Espooseen budjettisopu: lisää rahaa kouluihin, päiväkoteihin ja puihin

Neuvottelutuloksen hyväksyivät kaikki muut valtuustoryhmät paitsi perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit.

Espoon budjettineuvotteluissa lisättiin vuodelle 2023 rahaa muun muassa varhaiskasvatukseen.

22.11. 10:57

Espoon kaupunginvaltuuston valtapuolueet ovat päässeet sopuun kaupungin vuoden 2023 talousarviosta ja taloussuunnitelmasta, kertoo kaupunki tiedotteessaan.

Neuvottelutulos nostaa kaupunginjohtajan budjettiesityksen käyttötalouden nettomenoja yhteensä 4,3 miljoonalla eurolla vuonna 2023.

Lue lisää: Suomen rahakoneen Espoon hurja rakentamistahti jatkuu

Merkittävin osuus menolisäyksistä kohdistuu kouluihin ja päiväkoteihin, jonne lisätään 3,5 miljoonaa euroa.

Rahaa on tarkoitusta käyttää muun muassa varhaiskasvatuksen henkilöstön palkkaukseen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen koronapandemian jälkeiseen uudelleenkäynnistämiseen sekä nuorisotyöhön.

Rahaa lisätään myös esimerkiksi omatoimikirjastojen aukioloaikojen laajentamiseen sekä siihen, että liikuntaseurojen vuokra-avustus voidaan pitää 30 prosentissa.

Kaupunkiympäristön toimialalle kohdennetaan rahaa puiden, pensaiden ja muiden kasvien istuttamiseen sekä niittyjen perustamiseen. Lisäksi luonnonsuojelutyöhön lisättiin yksi biologin vakanssi.

Kaupunkiympäristön toimialalle lisätään omatoimisen rakentamisen tontteja vaiheittain, ja tavoitteena on päästä yhteensä 200 tonttiin vuodessa. Tonteista saatavat tulot käytetään kunnallistekniikkaan. Lisämäärärahoja kohdennettiin muun muassa luonnonsuojelutyöhön sekä istutuksiin.

Investointiohjelmassa rahaa varattiin rahaa vuosille 2023–2025 muun muassa Laurinlahden päiväkodin ja koulun peruskorjaukseen, johon kohdennettiin 10,6 miljoonaa euroa.

Olarin alueen päiväkotiratkaisun kiirehtimiseen lisättiin 11,8 miljoonaa ja Espoonlahden urheilupuiston huoltorakennukseen 1,2 miljoonaa euroa. Espoonlahden uimahalli poistettiin investointiohjelmasta, kunnes peruskorjauksen tai uudisrakennuksen tilanne selviää.

Budjettineuvotteluissa olivat alun perin mukana kaikki valtuustopuolueet, mutta sopu syntyi lopulta ilman perussuomalaisia ja kristillisdemokraatteja.

Perussuomalaiset halusivat ehdotettua enemmän rahaa opetukseen sekä keinoja puuttua Espoon kasvuun, jonka ryhmä katsoi liian nopeaksi.

”Tämä [budjettineuvottelu] on naurettavan kiireinen prosessi”, sanoo valtuustoryhmän puheenjohtaja Henna Kajava HS:lle.

Kajavan mukaan talousarvioesitys poikkesi perussuomalaisten linjasta merkittävästi.

Kajava veti budjettineuvotteluja, mutta puolueen jättäytyessä pois sovusta, niitä jatkettiin neuvottelutoimikunnan varapuheenjohtajan Nina af Hällströmin (r) johdolla.

Kristillisdemokraatit jättäytyivät budjettineuvotteluista viime metreillä. Valtuustoryhmän puheenjohtaja Antero Laukkanen kertoo HS:lle, että valtuustoryhmä olisi halunnut vielä enemmän rahaa kotihoidontuen kuntalisään sekä kouluihin. Ne olisi puolueen mukaan rahoitettu Espoon kaupungin ylijäämästä.

”Meillä ei ollut eväitä eikä tahtoa olla sovussa mukana”, Laukkanen sanoo.

Espoon valtuusto päättää talousarviosta keskiviikkona 7. joulukuuta käytävässä kokouksessa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat