Ihmisten liikkuminen Helsingin keskustassa romahti

Ihmisten liikkuminen Helsingin keskustassa on romahtanut. Keskustaan ei ole palattu koronapandemian jälkeen.

Aleksanterinkadulla oli marraskuun puolivälissä tyhjää liiketilaa muun muassa entisen tavaratalon Aleksi 13:n kohdalla.

29.11.2022 2:00 | Päivitetty 29.11.2022 6:16

Helsingin keskustassa liikkuu nyt selvästi vähemmän ihmisiä kuin ennen koronapandemiaa vuonna 2019.

Asia selviää teleoperaattori Telian matkapuhelindatasta koostetuista tilastoista.

Telia kokosi matkapuhelindatasta Helsingin Sanomille tilaston Helsingin keskustan keskimääräisistä päivittäisistä käyntimääristä kuukausittain.

Käyntimäärät on laskettu Helsingin keskustassa suorakaiteen muotoisella alueella, jonka länsiraja on Kampin metroaseman kohdalla, itäraja Tuomiokirkon, eteläraja Kasarmitorin ja pohjoisraja Eduskuntatalon kohdalla.

Käynti syntyy, kun alueella vietetään vähintään 20 minuutin viipymä. Yhdestä matkapuhelinliittymästä voi olla useita käyntejä alueelle päivän aikana, jos käynnit ovat erillisiä ja kestävät vähintään 20 minuuttia. Tuolloin liittymän haltija voi siis tulla keskustaan, käydä välillä keskustan ulkopuolella ja tulla takaisin keskustaan päivän aikana.

Yksittäisen liittymän liikkeitä ei ole mahdollista tunnistaa tilastoista.

Käyntimäärät kertovat koruttomasti, kuinka Helsingin keskusta on hiljentynyt koronapandemiaa edeltävään aikaan verrattuna.

Esimerkiksi syyskuussa 2019 keskustassa tehtiin keskimäärin 202 400 käyntiä päivässä. Koronapandemian aiheuttamien poikkeusolojen aikana syyskuussa 2020 luku oli 121 700 ja 115 300 syyskuussa 2021. Koronapandemian helpottaessa tämän vuoden syyskuussa luku oli 124 900.

Tämän vuoden syyskuun käyntimäärä Helsingin keskustassa oli melkein 40 prosenttia pienempi kuin vastaava luku ennen koronapandemiaa syyskuussa 2019.

”Perustavanlaatuinen selitys siihen, että keskustan käyntimäärät ovat pienentyneet, on todennäköisesti se, että etätyö on edelleen yleistä. Kun keskustassa ei käydä töissä, ei synny myöskään asiointikäyntejä keskustaan”, Telian datayksikön johtaja Tapio Levä arvioi.

”Ostosten tekeminen yhä enemmän verkkokaupasta ja keskustan ulkopuolisista kauppakeskuksista lienee myös vaikuttanut siihen, että keskustan käyntimäärät ovat vähentyneet.”

Myös ulkomaisten turistien määrä väheni minimiin Helsingin keskustassa koronapandemian alettua. Telian tilastoista ei voi suoraan päätellä, kuinka ulkomaisten turistien määrä on lisääntynyt koronapandemian helpottaessa, koska aineistossa on ainoastaan suomalaiset liittymät.

Telian tilasto antaa sen sijaan viitteitä siitä, että keskustan hotellien käyttöaste on nyt pienempi kuin ennen koronapandemiaa.

”Matkapuhelintiedoista ilmenee, että yöpymisten määrä keskustan alueella on vähentynyt nyt verrattuna koronaa edeltävään aikaan.”

Keskustan käyntimäärät ovat siis selvästi pienentyneet koronaa edeltävään aikaan verrattuna. Levä sanoo, että on kuitenkin liian aikaista arvioida, tuleeko ilmiöstä pysyvä.

”Tänä vuonna kesälomien jälkeen monessa työpaikassa luotiin hybridimalli, jossa etätyö ja lähityö vaihtelevat. Mallia kokeillaan nyt. Tulevaisuus näyttää, miten työkäytännöt järjestyvät.”

Helsingin kaupunki on osaltaan miettinyt, kuinka keskustan vetovoima saataisiin kasvuun.

”Isot tapahtumat vetävät keskustaan väkeä. Esimerkiksi Aleksanterinkadun joulukadun avaus toi paikalle tänä vuonna tietojemme mukaan noin 35 000 henkilöä”, Helsingin kaupungin elinkeino-osaston kehityspäällikkö Minna Maarttola sanoo.

”Kaikki, mikä lisää ja monipuolistaa elämyksellisyyttä, lisää keskustan vetovoimaa. On myös tunnistettava, että ihmiset käyvät keskustassa eri syistä eri aikoina.”

Vaikka keskustassa on hiljaisempaa kuin aiemmin, isot tapahtumat vetävät edelleen väkeä keskustaan. Kuva Aleksanterinkadun tämän vuoden joulukadun avajaisista 19. marraskuuta.

Maarttolan mielestä kaupunki voi edesauttaa toimillaan elämyksellisyyden lisääntymistä.

”Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi, että teemme yhteistyötä ja kuuntelemme keskustan alueiden toimijoita.”

Konkreettisesti keskustan elämyksellisyys voisi monipuolistua, jos tapahtumien järjestäminen koettaisiin helpommaksi. Kaupunki on suunnittelemassa toimia, joilla niiden järjestäminen helpottuisi.

”Tällä hetkellä, jos tapahtuma kestää yli kaksi viikkoa, siihen on haettava toimenpidelupa rakennusvalvonnalta. Kaupunki on uusimassa rakennusjärjestystä. Jos uudistus toteutuu suunnitellusti, jatkossa tapahtuman voisi järjestää ilman toimenpidelupaa, jos tapahtuma kestää enintään kaksi kuukautta.”

Kaupunki on myös miettinyt, kuinka keskustan kävelykatualueita voitaisiin kehittää vetovoimaisuuden lisäämiseksi. Yksi kehityskohde on luvattoman pysäköinnin kitkeminen pois kävelykaduilta.

Esimerkiksi Aleksanterinkadun jalkakäytävällä on paljon autoja senkin jälkeen, kun huoltoajoon sallittu aika on päättynyt.

”Alueen katutason toimijoilta on tullut palautetta, että kaduille pysäköidyt autot eivät ole hyvä asia kaupan tai ravintoloiden näkökulmasta. Aiomme tehdä ensi vuoden keväällä huoltoajon tehovalvonnan, jotta luvattomasta huoltoajosta päästään eroon.”

Lue lisää: Asiakkaat valuvat jättikeskuksiin: Kauppa­keskusten elinvoima näkyy luvuissa

Lue lisää: Ydin­keskustan yrittäjät tuntevat hiipuvan elinvoiman: ”Kadulla liikkuu vain asukkaita

Lue lisää: Tuoreet luvut paljastavat Helsingin keskustan ahdingon: Yli 15 prosenttia tiloista tyhjänä

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat