Nuorten väkivalta räjähti pääkaupunki­seudulla: Poliisipäällikkö tietää, miksi

Lasten ja nuorten kasvavan väkivallan syitä löytyy vanhemmuudesta, sanoo poliisipäällikkö Ilkka Koskimäki.

Ilkka Koskimäki on johtanut Itä-Uudenmaan poliisia vuodesta 2020. Takanaan hänellä on kolmen vuosikymmenen kokemus poliisista ja sen johtamisesta muun muassa Hämeestä ja Helsingin poliisista.

23.11. 11:08

Alaikäisten väkivaltaisuus ja kouluissa tapahtuvat pahoinpitelyt ovat nousseet niin vakavaksi ongelmaksi Itä-Uudenmaan alueella, että poliisi aikoo nyt jalkautua kouluihin nuorten pariin.

Poliisin tavoitteena on viedä kouluihin entistä enemmän laillisuuskasvatusta ja pyrkiä tavoittamaan nuoret tehokkaammin ennen rikoskierteiden kehittymistä.

Kouluissa on nyt ”iskun paikka”, luonnehtii Itä-Uudenmaan poliisin poliisipäällikkö Ilkka Koskimäki.

”Huolestuttavaa on, että alle 15-vuotiaiden epäiltyjen määrä on hurjassa kasvussa. Se joukko alkaa olla suuri.”

Syksyn aikana Koskimäki on nostanut nuorten tilannetta esille Twitter-päivityksissään. Lokakuun puolivälissä Koskimäki twiittasi tilannekuvaa: useita alaikäisiä kiinniotettu, tutkittavana vakavia väkivaltarikoksia, eikä tilanne edes poikennut muista viikoista.

Itä-Uudellamaalla nuorten väkivaltarikollisuuden kasvu alkoi näkyä jo ennen pandemiaa. Vuosien 2018 ja 2022 välillä nuorten tekemien väkivaltarikosten määrä on kasvanut yli 40 prosentilla.

Itä-Uudenmaan poliisi toimii viidentoista kunnan alueella Vantaalta Nurmijärvelle, Mäntsälään ja Loviisaan ulottuvalla akselilla.

Väkivaltarikokset pitävät sisällään muun muassa tappeluita ja pahoinpitelyitä, joista iso osa tapahtuu kouluissa, Koskimäki kertoo.

”Meidän viestimme koulujen suuntaan on, että näistä täytyy aina tehdä poliisille ilmoitus.”

Siinä, miten hyvin opettajat ja rehtorit tilanteista ilmoittavat, on poliisin näkökulmasta katsottuna petrattavaa.

Koulujen lisäksi Koskimäki kohdistaa katseensa koteihin.

”Kyllähän se vanhempien kontrolli on tässä pettänyt. Meidän käsityksemme on, että vanhemmuus on vähän hukassa. Ei oikein tiedetä, mikä se vanhemman rooli on, eikä se oikein kiinnostakaan”, Koskimäki sanoo.

Perheiden haasteet liittyvät usein syrjäytymiseen, joka voi olla lähtöisin jo usean sukupolven takaa. Pahoinvointia näkyy joka paikassa. Suuremmassa riskissä ovat ne nuoret, joiden perheessä on esimerkiksi työttömyyttä tai kielitaidottomuutta.

”Aina puhutaan, että nuoret voivat hyvin, ja varmasti valtaosa voikin. Mutta en minä ole koskaan aikaisemmin nähnyt tällaista polarisoitumista. Kuilu on järjettömän syvä.”

Tästä putoajien joukosta poliisi on huolissaan.

Juuri he ovat suuressa vaarassa ajautua rikoksien pariin ja tehdä niistä elämäntavan. Tämä joukko on ainakin Itä-Uudellamaalla kasvamassa.

Vain harvalle nuorelle rikollinen tie on kuitenkaan oma valinta, Koskimäki sanoo.

”Katujengi-ilmiössä, josta on puhuttu ihan tarpeeksi suhteessa sen volyymiin, kyse saattaa olla siitä, että halutaan valita rikollinen tie. Mutta hyvin harva näistä meidän nuoristamme valitsee rikoksen, he vain ajautuvat siihen.”

Tyypillisesti elämään tulevat ensin huumeet, joiden hankkimiseksi tarvitaan jatkuvasti lisää rahaa. Samalla rikosten kierre alkaa. Käyttäjät saattavat itse myydä huumeita rahoittaakseen käyttöä.

Espoossa alaikäisten pyörittämä huumekauppa näkyy poliisin tehtävissä. Ostoskeskusten liepeillä pyörii jopa alle 15-vuotiaita kauppiaita.

Lue lisää: Lapset pyörittävät järjestäytynyttä huume­kauppaa Espoossa: ”Taskut täynnä rahaa”

Lue lisää: Espoon huume­­piireihin jo teininä ajautunut nuori kertoo ala­ikäisten julmuuksista – ”Ihmiset ovat siellä tosi sekaisin”

Myös Itä-Uudellamaalla on kohdattu alaikäisiä huumekauppiaita.

Samaan aikaan erityisesti alle 15-vuotiaiden tekemissä väkivaltarikoksissa on nähty raaistumisen merkkejä. Niistä lähes 10 prosenttia on nykyään törkeitä tekomuotoja, kun aiemmin on puhuttu yhdestä tai kahdesta prosentista.

Koskimäen mukaan joukossa on aktiivisia tekijöitä, jotka ovat kukin vastuussa useammasta rikoksesta.

Tekijöihin kuuluu sekä niitä nuoria, joilla on perheessä tai itsellään maahanmuuttajataustaa että kantasuomalaisia. Joissakin rikoksissa, kuten koulujen tappeluissa, vieraskielisten osuus on Koskimäen mukaan korostunut.

Pari vuotta sitten uudelleen käynnistynyt keskustelu nuorten jengiytymisestä ja katujengeistä sai yhden sytykkeistään juuri Itä-Uudeltamaalta.

Keväällä 2021 poliisi tiedotti tietyistä nuorisoporukoista, joissa oli tehty useita epäiltyjä vakavia väkivaltarikoksia sekä huumausainerikoksia. Poliisi epäili ryhmiin liittyvän jengiytymistä.

Lue lisää: Itä-Uudenmaan poliisi epäilee joidenkin nuorisoryhmien ”jengiytyneen”, tutkinnassa nimikkeitä näpistyksistä tapon yrityksiin

Kyseiset rikosepäilyt liittyivät Keravalla tapahtuneisiin rikoksiin. Osa epäillyistä oli alaikäisiä. Oikeudessa nuoret miehet ovat saaneet yli vuoden mittaisia tuomioita muun muassa pahoinpitelyistä ja huumausainerikoksista.

Nyt tilanne Keravalla on Koskimäen mukaan rauhoittunut ja kaupunki menee nuorten väkivaltarikoksissa vastavirtaan. Tilanne ei ole vieläkään täydellinen, sillä viimeksi tällä viikolla poliisi tiedotti tutkivansa nuorten epäiltyjä ryöstörikoksia alueella.

Sen sijaan Vantaalla tilanne on mennyt huonompaan suuntaan. Koskimäen mukaan toistuviin katuryöstöihin syyllistyviä alaikäisiä on tällä hetkellä Itä-Uudellamaalla parikymmentä.

Koskimäen mukaan Itä-Uudenmaan alueella asuu ainakin parikymmentä henkilöä, jotka tavalla tai toisella kuuluvat katujengeiksi luettaviin ryhmiin. Poliisilaitoksen alueella on esimerkiksi yksi kaupunginosa, jossa asuu useita helsinkiläiseen jengiin kuuluvia henkilöitä. Nuoret siis liikkuvat kuntarajojen yli, eivätkä jengit pidä mitään tiettyä aluetta hallussaan.

”Siinä me olemme hyvässä tilanteessa, että meillä ei ole jaettuja alueita. Haluan uskoa, ettei niitä myöskään tule”, Koskimäki sanoo.

Huolestuttavampi kehityskulku on siinä, miten paljon aseita nuorilta ja jengiin kuuluvilta nuorilta on viime aikoina tavattu. HS on uutisoinut useaan otteeseen, että jopa alaikäisiltä löydetään kouluista teräaseita ja nyrkkirautoja. Koskimäen mukaan katujengeihin liittyvissä takavarikoissa on löydetty useita ampuma-aseita ja jopa konetuliaseita. Enemmän ampuma-aseita kuitenkin tavataan muilla kuin nuorilla henkilöillä.

Tänä syksynä HS on uutisoinut muun muassa alaikäisten ryöstörikollisuuden kasvusta, väkivaltarikosten raaistumisesta ja alaikäisten huumausainekaupasta.

Lue lisää: Poliisi huolissaan: Alaikäisten ryöstöt rajussa kasvussa Helsingissä

Lue lisää: Nuorison alistus­väkivalta leviää yhä nuorempiin pääkaupunki­seudulla

Tällä hetkellä ei voida vielä sanoa, onko esimerkiksi ryöstörikollisuudessa käynnissä poikkeusvuosi, vai jatkaako ryöstöjen määrä kasvuaan.

Ratkaisuja tilanteeseen on Koskimäen mukaan kuitenkin olemassa.

”Jotkut sanovat, ettei mitään voida tehdä, mutta onhan tässä pelimerkkejä vaikka kuinka. Mutta kyllähän mekin sen näemme, että sosiaaliviranomaiset väsähtävät, kun on liikaa töitä. Näemme, että nuorisotyöntekijät tekevät valtavan hyvää työtä, mutta heitä on liian vähän”, Koskimäki luettelee.

Kuinka paljon yhteiskunnan tukijärjestelmät voivat sitten yhtä rikoksissa kiinni olevaa nuorta auttaa?

Koskimäen näkemyksen mukaan paljonkin.

”Aika monella nuorella ei ole yhtä ainutta turvallista vanhempaa. Oleellista on, että järjestelmät toimisivat ja että rikolliselle polulle olisi vaihtoehtoja. Nuoria pitää myös opettaa omaan vastuunkantoon.”

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat