Helsinkiläinen Päivi Perälä sai ylipainon vuoksi lääkärin lähetteen – Näin vuosi Husin ohjelmassa muutti arkea

Husin painonhallintatalo valmentaa ylipainoisia ruokavalinnoissa ja liikunnassa. Ylipainoinen Päivi Perälä teki sen avulla muutoksen.

Painonhallintatalo on osa Hus-yhtymää.

6.1. 2:00 | Päivitetty 6.1. 14:34

Aloitetaan matematiikasta: Ylipainoisia on Suomessa noin kolme miljoonaa. Parempi ravitsemus, uni ja liikunta ehkäisisivät ennalta monen ihmisen sairauksia.

Silti jopa Hus-yhtymässä on painonhallintaan erikoistuneita lääkäreitä ainoastaan yksi. Hänkin käyttää tähän työhön vain viidenneksen työajastaan.

”Kellään ei ole resursseja hoitaa heitä kaikkia kasvokkain. Pelkkä digitaalinen palvelu ei riitä silloin, kun hoidetaan vaikeita lihavuuden liitännäissairauksia”, sanoo painonhallintaan erikoistunut lääkäri, professori Kirsi Pietiläinen Husista.

Sama resurssiongelma vaivaa lukuisissa muissakin kansantaudeissa.

Monien vakavien sairauksien yhteydessä ihmisiä kutsutaan rutiininomaisesti tietyin aikavälein tapaamaan ammattilaista kasvokkain, kun sairaus ei vaadi aktiivista hoitoa koko ajan. Osa käy tällöin lääkärissä turhaan. Toisten kunto taas ehtii odottelun aikana romahtaa.

Tästä syystä Husissa kehitellään nyt tulevaisuuden ratkaisuiksi varsinkin palveluita, jotka yhdistelevät tapaamisia nimetyn ammattilaisen kanssa, asiointia koneen välityksellä ja itsenäistä digitaalista asiointia. Tällaisia hoitomalleja on jo yli sata.

Kehittämisjohtaja Visa Honkanen uskoo, että fiksut yhdistelmät ovat tulevaisuutta.

”Mutta ei näitä pidä ajaa kuin käärmettä pyssyyn vaan ainoastaan palveluihin, joihin tämä oikeasti sopii. Meidän on pidettävä tarkasti huoli potilasturvallisuudesta ja hoidon vaikuttavuudesta.”

Husin painonhallintatalo on yksi harvoista, joista on jo tutkimusdataa. Se todella vaikuttaa potilaiden elämään.

Samoin useista mielenterveyteen linkittyvistä yhdistelmäpalveluista tiedetään jo, että ne sopivat monelle. Useimmat muut ovat vasta kehityksensä alussa.

Husin painonhallintatalo aloitti verkossa vuonna 2016. Se on kehitetty yhdessä potilaiden kanssa.

Lisäksi Husilla on tarjolla painonsa kanssa tuskaileville lyhyempi, kaikille avoin itsehoito-ohjelma, mutta painonhallintatalon vuoden mittaiseen ohjelmaan pääsee mukaan vain lääkärin lähetteellä.

Fakta

Tuhansia vuodessa

  • Husin painonhallintapolun käy vuodessa läpi noin 2 000 ihmistä.

  • Alussa painoindeksi on 40:n paikkeilla eli kiloja on tyypillisesti 115. Monilla on useita lääkityksiä ja sairauksia. Ikää on keskimäärin 48 vuotta.

  • 80 prosenttia on ollut naisia. Miehillä olisi yhtä lailla tarvetta painonhallintaan, mutta heitä hakeutuu palveluun vähemmän.

  • Lihavuusleikkauspotilaille ja tiiviimpää apua tarvitseville on omat palvelu­polkunsa.

”Olen laihdutellut elämäni aikana lukuisia kertoja. Vuosi sitten olin reilusti ylipainoinen ja minulla oli paha olla. Hengästyin helposti, ja verikokeissa esimerkiksi sokeri- ja kolesteroliarvot olivat korkealla”, kertoo helsinkiläinen Päivi Perälä.

Hän koki, ettei pystyisi muuttamaan elintapojaan yksin. Perälän valmennus alkoi kuten muidenkin: hänelle nimetty valmentaja soitti ja keskusteli hänen kanssaan.

Valmentajina on ravitsemusterapeutteja, sairaanhoitajia, fysioterapeutteja ja psykiatrisia sairaanhoitajia. Moni heistä työskentelee yksikössä osa-aikaisesti, mutta joukko vastaa yhteensä viidentoista ammattilaisen työpanosta.

Puhuttuaan valmentajansa kanssa Perälä alkoi saada viikkotehtäviä esimerkiksi ravitsemuksesta, liikunnasta, palautumisesta ja stressinhallinnasta. Tehtäviin vastattiin sovelluksessa, johon Perälä kirjautui pankkitunnuksillaan.

Osassa tehtävistä oli tietoa tekstinä ja videona, toisissa taas käytännön vinkkejä, kuten jumppaohjeita. Usein tehtävissä joutui pohtimaan ja soveltamaan asioita omaan elämäänsä.

Perälän mielestä viikkotehtäviin kannatti sitoutua, vaikka niiden tekemiseen menikin aikaa. Hän oivalsi, millainen merkitys arjen valinnoilla voi olla hyvinvoinnille. Hän esimerkiksi alkoi ruokakaupassa valita vähemmän suolaa ja tyydyttyneitä rasvoja sisältäviä tuotteita sekä löysi itselleen sopivia ja iloa tuottavia tapoja liikkua.

Ruokarytmistä tuli säännöllisempi, ja kasviksia Perälä oppi syömään monipuolisemmin.

”Aloin hahmottaa, miten kaikki asiat vaikuttavat toisiinsa. Jos esimerkiksi unta ja palautumista ei ole tarpeeksi, liikunta herkästi jää. Se taas vaikuttaa jaksamiseen, ja väsyneenä tekee herkemmin huonoja valintoja ravinnon suhteen.”

Valmentaja piti vuoden aikana säännöllisesti yhteyttä, antoi myönteistä palautetta onnistumisista ja kannusti.

”Ihmiskontakti on tärkeä, pelkkä sovellus ei monelle riitä. Ei, vaikka siellä olisi joku robotti sanomassa, että hyvin menee”, professori Pietiläinen sanoo.

Tutkitusti painonhallinnassa on myös hyödyksi, että ammattilaiset muodostavat moniammatillisen tiimin.

Valmentaja voi muokata harjoituksia ja ohjeita yksilöllisiin tarpeisiin sopiviksi tai olla tiiviimmin yhteydessä, jos joku näyttää olevan vaarassa luovuttaa. Muutamassa kuukaudessa ei päästä tuloksiin, joten tehtävien suorittaminen vie vuoden ja valmentaja kyselee myöhemminkin kuulumisia.

Professori Kirsi Pietiläinen tutkii rasvakudosnäytteitä, joita säilytetään jäädytettyinä laboratoriossa.

Tässä muodossa Husin painonhallintatalosta on tosiaan saatu jo ensimmäisiä tutkimustuloksia. Painoa on pudonnut osallistujilta keskimäärin 4,6 prosenttia.

”Se ei kuulosta paljolta, mutta samoihin lukemiin päästään kaikkein tehokkaimmissa kasvokkain tapahtuvissa elämän­tapa­interventioissa. Tässä pystymme kuitenkin hoitamaan viisin-kuusinkertaisen määrän potilaita”, Pietiläinen kertoo.

Noin viiden prosentin painonpudotuksella on jo selviä terveysvaikutuksia. Toki yksilöllisiä eroja on: joku lihoo, toinen pudottaa kymmeniä kiloja.

Vaikuttavuutta pitää Pietiläisen mukaan tutkia lisää. Mittareita on hiottava, jotta saadaan selville, miten ohjelma vaikuttaa muun muassa mielen hyvinvointiin, itsetuntoon ja positiiviseen kuvaan omasta itsestä.

Husissa on havaittu, että osa potilaista tarvitsee tiiviimpää tukea. Näin on esimerkiksi silloin, kun ylipainoa on todella paljon, potilaalla on vaativia liitännäissairauksia, hän odottaa elinsiirtoa tai tilanteeseen liittyy vaikkapa syömishäiriön piirteitä.

Näitä potilaita varten painonhallinnassa on hiljattain otettu kokeiluun tiiviimpi hybridimalli. Siinä lääkäri tavataan kasvokkain ja valmentajan kanssa ollaan yhteydessä useita kertoja kasvokkain, Teams-ohjelman välityksellä tai puhelimitse. Tästä mallista ei ole vielä tutkimustuloksia, mutta ammattilaisten näppituntuma on, että se toimii.

Lihavuusleikkauksen jälkeen on myös oma tiiviimpi hoitopolkunsa, joka niin ikään yhdistelee tapaamisia ja verkkopalvelua. Sen on jo todettu vähentävän terveydenhuollon kustannuksia, kun ihmiset saavat vastauksia heitä vaivaaviin kysymyksiin ilman että joutuvat hakeutumaan tätä varten esimerkiksi päivystykseen.

Päivi Perälä kokee, että hänen elämässään on vuoden aikana tapahtunut selkeä muutos.

Paino on pudonnut ja uusia tapoja noudattamalla luultavasti putoaa entisestään, mutta se ei ole oikeastaan pääasia. Perälällä on kaikin puolin parempi olo, ja veriarvotkin ovat korjautuneet.

”Näkökulmani painonhallintaan on muuttunut. En enää ajattele sitä suorituksena vaan tapana elää tekemällä arjessa pieniä, viisaita valintoja.”

Oikaisu 6.1.2023 kello 14.32: Jutussa kirjoitettiin ensin virheellisesti, että Suomessa olisi kolme miljoonaa työikäistä ylipainoista. Kolme miljoonaa on kaikkien ylipainoisten määrä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat