Autoilun rajoittaminen Helsingin keskustassa on vaikea tehtävä kaupungin päättäjille – Näin tutkijat kommentoivat

Helsingin kaupunki­ympäristö­lautakunta päätti tiistai-iltana toistamiseen ottaa aikalisän suunnitelmaan, joka toteutuessaan veisi yhden ajokaistan Etelä- ja Pohjoisesplanadilta. Tutkijoiden mukaan autoilun rajoittaminen ei ole merkityksetöntä, mutta pelkojen mittakaavaa pidetään liioiteltuna.

Keskustan näivettyminen on näkynyt etenkin liiketilojen tyhjenemisenä Aleksanterinkadulla.

8.11. 16:22 | Päivitetty 8.11. 19:54

Keskustelu Helsingin ydinkeskustan näivettymisestä ja keinoista elinvoiman palauttamiseksi on ajanut autoilla ja muilla kulkuneuvoilla liikkuvat näkyvästi vastakkain.

Helsingin keskustan yrittäjät ilmaisevat yhteisessä kannanotossaan vastustavansa autoilun rajoittamista ydinkeskustassa. Osa yrittäjistä pelkää menettävänsä asiakkaita kaistojen sulkemisen vuoksi.

Autoiluun liittyvää keskustelua on käyty viime aikoina vilkkaasti esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

Päätös on selvästi vaikea myös kaupungin poliittisille päättäjille. Helsingin kaupunki­ympäristö­lautakunta päätti tiistai-iltana toistamiseen ottaa aikalisän suunnitelmaan, joka toteutuessaan veisi yhden ajokaistan Etelä- ja Pohjoisesplanadilta.

Suunniteltu toimenpide liittyy Helsingin kuntapoliitikkojen pyrkimykseen elvyttää vaikeuksissa ollutta keskustaa. Ajatuksena on, että autoilun rajoittaminen lisäisi keskustan viihtyisyyttä ja toisi sinne lisää ihmisiä.

Kaupunki­ympäristö­lautakunnan puheenjohtaja Anni Sinnemäki (vihr) sanoo, että autoilun rajoittamiseen ei ole vielä löytynyt yksimielisyyttä poliittisten ryhmien kesken.

Sinnemäen mukaan Helsingin keskusta kärsi koronapandemiasta ja sen aiheuttamista rajoituksista muita alueita enemmän.

”Tämä on mahdollisuus keskustalle luoda nahka uudestaan ja uudistua.”

Yksi ehdotettu viihtyvyyttä lisäävä idea on myös Keskuskadun kattaminen, josta HS kertoi tiistaina.

Lue lisää: Kokonainen katu halutaan kattaa Helsingin ydinkeskustassa

Keskusta-alueella on lopettanut viime vuosina useita tunnettuja yrityksiä. Erityisesti korona-aikana myös liikkujamäärät romahtivat. Nyt liikkuminen on taas aktivoitumassa, mutta huoli keskustan tulevaisuudesta ei ole väistynyt.

HS kysyi kahdelta eri alan tutkijalta, mitä mieltä he ovat autoilua rajoittavien toimien vaikutuksesta Helsingin keskustan elinvoimalle.

Autoilun rajoittamisella ei olisi merkittävää vaikutusta Esplanadin yrityksille tai keskustan näivettymiselle, arvioivat tutkijat Elias Willberg maantieteen laitokselta ja Veikko Eranti sosiologian laitokselta Helsingin yliopistolta. Täysin merkityksetöntä se ei kuitenkaan ole.

”Isossa kuvassa nämä pelot ovat aiheettomia”, väitöskirjatutkija Willberg sanoo.

Käveltävät alueet ovat tutkimusten mukaan päin vastoin useimmiten niitä, joilla kauppa käy hyvin, Willberg kertoo. Kävelijöillä on aikaa pysähdellä liikkeisiin ja katsoa näyteikkunoita.

”Kävelijät ja pyöräilijät siis tuovat jopa enemmän kokonaismyyntiä ainakin joissakin tapauksissa.”

Helsingin keskusta on alue, johon tullaan useimmiten muulla kulkumuodolla kuin autolla.

Helsingin kaupungin vuonna 2019 tekemästä selvityksestä käy ilmi, että 73–74 prosenttia ihmisistä kulkee tyypillisesti keskustaan joukkoliikennettä käyttäen. Kävellen keskustaan saapuu 8–12 prosenttia ja polkupyörällä 13 prosenttia. Loput tulevat henkilöautolla.

Näistä kaikista eniten ostovoimaa, 60–71 prosenttia, toivat Helsingin keskustaan joukkoliikenteellä saapuvat. Seuraavaksi eniten ostovoimaa, 10–24 prosenttia, toivat kävelijät. Autoilijoiden osuus ostovoimasta oli 8–18 prosenttia ja pyöräilijöiden 4–8 prosenttia.

”Pyörällä ja kävellen keskustaan saapuvien ostovoima on yhteensä suurempi kuin autolla saapuvien”, sanoo Helsingin kaupunkiympäristön yksikön päällikkö Pihla Kuokkanen.

Tutkimuksissa on kuitenkin autoilijoita koskeva havainto, joka on saanut osan yrityksistä varpailleen. Autolla saavutaan keskustaan harvemmin kuin muilla välineillä, mutta niillä kerroilla ostetaan enemmän kuin muilla välineillä.

Autolla isojen ostosmäärien kuljettaminen on helpompaa kuin muilla välineillä.

Autoilun rajoittamisella voi siis olla yksittäistapauksissa vaikutusta yrityksen toimintaan ainakin silloin, jos se on keskittynyt suurikokoisten tavaroiden myymiseen, Willberg sanoo.

Huoli Helsingin keskustan näivettymisestä on aito, mutta ei tutkijoiden mukaan liity erityisesti autoiluun. Taustalla on muita asioita: verkkokauppa ja koronapandemia.

Kiinteistötiedon (KTI) tuoreen markkinakatsauksen mukaan keskustan liiketilat ovat tällä hetkellä epävarmuuden tilassa.

KTI:n markkinaindeksin perusteella Helsingin ydinkeskustassa toimistotilojen vuokrien nousu hyytyi maalis-elokuun jälkeen solmituissa vuokrasopimuksissa 0,7 prosenttiin. Kaikkiaan vuokrat ovat nousseet tänä vuonna 4,8 prosenttia viime vuoteen verrattuna.

Lisäksi Helsingin keskustan toimistotiloissa on tällä hetkellä tyhjillään 65 000 neliötä toimistotilaa, kertovat KTI:n ja Raklin Helsinki Research Forum. Tämä tarkoittaa noin 10 prosentin vajaakäyttöastetta.

”Korona-aika on vähentänyt ihmisiä keskustasta ja väkimäärät eivät ole pompanneet takaisin. Ihmiset ostavat edelleen enemmän verkkokaupasta”, kaupunkisosiologian apulaisprofessori Veikko Eranti sanoo.

Sillä, onko Esplanadeilla yksi vai kaksi kaistaa, on hänen arvionsa mukaan pienehkö vaikutus. Etenkin kun suuri osa Esplanadien autoliikenteestä on läpiajoliikennettä, Eranti sanoo.

Kokemuksia autoilun rajoittamisesta ja sen seurauksista on kosolti ulkomailta. Yhtenä esimerkkinä Eranti nostaa esille Kööpenhaminan kävelykadun Strøgetin. Autoilun rajoittamista vastustettiin ensin, mutta lopulta ratkaisu niitti kiitosta.

Myös esimerkiksi Milanossa ja Pariisissa on tunnustetuin seurauksin vähennetty autoilua ja lisätty pyöräilykaistoja, Willberg kertoo.

Ruotsissa taas on useissa kaupungeissa muutettu katuja kävelykaduiksi kesäisin, Kuokkanen mainitsee.

”Yritykset ja asukkaat ovat toivoneet, että katu muutetaan kesäksi kävelykaduksi. Esimerkiksi Tukholmassa eräällä kadulla kiinteistönomistajat maksoivat siitä, että katuosuus muutettiin kävelykaduksi kesäksi”, sanoo Kuokkanen.

”Ei kuitenkaan voi suoraan yleistää, että kävelykatu parantaa yritysten taloudellista tulosta. Tulokseen vaikuttavat myös muut tekijät.”

Entä onko esimerkkiä, jossa autoilun lisääminen olisi ollut kehuttu muutos?

”Ei tule kyllä mieleen yhtään esimerkkiä, että autoilua olisi lisätty keskustassa ja se olisi tuonut hyviä vaikutuksia keskustassa”, Willberg sanoo.

Toisaalta Vaasankadulla kokeiltiin vuonna 2013 sitten rauhoittaa katu kokonaan autoilta, mutta kokeilu lopetettiin.

Autoilun kokonaan kieltäminenkään ei siis aina ole toiminut.

HS kysyi autoilun rajoittamisesta myös Helsingin keskustassa ravintoloita omistavalta ravintoloitsija Henri Alénilta, joka on käynyt aiheeseen liittyvää keskustelua viestipalvelu Twitterissä.

Alén sanoo, ettei keskustan elinvoimassa hänenkään mielestä ole kysymys pelkästään kulkumuodosta. Kyse on enemmänkin siitä, onko helsinkiläisillä syytä tulla keskustaan.

Nyt siellä ei ole riittäviä palveluita, Alén väittää.

”Aleksi [Aleksanterinkatu] on nykyisin surullinen paikka, jos sitä vertaa vaikkapa Pariisiin. Pariisi on täynnä pikkuputiikkeja, jotka Aleksilta puuttuvat.”

Alén pitää syyllisenä liian korkeita vuokria liiketiloissa.

”Aloittelevan yrittäjän vuokra voisi olla alussa alempi. Vuokra voisi olla sidottu liikevaihtoon.”

Lisäksi ravintoloitsija vaatii lisää kulttuuria ja tapahtumia.

”Helsingin keskustaan pitäisi saada enemmän Helsinki Biennaalin kaltaisia tapahtumia. Museot voisivat tehdä yhteistyötä, jotta keskustaan tulisi isompia projekteja. Kulttuurin lisääminen toisi myös enemmän matkailijoita keskustaan.”

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat