalla”.

Kuntakohtainen kustannus olisi noin puoli miljoonaa euroa. Kaupungeille ja kunnille jäisi vaihtoehdoksi myös jättää retket tekemättä tai tehdä ne yksittäislippuja ostamalla.

Lue lisää: HSL:n hallituksen puheen­johtaja: Koululais­ryhmille ilmais­matkojen sijaan uusi könttälippu

Kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Nasima Razmyar (sd) on tilanteesta huolissaan. Hänen mukaansa on vaarallista ajatella, että toimialan budjetista noin vain löytyisi puoli miljoonaa tai enemmänkin.

Jos rahat retkille liikkumiseen otetaan määrärahoista, se on pois esimerkiksi opetushenkilökunnasta.

”Olisi tietenkin hienoa, jos budjetissa olisi liikkumavaraa tällaiseen, mutta tulosbudjetit ovat muutenkin tiukkoja. Sen lisäksi tämä on todella äkillinen muutos”, Razmyar sanoo.

Razmyar uskoo, että aikataulu on haastava muillekin kuin Helsingille. HSL:n alueeseen kuuluvat myös Vantaa, Espoo, Kauniainen, Kerava, Sipoo, Kirkkonummi, Siuntio ja Tuusula.

Maksuttomat koululaismatkat ovat kannustaneet kouluja tekemään retkiä matalalla kynnyksellä, kertoo Razmyar. Hänen käsityksensä mukaan koululaiset liikkuvat aikoina, jolloin julkinen liikenne ei ole erityisen ruuhkautunut.

Maksuttomat koululaismatkat ovat tällä hetkellä mahdollisia kello 9–15.

”Tiedän, että HSL on tiukilla. Tästä tulee kuitenkin tunne, että tuloja halutaan lapsiryhmien kustannuksella”, Razmyar sanoo.

Matias Pajula arvioi, että kuntien ja kaupunkien liput tuottaisivat HSL:lle yhteensä 1,1 miljoonaa euroa.

Kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Nasima Razmyar (vasemmalla) sekä Helsingin yliopiston apulaisprofessori Venla Bernelius ovat huolissaan koululaisryhmien maksuttomien matkojen loppumisesta.

Ymmärrän hyvin julkisen liikenteen ahdingon, mutta sitä ei kannata ratkoa koulutusleikkauksilla, sanoo Venla Bernelius. Bernelius on Helsingin yliopiston apulaisprofessori, joka on perehtynyt hyvinvointi- ja koulutuseroihin.

Niiden erojen Bernelius näkee kasvavan, mikäli koululaisten liikkuminen vaikeutuu.

”En ota poliittisiin kysymyksiin kantaa, mutta olen huolissani koulujen rahoituksesta jos kustannuksia siirretään sinne”, Bernelius sanoo.

Mikäli koululaisten retkeilymahdollisuudet tulevat taas riippuvaiseksi kaupunkien ja kuntien opetustoimen maksukyvystä ja -halusta, oppilaiden alueellinen tasa-arvoisuus on vaarassa.

Bernelius muistuttaa, että viime aikoina on puhuttu runsaasti alueellisen eriarvoisuuden lisääntymisestä sekä huono-osaisuuden kasautumisesta tiettyihin kaupunginosiin.

”Koronan jäljiltä nuorilla on vakavaa hyvinvointivajetta jo entuudestaan. Retkien väheneminen vaikuttaisi niihin lapsiin ja perheisiin, jotka ovat jo lähtökohtaisesti hauraimmassa tilanteessa”, Bernelius sanoo.

Vaikutukset voivat Berneliuksen mukaan ulottua pitkälle. Hänen mukaansa maantieteellisellä liikkuvuudella on tutkitusti yhteys sosiaaliseen liikkuvuuteen: Esimerkiksi lapsuuden kokemukset voivat vaikuttaa tulevaisuuden koulutusvalintoihin.

”Retkeilemällä koululaiset oppivat liikkumaan kaupungissa. Se antaa rohkeutta hakeutua uusiin tilanteisiin myöhemmin elämässä”, Bernelius sanoo.

Oman asuinalueen ulkopuolella liikkumalla vahvistuu myös tunne siitä, että kuuluu kotikaupunkiinsa. Koululla voi Berneliuksen mukaan olla merkittävä rooli lapsen tukemisessa etenkin silloin, kun perheellä ei ole siihen resursseja.

Sitten on retkien pedagoginen merkitys: Lapset saavat sitä kautta osansa kulttuuriperinnöstä. Ilman matkoja museot, konsertit ja teatteriesitykset jäävät vain kävelyetäisyydellä asuvien koululaisten mahdollisuudeksi, Bernelius lisää.

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat