Asiakkaat valuvat jättikeskuksiin: Kauppa­keskusten elinvoima näkyy luvuissa

Näivettyminen ei näytä uhkaavan pääkaupunkiseudun kauppakeskusten elinvoimaa.

Ihmisiä joulu- ja isänpäiväostoksilla kauppakeskus Itiksessä Helsingissä 12. marraskuuta.

21.11. 14:05

Kauppakeskusten menestystarina pääkaupunkiseudulla näyttää jatkuvan. Samaan aikaan kun keskusta tyhjenee liiketiloista, kauppakeskukset ovat onnistuneet palauttamaan menestyksensä koronapandemiaan edeltäneelle tasolle.

HS kertoi aiemmin Helsingin ydinkeskustan elinvoiman hiipumisesta: Liiketiloista pakeni yrityksiä viimeisen puolentoista vuoden aikana. Nyt loka-marraskuussa ydinkeskustassa oli jo lähes 15,5 prosenttia liiketiloista tyhjillään.

Luvut kertovat toisenlaisesta kehityksestä kauppakeskuksissa: myynti on palautunut suurin piirtein samalle tasolle kuin ennen koronapandemian alkamista. Tyhjien liiketilojen määrä on enemminkin vähenemässä kuin kasvussa.

Esimerkiksi kauppakeskus Kaaren myynti oli tämän vuoden huhti-syyskuussa 130 miljoonaa euroa, selvästi parempi kuin vuoden 2019 vastaava luku. Myös tilojen vuokrausaste on kohonnut 99,7 prosenttiin.

Myös kauppakeskus Iso Omenassa kauppa on palautunut samalle tasolle kuin ennen koronapandemian alkua. Myynti on kasvanut pandemiaa edeltäneeltä ajalta kolme prosenttia, kauppakeskuksessa kerrotaan. Tyhjiä liiketiloja on vain vähän.

Kauppakeskus Triplassa Pasilassa on viitisen prosenttia liiketiloista tyhjillään.

Inflaation vaikutusta kauppakeskusten euromääräiseen myyntiin ei ole erikseen huomioitu myyntiluvuissa.

Lukujen valossa näyttää siis siltä, että samaan aikaan kun keskustan elinvoima hiipuu, keskustan ulkopuolella olevien kauppakeskusten elinvoima säilyy.

Keskustan elinvoiman hiipumisen syitä ovat ainakin etätöiden vakiintuminen ja verkkokaupan kasvu, arvioi kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Petteri Repo.

”Keskustassa käynti väheni pandemian aikana. Käyntien määrä ei ole palautunut täysin ennalleen, kun ihmiset tekevät edelleen osittain etätöitä. Ostokset tehdään kauppakeskuksista, jotka ovat lähempänä kuluttajien asuinpaikkaa.”

Verkkokaupan yleistyminen on myös Revon mukaan vaikuttanut siihen, että keskustassa käydään vähemmän ostoksilla.

Repo sanoo, että keskustan tehtävää pitäisi miettiä uudelleen, kun pohditaan, kuinka keskustasta saataisiin vetovoimaisempi.

”Ymmärrän, että kauppias on kiinnostunut tuloksesta. Keskustan kehitystä pitäisi kuitenkin miettiä myös muuten kuin myynnin kehitystä tarkastelemalla. Ehkä pitäisi miettiä viihdytäänkö keskustassa? Keskustakirjasto Oodi on hyvä esimerkki monipuolisesta paikasta, jossa käy paljon ihmisiä. Samanlaisia paikkoja tarvittaisiin keskustaan lisää”, Repo miettii.

Keskustan pitäisi tarjota Revon mielestä elämyksiä, jotta sen vetovoima säilyisi.

Kaupunkikulttuurin tutkija Maaria Linko Helsingin yliopistolta on samaa mieltä Revon kanssa.

”Keskustaan on saatava uutta, erilaista yleisöä. Asian eteen on tehty paljon, en väheksy sitä. Enemmän on kuitenkin enemmän. Nuoret aikuiset voisivat tulla keskustaan erilaisiin kaupunkitapahtumiin, jos sellaisia olisi.”

Ravintolapäivä ja siivouspäivä ovat Linkon mukaan hyviä esimerkkejä nuoria aikuisia kiinnostavista tapahtumista.

”Allas Sea Poolissa järjestetyt keikat ovat myös tuoneet tapahtumia keskustaan. Samanlaisia tapahtumia olisi hyvä olla keskustassa enemmän. Osa tapahtumista voisi olla ilmaisia, osaan olisi pieni pääsymaksu.”

Tapahtumien tulisi Linkon mielestä olla eri tyyppisiä ja eri puolilla keskustaa. Sellainen voisi olla esimerkiksi lähiruokatori, joka voitaisiin järjestää kuukausittain eri kaupunginosissa.

Uudet tapahtumat voisivat houkutella keskustaan myös sellaisia, jotka eivät siellä yleensä käy. Tällainen tapahtuma oli Linkon mielestä esimerkiksi Kaivopuistossa viime vuonna järjestetty lentonäytös. Se toi keskustaan miehiä, jotka eivät muuten käy keskustassa.

Linko kaipaisi keskustaan myös lisää edullisia kahviloita ja ravintoloita alueen vetovoiman parantamiseksi.

Keskustan vetovoiman parantamisessa kaupunkikulttuurin tutkija nostaa esiin myös puistot. Niiden viihtyvyyttä olisi kohennettava esimerkiksi istutuksilla niin, että ihmiset haluavat mennä puistoihin.

”Puistojen virkistäytymismahdollisuuksia olisi myös parannettava. Puistoihin voisi esimerkiksi rakentaa paviljonkikahviloita. Niissä voisi istua huonolla säällä. Paviljonkikahviloissa olisi suuret ikkunat, joista voi maisemat näkyisivät hyvin. Arkkitehtiopiskelijat voisivat suunnitella paviljongin. Tuolloin paviljongin ulkonäköä ei moitittaisi.”

Lue lisää: Kokonainen katu halutaan kattaa Helsingin ydinkeskustassa

Lue lisää: Surulliset luvut kertovat Helsingin ydin­keskustan ajautumisesta historialliselle veden­jakajalle

Lue lisää: Kuvat tyhjistä liiketiloista näyttävät Helsingin kivijalka­liikkeiden kadon

Lue lisää: Tuoreet luvut paljastavat Helsingin keskustan ahdingon: Yli 15 prosenttia tiloista tyhjänä

Lue lisää: Tässä ovat ennakoidut vaikutukset, jos Esplanadeilta poistetaan ajokaistoja

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat