Helsingin seutu odottaa ukrainalaisten pakolaisten aaltoa muualta Suomesta

Pääkaupunkiseudun kaupungeissa odotetaan ukrainalaisten pakolaisten aaltoa muualta Suomesta keväällä.

Ukrainalaisia pakolaisia matkalla Suomeen maaliskuussa 2022.

19.11. 13:57

Helsingin seudun kaupungeissa arvellaan, että eri puolella Suomea sotaa paossa olevat ukrainalaiset pakkautuvat etelään, kun he saavat kotikuntaoikeuden oleskeltuaan maassa vuoden.

Valtaosa ukrainalaisista on hakenut tilapäistä suojelua Suomesta, ja he majoittuvat pääasiassa pääkaupunkiseudun ulkopuolella.

Sisäministeriö on aiemmin arvioinut, että Suomeen voi tämän vuoden aikana tulla jopa 80 000 ukrainalaista. Nyt heitä on kirjoilla Maahanmuuttoviraston vastaanottojärjestelmässä vajaat 40 000.

Pääkaupunkiseudulla Ukrainasta paenneita on noin 4 500–5 000, kertoo vastaanottoyksikön johtaja Pekka Nuutinen Maahanmuuttovirastosta.

Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen pitää hyvin todennäköisenä sitä, että suuri osa ukrainalaisista alkaa siirtyä pääkaupunkiseudulle keväällä. Hänen mukaansa sinne vetää muun muassa tarjolla olevien työpaikkojen runsas määrä.

”Ja ehkä muutenkin on helpompi olla monikulttuurisessa ympäristössä. Usein pääkaupunkiseudulla on myös tuttuja: sukulaisia ja perhettä.”

Samanlaisen arvion esittää Espoon maahanmuuttoasioiden johtaja Teemu Haapalehto. Hän vertaa tilannetta aiempien kriisien aikana Suomeen tulleisiin turvapaikanhakijoihin.

”Suuri osa heistä, jotka saavat oleskeluluvan, siirtyvät maakunnista ja syrjäisemmiltä seuduilta suurkaupunkeihin, etelämmäksi ja erityisesti pääkaupunkiseudulle”, Haapalehto sanoo.

”Oma arvaukseni on, että tulemme näkemään tällaista liikennettä paljon ensi keväänä.”

Maahanmuuttoviraston Nuutinen ei lähde arvioimaan, nähdäänkö Suomessa suurta ukrainalaisten muuttoaaltoa etelään ensi vuonna.

”Maaseudullakin on ollut töitä ja muunlaisia kiinnekohtia.”

Maahanmuuttoon ja kotoutumiseen perehtynyt erikoistutkija Pasi Saukkonen Helsingin kaupungilta epäilee, että pääkaupunkiseudulle olisi valtava tunku tämän kriisin kohdalla.

”Mutta kukaanhan ei tiedä”, hän sanoo.

”Se johtuu siitä, että nyt ovat liikkeellä naiset ja lapset. Kun lapset aloittavat koulun, he tutustuvat ihmisiin ja oppivat kieltä. Heillä ei välttämättä ole niin kauheasti halukkuutta lähteä vaihtamaan paikkakuntaa.”

Saukkosen mukaan moni ukrainalainen saattaa lisäksi työllistyä paikkakunnilla, joissa on esimerkiksi puutarhataloutta.

Pääkaupunkiseudun kannalta tilanne on haastava, jos kaupunkeihin saapuu kerralla suuri määrä ihmisiä, joille on järjestettävä kaikki kuntalaisille kuuluvat palvelut.

”Jos 40 000 ihmistä asteittain siirtyy pääkaupunkiseudulle, siitä tulee iso kustannus ja se haastaa meidän palvelukykyä”, Viljanen sanoo.

Haapalehdon mukaan tilanteeseen on vaikea varautua, koska olemassa ei ole mitään toimivaa ohjausmekanismia, jolla ukrainalaisia voitaisiin ohjata eri kuntiin.

”Mihin kuntiin ja kuinka paljon ukrainalaisia ensi keväästä alkaen tupsahtaa, tätä on kovin vaikea ennakoida.”

Kunnissa toivotaan nyt, että valtio tulisi mukaan talkoisiin ja osallistuisi nouseviin kustannuksiin. Viljasen mukaan vastakaiku on ollut toistaiseksi heikkoa.

”Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat jo useamman kerran keskustelleet valtion edustajien kanssa siitä, että pääkaupunkiseutua pitää tukea. On otettava huomioon se, minkälaisen terveydellisen ja sivistyksellisen vastuun me joudumme todennäköisesti kantamaan”, hän sanoo.

Kustannusten lisäksi esimerkiksi terveydenhoidon, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestäminen aiheuttaa tilojen ja henkilöstön saatavuuteen liittyviä haasteita.

Näiden osalta tilanne on pääkaupunkiseudulla jo ennestään vaikea.

Maahanmuuttoviraston vastaanottojärjestelmän kustannukset ovat tänä vuonna noin 350 miljoonaa euroa. Ensi vuodelle on varattu 316 miljoonaa euroa.

”Jää nähtäväksi, riittääkö se. Kriisi on edelleen päällä, eikä tiedetä, miten sota ja pakolaistilanne kehittyvät”, Nuutinen sanoo.

Lue lisää: Suomeen tulleiden ukrainalaisten joukossa on hoitajia ja lääkäreitä mutta töitä ei ole tarjolla: ”Tätä työvoima­reserviä voisi käyttää strategisemmin”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat