Kaupungit syyttävät valtiota päivä­hoidon kriisistä pää­kaupunki­seudulla

Pääkaupunkiseudun johtajien puheissa ratkaisun avaimet varhaiskasvatuksen kriisiin ovat osin juuri hallituksella.

3.11. 10:40 | Päivitetty 3.11. 13:03

Pääkaupunkiseudun johto antoi torstaina kovaa kritiikkiä valtionjohdolle nykyisen varhaiskasvatuksen kriisistä.

Helsingin pormestari Juhana Vartiainen (kok) ja apulaispormestari Nasima Razmyar (sd) sekä Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä (kok) ja Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksen johtaja Mikko Mäkelä antoivat valtiolle pyyhkeitä etenkin siitä, että se ei ole lisännyt tarpeeksi varhaiskasvatuksen korkeakoulutuksen aloituspaikkoja.

Heidän mukaansa nykyiset koulutusmäärät eivät riitä helpottamaan valloilla olevaa kriisiä.

Kaupunkien verrattain poikkeuksellista tiedotustilaisuutta voi pitää jonkinlaisena vastauksena tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkosen (kesk) lokakuussa järjestämälle hätäkokoukselle, jolla pyrittiin ratkaisemaan varhaiskasvatuksen henkilöstöpulaa.

Pääkaupunkiseudun johtajien puheissa ratkaisun avaimet ovat osin juuri hallituksella.

Vartainen nosti esiin tilaisuuden alussa päivähoidon työntekijöiden akuutin puutteen. Hänen mukaansa varhaiskasvatukseen rekrytoitaisiin heti 2 200 korkeakoulutettua työntekijää, jos heitä olisi vain tarjolla.

Vuoteen 2030 mennessä tarve tulee hänen mukaansa kasvamaan 6  000 työntekijään.

Vartiainen sanoi, että jos koulutusmäärät pysyvät Uudellamaalla nykyisellään, ne eivät vastaa tulevaan tarpeeseen edes puoliksi.

Vartiaisen vaatimukset tilanteen korjaamiseksi kohdistuvat valtioon, sillä koulutuspaikkojen määrä ei ole hänen mukaansa riittävä suhteessa alueen asukasmäärään.

Esimerkiksi Stadin ammattiopistolle on haettu viime vuosina lupaa lastenhoitajien kouluttamiseen, mutta opetus- ja kulttuuriministeriö ei ole myöntänyt lupaa.

Espoon kaupunginjohtajan Jukka Mäkelän mukaan kasvukaupungit ovat jääneet Suomessa huomioitta. Varhaiskasvatuksen koulutuspaikkoja on hänen mukaansa lisätty alueilla, joissa lasten määrä on vähentynyt. Alueilla, joissa lasten määrä on lisääntynyt, koulutuspaikkoja on Mäkelän mukaan taas karsittu.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on Mäkelän mukaan aliarvioinut koulutetun työvoiman tarpeen varhaiskasvatuksen uudistuksessa. Tämä on luonut kaupungeille mahdottoman tehtävän, hän sanoi.

Mäkelän mukaan ei ole olemassa ”uskottavaa suunnitelmaa”, jolla varhaiskasvatuksen ammattilaisia koulutetaan niin, että kaikki kunnat kykenevät noudattamaan varhaiskasvatuslakia vuonna 2030.

Mäkelän mukaan varhaiskasvatuksen aliresursointi johtanut vaikeaan tilanteeseen, jossa määriä tulisi nostaa kerralla paljon.

”Ei ole vaihtoehto, että tilanteelle ei tehtäisi mitään. Eikä myöskään se [ole vaihtoehto], että valtio kustannuttaa kunnilla oman passiivisuutensa koulutusmäärien kasvattamisessa”, Mäkelä sanoi.

Jos varhaiskasvatuksen korkeakoulupaikkoja aletaan kasvattaa ensi vuonna, niitä tulisi lisätä Mäkelän mukaan vähintään 625 kappaletta vuosittain aina vuoteen 2027 asti.

Jos aloituspaikkojen lisäys alkaa taas vasta vuonna 2024, määrä on vähintään 780 paikkaa vuosittain. Mikäli aloituspaikkojen lisääminen aloitetaan vuonna 2025, lisäystarve kasvaa Mäkelän mukaan vähintään 1 040 aloituspaikkaan vuosittain.

Mäkelä alleviivasi tiedostustilaisuudessa myös useasti Suomeen tulleiden ukrainalaisten muuttaneen tilannetta. Espoossa on Mäkelän mukaan 1000–2000 ukrainalaista lasta, jotka tarvitsevat varhaiskasvatus- tai koulupaikan. Tämä lisäys on tullut muun tarpeen päälle, Mäkelä sanoi.

Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksen johtajan Mikko Mäkelän mukaan kaupungit voivat vaikuttaa työvoimapulaan lisäämällä henkilöstön hyvinvointia, alan houkuttavuutta ja työssä jaksamista.

Ne eivät kuitenkaan voi Mäkelän mukaan siihen, kuinka paljon ammattilaisia on rekrytoitavana.

Helsingin apulaispormestarin Nasima Razmyarin mukaan henkilöstöpulaan voidaan ratkoa niin, että korkeakoulutettujen määrästä tehdään ”realistinen arvio”. Sen pohjalta laadittaisiin Razmyarin mukaan rahoitussuunnitelma aloituspaikkojen kasvattamiseksi vuosille 2023–2030.

Koska pääkaupunkiseutu muuttuu lähivuosina yhä monikulttuurisemmaksi, Razmyarin mukaan maahanmuuttajille on rakennettava saavutettavat polut niin ammatilliseen koulutukseen kuin korkeakoulutukseen.

Razmyarin mukaan pulaa voidaan ratkoa myös siten, että varhaiskasvatuksen monimuotokoulutusta sekä sosionomien urakehitysmahdollisuuksia parannetaan.

Helsingin, Espoon ja Vantaan yhteinen tiedotustilaisuus kriisistä on verrattain poikkeuksellinen toimi. Varhaiskasvatuksen henkilöstöpulasta on muodostunut Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla vakava ongelma.

Lue lisää: Li Andersson pitää kiinni varhais­kasvatus­lain tiukennuksista, vaikka työ­voima­pula syvenee

Esimerkiksi Helsinki sulki syyskuussa leikkipuistoja työvoimapulan takia ja niiden henkilökuntaa siirrettiin päiväkoteihin. Tilanteen vakavuudesta ovat kertoneet varhaiskasvatuksen työntekijät ja lasten vanhemmat.

Syyskuussa HS:n kyselyyn työvoimapulan vaikutuksista perheiden arkeen tuli yli 200 vastausta.

Niissä kerrottiin muun muassa vaarallisista tilanteista, joita on syntynyt, kun vaihtuva henkilökunta ei ole ollut tietoinen lapsen allergioista, erikoisruokavaliosta tai lääkityksestä.

Pulan takia tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen (kesk) järjesti lokakuussa hätäkokouksen, jolla pyrittiin ratkaisemaan varhaiskasvatuksen henkilöstöpulaa.

Juttua muokattu 3.11. klo 13.39: Poistettu maininta Mikko Mäkelän puoluekannasta. Mäkelä on aiemmin toiminut kuntapolitiikassa vihreiden edustajana, mutta hänen nykyinen toimensa ei ole poliittinen.

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat