Sillan pelätään tuovan ”alkoholistien epätoivottua leiriytymistä” Vartiosaareen Helsingissä

Osa Helsingin asukkaista ei haluaisi Vartiosaareen lainkaan uusia kävijöitä. Suunnitellun sillan pelätään tuovan ”epätoivottua” toimintaa.

Vartiosaaren (kuvassa oikealla) suunnittelualueeseen kuuluu pääsaaren lisäksi neljä pientä saarta sen kupeessa. Maapinta-alaa on yhteensä 82 hehtaaria. Vasemmalla Laajasaloa ja Tammisaloa.

28.11.2022 15:50

Helsingin Vartiosaaren tuleva käyttö virkistysalueena saa raivoisaa palautetta mahdollisen siltaratkaisunsa vuoksi.

Saaren osayleiskaavan luonnoksessa on hahmoteltu lautta- tai siltayhteyttä Laajasalosta Reposalmen yli sekä Ramsinniemen kärjestä.

Kaavoittaja on saanut kymmeniä yksityisiä mielipiteitä, joissa ei nähdä mitään tarvetta minkäänlaiselle kävelysillalle kummankaan salmen yli. Myös monet yhdistykset ja saaren kiinteistönomistajat ja vuokralaiset suhtautuvat siltoihin nihkeästi.

”Silta mahdollistaisi myös alkoholistien ja narkomaanien epätoivotun leiriytymisen ja ongelmat”, yhdessä kommentissa todetaan.

Sillan vastustajien mielestä venekuljetukset ja potkukelkka saavat riittää.

Erityisen nihkeästi siltoihin suhtautuvat veneseurat, jotka pelkäävät siltojen muodostavan kulkuesteen purjeveneille.

”Matalat sillat katkaisevat tärkeitä vesireittejä varsinkin ekologisesti liikkuvilta purjeveneiltä, korkeat ovat kalliita”, palautteessa todetaan.

Suurin pelko liittyy kuitenkin maastopyöräilyn lisääntymiseen sekä ilkivallan ja roskaisuuden kasvuun, jos saareen tulisi lisää väkeä.

”Ei pyöräilybaanaa saaren läpi”, todetaan kommenteissa.

Toisen palautteenantajan mukaan pyöräilyn mahdollistaminen saaressa ei toisi Helsingin matkailun kannalta ja virkistyksellisesti mitään uutta.

Laajasalo-Degerö -seura vastustaa pyöräilybaanan rakentamista Vartiosaaren läpi.

”Saaren kulttuuriympäristö- ja luontoarvot parhaiten säilyttävä liikkumismuoto Vartiosaaressa on kävely. Pyöräily saaressa tulisi mielestämme kieltää kokonaan”, seura kommentoi.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys (Helsy) toteaa, että sähkölautan rinnalle kannattaisi harkita omatoimista soutuveneliikennettä.

”Moni todennäköisesti haluaisi soutaa yhteiskäytössä olevilla soutuveneillä saareen sekä Reposalmesta että Ramsinniemestä. Niiden vuokraukseen ja käyttöön on paljon vaihtoehtoja”, yhdistyksen lausunnossa todetaan.

Myös kansallispuistoista tuttu kapulalossi ja talvella kelluva ponttonisilta voisivat Helsyn mielestä toimia riittävinä yhteyksinä Vartiosaareen.

Lue lisää: Sähkölautta Vartiosaareen aloitti tiistaina

Keskusjärjestö Akavan liittoihin kuuluvat kaupungin työntekijät vuokraavat Sunnanvikin kartanoa Lomatuki-yhdistyksen kautta.

Yhdistyksen lausunnossa tuomitaan siltarakennelmat ilkivallan ja häiriökäyttäytymisen kasvun vuoksi, mutta myös siksi, että luontoa kuluttava haitallinen maastopyöräily lisääntyisi.

Yhdistys huomauttaa, että Vartiosaaren jätehuolto ja käymälät ovat surkealla tolalla. Yhdistys myös moittii kaupunkia siitä, ettei se kunnosta omistamiaan kiinteistöjä.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) ilmoittaa omassa lausunnossaan, ettei se ole rakentamassa kunnallistekniikkaa saareen.

Vartiosaaressa on 50 pääosin kesäkäytössä olevaa huvilaa, joista puolet on yksityisiä. Saaressa on alle 10 vakituista asukasta.

Osayleiskaavassa koko saari on osoitettu virkistysalueeksi yksityisiä kiinteistöjä lukuun ottamatta. Virkistyskäytölle keskeiset alueet saaren sisäosassa on osoitettu retkeily- ja ulkoilualueeksi. Luontoarvoiltaan arvokkaat eheät metsäalueet on osoitettu luonnonsuojelualueiksi, joilla on erityinen virkistyskäyttömerkitys.

Vartiosaaren suunnittelualueeseen kuuluu pääsaaren lisäksi neljä pientä saarta sen kupeessa. Maapinta-alaa on yhteensä 82 hehtaaria.

Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee Vartiosaaren suunnitelmia tiistaina.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat