Näin Helsinki haluaa korvata hitas-asumisen: Yhtenä keinona "vuokralla omaksi"-malli

Helsingin vielä julkaisemattomassa luonnoksessa tuodaan esiin useita keinoja omistusasuntotuotannon hintasääntelyn korvaajaksi. Pääkonsteja hitaksen tilalle on neljä.

Jätkäsaari on yksi Helsingin uusimmista asuinalueista, jonne on rakennettu myös hitas-asuntoja.

25.11. 15:29

Kohtuuhintaisten omistusasuntojen tuottaminen on mullistumassa Helsingissä.

Kaupunki on tuomassa julki pitkään valmistelemansa esityksen, kuinka Helsingin hintasäännelty eli hitas-asuntotuotanto korvataan.

HS on nähnyt viime viikolle päivätyn, vielä julkaisemattoman luonnoksen, joka on nimetty hitaksen korvaavan järjestelmän kehittämiseksi. Esitys on kaupunginkanslian vastuulla ja asunto-ohjelmapäällikkö Hanna Dhalmannin tuottama.

Uutta hitas 2.0 -mallia ei olisi tulossa. Luonnoksessa esitetään nykyisestä hitas-järjestelmästä luopumista eli uusia hitas-taloja ei rakennettaisi.

Luonnoksessa todetaan, että nykyistä hitas-järjestelmää on ”erittäin vaikeaa kehittää niin, että siinä havaitut ongelmat ratkaistaisiin tehokkaasti”.

Korvaukseksi esitetään useita keinoja. Niillä valmistelijat pyrkivät Helsingin pito- ja vetovoiman vahvistamiseen, omistusasumisen mahdollistamiseen nykyistä helpommin ja Helsingin päättäjiä kovasti huolestuttavaan asuinalueiden eriarvoistumisen katkaisemiseen.

Tavoitteet ovat siis samat kuin hitaksella tähän asti.

Nipullisella konsteja voi luonnoksen mukaan käyttää eri keinoja eri alueilla ja eri väestöryhmiä ajatellen. Nippu konsteja mainitaan luonnoksessa yhtä hitas-mallia joustavammaksi.

Näin kaupunki olisi korvaamassa hitaksen

1. Laatuohjatut perheasunnot. Erityisesti kaupungin kalleimmilla alueilla osa tonteista varattaisiin perheasunnoille.

Asunnoilta edellytettäisiin samankaltaisia laatukriteereitä kuin hitas-tuotannossa, mutta asuntotuotanto toimisi markkinaehtoisesti.

2. Vuokralla omaksi- malli. Kun Helsingin päättäjät valmistelevat seuraavan ohjelmansa asumiseen ja maankäyttöön, selvitettäisiin ”vuokralla omaksi” -mallia.

Osaomistusasunnoilla olisi tavoitteena helpottaa siirtymistä vuokralta asunnonomistajaksi.

Käytännössä kaupungin Asuntotuotantotoimisto (Att) rakennuttaisi kaupungin omistamalle yhtiölle asuntoja, ja asukas maksaa ensin pienen osuuden asunnon hankintahinnasta.

Asukas tekisi laajan vuokrasopimuksen, joka oikeuttaisi asunnon lunastamiseen omaksi. Lunastus olisi osaomistuslain mallissa 5–12 vuoden päästä. Vuokrassa maksetut lainanlyhennykset ja osaomistusmaksu laskettaisiin asukkaan hyväksi lunastusvaiheessa.

Malli olisi korkotuettu, ja siihen kuuluisi tulo- ja varallisuusrajoja sekä edelleenvuokrauksen rajoitteita. Asuntopalvelut valvoisi tulo- ja varallisuusrajoja.

Lisäksi kaupunki tukisi muita asuntotuottajia kehittämään välimuodon asuntomalleja.

3. Lisää asumisoikeusasuntoja. Nyt kaupungin Att:lle hitaksiksi varattuja tontteja muutettaisiin asumisoikeustuotantoon.

Koska on yleisesti tiedossa, ettei asumisoikeusasuminen ole ollut suuressa suosiossa, luonnos esittää harkintaa. Asumismallin kysyntä ja alan yritysten kyky tuottaa riittävästi uutta asuntokantaa olisi huomioitava.

4. Esikaupunkialueiden vetovoiman lisääminen. Luonnos kehottaisi selvittämään omistusasuntojen saamista esikaupunkialueille. Erityisesti siihen olisi mahdollisuuksia kaupunkiuudistusalueilla.

Kaupunkiuudistusalueet tarkoittavat asuinalueita, joita päättäjät ovat valinneet uudistettaviksi ja täydennysrakennettaviksi. Pilottialueita ovat olleet Malminkartano–Kannelmäki, Malmi, Mellunkylä sekä Vuosaaren Meri-Rastila.

Samoin jo olemassa olevaa kerrostaloasumisen viihtyisyyttä lisäävää ohjelmaa Kehittyvä kerrostalo voisi hyödyntää. Tonttihauissa voisi lisäksi painottaa erilaisia kokeiluita ja uusia malleja.

Helsinki tarvitsee uutta kohtuuhintaisen asuntotuotannon tapaa tarvitaan, koska johtavat poliitikot ovat olleet vuosia erimielisiä nykyisen hitas-mallin toimivuudesta. Kaupungin poliitikot päättivätkin valtuustossa marraskuussa 2020 kaksiosaisesta valmistelusta.

Tavoitteeksi tuli nykyisestä hitas-järjestelmästä luopuminen. Samalla erityisesti Sdp ja vasemmistoliitto myös edellyttivät hitaksen korvaamista ja uuden esityksen tuomista päätöksentekoon tänä vuonna.

Lisäksi merkittävää on, että viime kesänä lakkasi markkinahintaa edullisemman maanvuokran myöntäminen hitas-tuotannolle.

Nyky-hitaksen kehittäminen olisi HS:n näkemän luonnoksen mukaan monimutkaista ja edellyttäisi kaupungilta lisää valvontaa ja muita resursseja. Pitäisi mahdollisesti estää asuntojen vuokraaminen tai myyminen ylihintaan erilaisin kytkykaupoin.

Nyky-hitasten kohdentaminen pieni- ja keskituloisille on valmistelijoiden mukaan vaikeaa. Tulo- ja varallisuusrajojen käyttöönotto olisi luonnoksen mukaan keinotekoista tai rajojen tulisi olla hyvin korkealla, sillä asuntomarkkinoilla hinnat ovat joka tapauksessa korkeita.

Kaupungin selvityksen mukaan harva siirtyy vuokralta uusiin hitas-asuntoihin.

”Yhtä korvaavaa järjestelmää” ei ole löydetty. Sekä muutokset asuntomarkkinoilla että alueiden ja yhteiskunnallisten erojen kasvu nostetaan luonnoksessa haasteiksi yhden järjestelmän mallille.

Hitaksesta luopumiseen liittyy myös riskejä. Se saattaa valmistelijoiden mukaan hidastaa pääsyä kaupungin yleisiin asuntotuotantotavoitteisiin.

Joka kymmenes uusi asunto on viime vuosina ollut hitas-tuotantoa, ja luonnoksessa todetaan hitas-tuotannon yleensä valmistuneen suhteellisen nopeasti.

Hitas-asuntoja on myös ollut noin viidennes myös kaupungin Asuntotuotantotoimiston asuntotuotannosta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Osaston luetuimmat