”Herran kukkaro” – Helsingissä on moderni puutalo­alue, josta vain harva on kuullut

Omenamäki kuuluu Helsingin ensimmäisiin uusiin puutaloalueisiin sitten 1920-luvun Puu-Käpylän. Puu­kerrostalojen rakentaminen on kuitenkin asiantuntijoiden mukaan jäänyt Helsingissä ja Suomessa ajastaan jälkeen.

Suomen arkkitehtiliiton pitkäaikainen puheenjohtaja Henna Helander pitää Omenamäkeä yhtenä lempipuutaloalueistaan. Matti Talvioja nauttii asumisesta puutalossa.

3.1. 2:00 | Päivitetty 3.1. 9:04

Lumenluonti saa hetkeksi jäädä. Valokuvaajalla on käynnissä operaatio, joka herättää kadulla ahkeroivan lumilapiomiehen mielenkiinnon.

Kuvauskopteri pörrää taivaalla, ja mies haluaa tietää, miksi.

Selitys on tässä meidän ympärillämme: asuinalue itäisessä Helsingissä, tarkemmin Vuosaaressa. Puu-Käpylän tietävät kaikki, mutta harvempi on kuullut Omenamäestä.

Siis mistä?

Omenamäen puutalokylä piilottelee Vuosaaren keskustan kyljessä kävelymatkan päässä Uutelan ulkoilupuistosta ja merenrannasta.

Palataan ensin vuoteen 1997. Silloin Viikin lehmälaitumien naapuriin valmistuivat Helsingin ensimmäiset puukerrostalot.

Sittemmin kaupunki on kaavoittanut puurakentamiselle lisää asuinalueita. Tavoitteena oli, etteivät Viikin puukerrostalot olisi jääneet yksittäisiksi nähtävyyksiksi.

Kymmenkunta vuotta myöhemmin mittakaava kasvoi, kun Vuosaaren keskustan kylkeen nousi Omenamäki: Suomen ensimmäinen kohde, jossa määräys puurakentamisesta vietiin asemakaavaan.

Joulukuussa Helsinki otti jälleen uuden askeleen puurakentamisessa, kun poliitikot varasivat Oulunkylän Patolasta tontin kaupungin ensimmäiselle hybridirakenteiselle hirsikerrostalolle, jossa talon kantavana ytimenä on teräsbetonirunko.

Helsinki on myös kehittänyt puisen mallikerrostalon, jota rakennusalan toimijat voivat vapaasti hyödyntää täydennysrakentamisessa. Ensimmäisten talojen rakentaminen on suunnitteilla Mellunkylässä.

Suunta on oikea, mutta muualla maailmassa puurakentamisessa ollaan silti paljon pidemmällä, sanoo Suomen arkkitehtiliiton pitkäaikainen, vuodenvaihteessa tehtävän jättänyt puheenjohtaja Henna Helander.

”Ruotsi on meitä kymmenen vuotta edellä, ja Ranskassa peräti puolet julkisista rakennuksista pitäisi rakentaa puusta.”

Yhdysvaltojen Milwaukeessa valmistui kesällä maailman korkein, 86-metrinen, puurakennus. Siinä on 25 kerrosta. Pohjois-Ruotsin Skellefteåssa on puolestaan noin 80-metrinen ja 20-kerroksinen puutornitalo, Sara Kulturhus, jossa on hotelli ja kulttuuritoimintoja.

Helanderin mielestä täkäläinen rakennusala kehittyy hitaasti, vaikka asenteet ovat muuttuneet.

Helsingin ensimmäiset puukerrostalot valmistuivat Viikkiin vuonna 1997.

Puu-Myllypuro on yksi Helsingin uusista puutaloalueista.

Rakenteilla oleva Honkasuo on kaavoitettu puutaloille.

Samaa sanoo puuarkkitehtuurin professori Pekka Heikkinen Aalto-yliopistosta.

”Usein puhutaan, että Suomessa on pulaa osaamisesta. Mielestäni ei ole. Meillä on hyvin paljon tehty tutkimusta, ja tekniset haasteet on ratkaistu. Olemme vähän varovaisia ja seuraamme ensin kehitystä maailmalla.”

Heikkisen mukaan suomalaista rakennusteollisuutta on arvosteltu konservatiivisuudesta – eikä aiheetta.

”Rakennusala on se, joka laahaa aina perässä.”

Myönteistä hänestä on, että kaupungit ja kunnat ovat alkaneet ottaa puurakentamisen vakavasti, mikä näkyy erityisesti julkisessa rakentamisessa mutta myös Omenamäen kaltaisissa kehityshankkeissa.

Heikkinen on itsekin suunnitellut alueelle puutaloja.

”On ihanaa, että Helsingissä on tällaisia outouksia.”

Helander pitää Omenamäkeä yhtenä Helsingin hienoimmista puutaloalueista: kylämäisenä ja arkkitehtuuriltaan kunnianhimoisena. Tänne hän kertoo usein tuovansa ulkomailta saapuvat vieraansa.

”Voin kuvitella, että täällä on kiva yhteisö. Yksityisyyttä on tarpeeksi paljon ja omat pihat, mutta naapuria näkee sopivalla tavalla. Tulee tunne, että kuuluu johonkin.”

Puuhiamme ihmettelevä lapiomies kuvailee Vuosaareen piilotettua helmeä ”herran kukkaroksi”.

Eikä ihan heti uskoisi, että metrolle on alle kilometrin matka. Metsikön takaa kurkistelevat tornitalot kuitenkin muistuttavat todellisuudesta: olemme vain puolen tunnin päässä suurkaupungin keskustasta.

Henna Helander esittelee professori Pekka Heikkisen suunnittelemia puutaloja, jotka luovat Omenamäkeen kylämäisen hengen.

Pakkaslumi narskuu kenkien alla, kun puikkelehdimme puutalojen välissä.

Kunnes saavumme vanhojen tiilirakennusten luo. Ne ovat jäänne alueen teollisesta historiasta. Täällä oli aiemmin kalkkihiekkatiilitehdas.

”Minusta tämä on hauskaa, kun tavallisesti on tiilikerrostalot ja puiset piharakennukset. Täällä on juuri päinvastoin”, Helander sanoo.

”On ihanaa, että Helsingissä on tällaisia outouksia.”

Monet Vuosaaren nykyisistä taloista on rakennettu tiiliteollisuuden käytössä olleille hiekkamaille. Vanhan tehtaan tiilitalo toimii nykyisin puutalojen piharakennuksena.

Idea Omenamäen puutaloista oli Helsingin kaupungilla työskentelevän arkkitehdin Suvi Tyynilän, jonka käsialaa alueen kaava on. Hän kertoo, että tavoitteena oli edistää ekotehokasta rakentamista sekä luoda kaupunkiin urbaani puumiljöö ja lämminhenkinen alueidentiteetti.

Helsingin kaupungin maankäyttöjohtaja Rikhard Manninen sanoo, että tätä nykyä isommat kaavat velvoittavat usein rakentamaan puusta ainakin osittain. Haasteena hän pitää puurakentamisen hintaa, joka on hänestä edelleen kovin korkea.

Helsingin kaupunkiympäristön toimialajohtajan Ville Lehmuskosken mielestä on tärkeää, että kaupunki määrittelee tiukat tavoitteet, joiden kautta se ohjaa markkinaa kehittämään uusia ratkaisuja esimerkiksi hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi.

”Tällainen tavoite usein johtaa puurakentamiseen, mutta markkinalle tulee myös jättää mahdollisuus ja kannustin innovoida ja kehittää parempia keinoja. Tulevaisuudessa saattaa löytyä yhteiskunnallisten tavoitteiden näkökulmasta vielä puurakentamista parempia ratkaisuja.”

Matti Talvioja on viihtynyt Omenamäen puutaloalueella viitisentoista vuotta.

Omenamäessä Huvitus-nimisessä rivitalossa viitisentoista vuotta asunut Matti Talvioja ei enää muuttaisi pois, vaikka tilaa on enemmän kuin on tarve: kuusi huonetta ja keittiö, neliöitä autotalli mukaan lukien parisataa.

Talvioja rakastaa puista rivitaloasuntoaan, joka valmistui vuonna 2007.

”Muistan kun tulimme ensimmäisen kerran katsomaan asuntoa. Se, että puuta näkyy kaikkialla, on tosi erilaista kuin mitä kaupunkiasunnoissa yleensä on. Tässä kaikki oli wow.”

Talvioja kävi vaimonsa kanssa asuntoesittelyssä muutaman kerran ennen kuin he päättivät ostaa huoneiston vuonna 2009. Pariskunta puntaroi kauppoja pitkään, sillä sijainti tuntui aluksi kaukaiselta.

Hän on kuitenkin tyytyväinen muuttopäätökseen: asuntojen suurista ikkunoista näkyy piha ja pihan perällä jokaiseen huoneistoon kuuluva oma saunarakennus, jonne meno muistuttaa pientä mökkimatkaa.

Kantavia puurakenteita on jätetty näkyviin pään päälle samaan tyyliin kuin vanhojen talojen kattohirsiä. Puuta on lisäksi lattiassa ja portaikossa. Talviojan mielestä se luo lämpimän, kodikkaan tunnelman.

Puu parantaa myös akustiikkaa, eikä koti kaiu. Puutaloon kyläilemään tullut Helander kuvailee olotilaa osuvasti.

”Tämä on kuin viulussa.”

Huvitus-nimisessä puutalossa on suuret ikkunat, joista tulvii luonnonvaloa. Puisia rakenteita ja pintoja on runsaasti näkyvillä.

Puurivitalon jokaiseen asuntoon kuuluu oma saunarakennus.

Fakta

Eri aikakausien puutaloalueita Helsingissä

  • Meilahden huvila-alue, 1800-luku

  • Puu-Käpylä, 1920-luku

  • Viikki, 1990-luku

  • Lehtovuori, 2000-luku

  • Omenamäki, 2000-luku

  • Puu-Myllypuro 2010-luku

  • Honkasuo, 2020-luku

  • Kuninkaantammi, 2020-luku

Lue lisää: Helsinkiin on nousemassa ensimmäinen hirsikerrostalo

Lue lisää: Helsinkiin nousi asuintalo, joka on rakennettu niin vanhanaikaisesti kuin mahdollista

Lue lisää: Arkkitehti Esa Ruskeepää haluaa takaisin yli sata vuotta vanhan rakennustavan ja pitää sitä ratkaisuna alan ongelmiin

Lue lisää: Puu­kerros­talojen rakentaminen Helsinkiin kiihtyy

Lue lisää: Pohjalainen uho johti äärimmäiseen rakennus­hankkeeseen – Helsingin viereen pystytetään aivot nyrjäyttävä kylä

Lue lisää: Helsingin uudelle puu­talo­alueelle rakennetaan rivi­taloa, joka on veistetty käsi­työnä ja näyttää sata vuotta vanhalta – jokaiseen asuntoon kuuluu pieni hirsi­mökki

Oikaisu 3.1. kello 9.04: Helsingin ensimmäiset puukerrostalot valmistuivat Viikkiin vuonna 1997, eivät puutalot, kuten kuvatekstissä aiemmin luki.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat