Yllättävä muutos sähkö­potku­lautojen käyttäjissä: Loukkaantuneet aiempaa iäkkäämpiä

Tuore tutkimus paljastaa, että sähköpotkulautojen käyttäjäkunta on aiempaa vanhempaa. Professorin mukaan teknisissä innovaatioissa kärkijoukkona ovat nuoret ikäluokat mutta toiminnan laajentuessa myös vanhemmat ikäluokat ottavat keksinnöt käyttöönsä.

Sähköpotkulautojen pysäköinti jakaa mielipiteitä. Käyttäjiä miellyttää se, että laudan voi jättää itselle sopivaan kohtaan.

16.11. 2:00 | Päivitetty 16.11. 6:56

Humalaista hoipertelua, kännykän lukemista, syömistä, tupakointia, ylinopeuksia, ylikuormia, uhkarohkeita ohituksia ja lukuisia ihmisiä samalla sähköpotkulaudalla. Kaikkea tätä tuli vastaan, kun tutkijat selvittivät, millaista sähköpotkulautojen käyttö Helsingissä on.

Noin puolet sähköpotkulautojen käyttäjistä ei tuoreen tutkimuksen mukaan huomioi kanssakulkijoita ja ottaa tarpeettomia riskejä kulkiessaan.

Toinen puoli käyttäjistä ajaa rauhallista tahtia, huolehtii riittävästä etäisyydestä kanssakulkijoihin, pitää molemmat kädet ohjaustangolla ja keskittyy ajamiseen.

”Käyttäjäkunta on hyvin moninaista. Siellä kulkee gaala-asuun tai bisnespukuun pukeutuneita ihmisiä ja myös niitä, jotka kuljettavat matkalaukkuja tai ostoksia”, havainnollistaa professori Miloš Mladenović Aalto-yliopistosta.

Mladenovićin vetämä tutkimusryhmä on juuri saanut valmiiksi laajan tieteellisen tutkimuksen sähköpotkulautojen käyttäjistä Helsingissä. Tutkimuksessa on yhdistetty neljän keskustan risteyksen videoseurantaa sekä laaja yli 5 500 vastaajan kysely.

Tähän mennessä kokemuksia sähköpotkulaudoista on seurattu Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) onnettomuustilastojen perusteella. Myös lautoja vuokraavat yritykset ovat tehneet omia haastattelututkimuksiaan.

Onnettomuustilastojen perusteella tilanne näyttää parantuneen sen jälkeen, kun Helsinki otti viime vuoden syyskuussa käyttöön viikonloppuja koskevat käyttörajoitukset.

Sähköpotkulautoihin liittyvät onnettomuudet ovat puolittuneet, vaikka käyttäjämäärät ovat tuplaantuneet. Vuonna 2021 sairaalahoitoon päätyi 432 loukkaantunutta ja tänä vuonna tammi–elokuun aikana 130 loukkaantunutta.

Onnettomuustilastojen perusteella käyttäjäkunta on alkanut ikääntyä. Tämän vuoden aikana onnettomuuksiin joutuneiden keski-ikä oli 31,2 vuotta, kun se vuoden 2021 aikana oli 28,7.

Mladenovićin mukaan kehitys kulkee samansuuntaisesti kuin muissakin teknisissä innovaatioissa: kärkijoukkona ovat nuoret ikäluokat, mutta toiminnan laajentuessa myös vanhemmat ikäluokat ottavat keksinnöt käyttöönsä.

Professori Miloš Mladenović katsoo, että kaikilla osapuolilla on parantamisen varaa, jotta liikennekulttuuria saadaan turvallisemmaksi.

Tietyt keskeiset katuosuudet ovat onnettomuustilastojen perusteella erityisen ongelmallisia. Fredrikinkadulla, Bulevardilla, Lönnrotinkadulla, Eteläesplanadilla, Runeberginkadulla ja Helsinginkadulla on tänä vuonna tapahtunut onnettomuuksia yhtä paljon kuin viime vuonna.

Sen sijaan kuluvan vuoden aikana onnettomuudet ovat merkittävästi vähentyneet Simonkadulla, Aleksanterinkadulla, Fleminginkadulla, Tyynenmerenkadulla ja Ruoholahdessa.

Vuokraustoiminnan laajentumisen myötä uusia onnettomuuspaikkoja on: Itäkeskuksessa, Vuosaaressa, Aurinkolahdessa, Sörnäisissä ja Mellunmäessä.

Edelleen alkoholi on merkittävä tekijä onnettomuuksissa. Ambulanssikyytiin otetuista sähköpotkulautailijoista 35 prosenttia oli humalassa.

”Käyttäjät itsekin ehdottavat haastattelututkimuksessa alkoholirajoitusten käyttöönottoa. Se edellyttäisi muutoksia lainsäädäntöön”, Mladenović sanoo.

Vapaamuotoisissa vastauksissaan käyttäjät ehdottivat myös parempaa ikärajavalvontaa ja jalkakäytävillä ajelun valvomista. Kyselyssä toivottiin myös halvempia hintoja, kokoon taittuvia turvakypäriä ja toiminta-alueen laajentamista.

Ne, jotka eivät käytä sähköpotkulautoja, esittävät lisää kieltoja ja rajoituksia.

Kartalla punaisena näkyvät vuoden 2021 onnettomuudet ja vihreänä vuoden 2022 onnettomuudet. Ambulanssikyytien perusteella onnettomuuspaikat ovat säilyneet osittain samoina, vaikka vuokraustoiminta on laajentunut.

Tutkimusryhmä seurasi videokameroiden avulla sähköpotkulautojen liikennettä Viiskulmassa, Ruoholahdessa Länsilinkin sillan alla, Keskuskadulla ja Erottajalla.

Sähköpotkulautailijoiden käytös poikkeaa merkittävästi eri risteyksissä. Ruoholahdessa suuri osa käyttäjistä eli 65 prosenttia esiintyi erityisen tai melko huomaavaisesti kanssakulkijoita kohtaan.

Keskuskadulla vain 39 prosenttia ja Viiskulmassa 43 prosenttia lautailijoista oli yhtä huomaavaisia.

Tutkijatiimi tähdentää raportissaan, että myös kaupungilla on runsaasti tehtävää liikennekulttuurin parantamisessa. Kaikkea vastuuta ei voi laittaa pelkästään liikkujien kontolle.

Sujuvaa liikkumista helpottaa, jos kulkureitit ovat kunnossa, ahtaat pullonkaulat on väljennetty, reunakiveykset viistetty, opasteet selkeitä ja asvaltit kunnossa.

”Kyse on ekosysteemistä, johon on tullut uusi omaa tilaa vaativa laji. Mutta infran kunnostaminen on kaikkien kulkijoiden, myös kävelijöiden ja pyöräilijöiden, etu”, Mladenović sanoo.

Kyselytutkimuksen perusteella sähköpotkulautoja ostetaan yhä enemmän ja niitä käytetään työmatkoihin.

Sähköpotkulautojen matkoista noin kymmenen prosenttia tehdään omilla laudoilla. Niiden käyttäjäprofiili eroaa vuokralautojen käyttäjistä.

Vuokralautojen käytössä painottuvat vapaa-ajan menot ja hauskanpito, mutta niitä käytetään myös työ- ja opiskelumatkoihin silloin, kun joukkoliikenteen reitit kiertelevät ja palvelu on hidasta.

Hauskanpidon kääntöpuolena on perin yleinen mutta vaarallinen tapa: monesti yhdellä sähköpotkulaudalla matkaa useita ihmisiä. Kyselytutkimuksessa kahden tai kolmen käyttäjän kimppamatkoja perusteltiin muun muassa sillä, ettei sähköpotkulautoja ollut lähtöpisteessä riittävästi tarjolla. Liki 40 prosenttia vastaajista huomautti, että vain yhdellä heistä oli vuokraussovellus.

Osittain kimppakyytejä perusteltiin halpuudella mutta myös sillä, että ajelu yhdessä oli hauskempaa.

Kyselyn perustella sähköpotkulaudat korvaavat sekä joukkoliikennettä, taksien käyttämistä että kävelyä.

Aallon tutkimusta ovat rahoittaneet Helsingin kaupunki, liikenne- ja viestintäministeriö sekä kolme suurinta sähköpotkulautayritystä.

Tilaajilla on nyt käytössään eriteltyjä toimenpide-ehdotuksia, joilla sähköpotkulautailusta voitaisiin tehdä turvallisempaa ja katutila tulisi jaettua sopuisasti.

Kaupunkien keinot ovat kuitenkin rajalliset. Siksi tutkimusraportissa suositetaan lainsäädännöllisiä keinoja. Tutkimuksen mukaan tarvitaan ikä-, nopeus- ja alkoholirajoituksia. Helsingin olisi lisäksi syytä parantaa pyöräilyväyliä ja poikkeustilanteiden järjestelyjä.

Jatkotutkimuksen kannalta myös onnettomuustilastointia pitäisi täsmentää. Sairaalahoitoon päätyneistä kaikkia ei suinkaan puhalluteta eikä onnettomuuspaikkaa kirjata ylös. Katutilan parantaminen on työlästä, jos ei tiedetä, mitä kohtia pitäisi parantaa.

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat