Helsingin seudun tärkeimpien liikennehankkeiden listan valtasivat eritasoliittymät

Seudun kunnat valmistautuvat rahoitusneuvotteluihin valtion kanssa.

Matkustajaliikenne länsimetron jatkeella alkaa viikon kuluttua. Valtio on osallistunut uuden metroradan kustannuksiin mal-sopimuksen kautta.

25.11. 12:30

Helsingin seudun 14 kuntaa sanovat lähikuukausina mielipiteensä siitä, millaisten liikennehankkeiden listalla lähdetään neuvotteluihin valtion kanssa ensi keväänä.

Odotettujen hankkeiden kuten Vantaan ratikan, metron kulunvalvonnan ja pääradan parannusten lisäksi luonnokseen on listattu myös viisi eritasoliittymää valtion teille.

Luonnosta valmistellut Helsingin seudun liikenteen (HSL) strategiajohtaja Sini Puntanen luonnehtii eritasoliittymiä maankäytön mahdollistajiksi. Esimerkiksi valtatie 25:lle suunniteltu Kapulin eritasoliittymä Mäntsälässä auttaa sen läheisyydessä sijaitsevan yritys- ja logistiikka-alueen kehittämistä.

”Luonnokseen on useiden raidehankkeiden lisäksi nostettu myös keskisuuria tiehankkeita, jotka aukaisevat kaavoituspotentiaalia”, Puntanen luonnehtii.

Eritasoliittymiä on asetettu järjestykseen useiden kriteerien ja arvostelutaulukon avulla.

Maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus eli mal-sopimus allekirjoitetaan neljän vuoden välein valtion ja seudun kuntien kanssa. Valtio sitoutuu rahoittamaan seudun kehitykselle tärkeitä liikennehankkeita, ja kunnat puolestaan sitoutuvat kaavoittamaan 16 500 asuntoa vuodessa.

Visiona on, että Helsingin seutu on Euroopan kestävimmin kasvava ja ihmisläheisin metropolialue vuonna 2040. Tavoitteena on siten hiilineutraali, hyvinvoiva ja menestyvä seutu.

Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi on liikenteen päästöjä vähennettävä ja maankäyttöä tiivistettävä hyvien kulkuyhteyksien varrelle.

Aiemmissa mal-sopimuksissa pääpaino onkin ollut isoissa raidehankkeissa kuten Vantaan kehärata, länsimetro ja Espoon kaupunkirata. Tätä taustaa vasten kumipyöräliikennettä edistävät eritasoliittymät ovat nyt esillä aivan uudella tavalla.

Esimerkiksi Maarinsolmu Espoossa nostaa Tapiolan ja Otaniemen välisen tieyhteyden Kehä I:n yläpuolelle, mikä antaa mahdollisuuden rakentaa 200–300 opiskelija-asuntoa eritasoliittymän tuntumaan.

Helsinki on kaavoittanut Koivusaareen asuntoja noin 5 000:lle ja työpaikkoja noin 4 000:lle ihmiselle. Kirkkonummella on suunnitelmia Masalanportin yritysalueen kehittämiseksi.

Väyläviraston kaavailema uusi Kaivokselan eritasoliittymä on keino helpottaa Hämeenlinnanväylän ruuhkia Kannelmäen ja Kaivokselan eritasoliittymien välillä.

Oletus on, että Myyrmäen alueen, Kuninkaantammen ja Kaivokselan rakentaminen synnyttävät uutta liikennettä. Hämeenlinnanväylän melusuojaus on puutteellinen.

Mal 2023-suunnitelman luonnos on tiistaina HSL:n hallituksen käsittelyssä, josta se lähtee kuntiin lausuntokierrokselle.

Väyläinvestoinnit ovat aina herättäneet suuria intohimoja, ja on hyvin mahdollista, että vuosien 2024–2027 hankelista muuttuu lausuntojen perusteella.

Nyt seuraaville sopimuskausille vuoden 2027 jälkeen on listattu muun muassa Viikin-Malmin pikaraitiotie, pikaraitioyhteys Hakaniemestä Länsisatamaan ja Kerava-Nikkilä ratayhteys.

Vaikka seudun kunnat pääsisivät jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen kärkitavoitteistaan, viimeinen sana sanotaan vuoden 2023 syksyllä, kun sopimusneuvottelut valtion kanssa käynnistyvät.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat