Äidiltä evättiin pääsy synnytys­sairaalaan, vauva kuoli kohtuun

Vauva kuoli kohtuun Espoossa, vaikka synnytys oli jo alkanut. Naista ei otettu sairaalaan, eikä häntä pyynnöistä huolimatta autettu.

Jorvin sairaala Espoossa tammikuussa.

8.12.2022 10:06 | Päivitetty 8.12.2022 12:17

”Minä tunsin, että vauvalla ei ole kaikki kunnossa. Sairaalasta sanottiin monta kertaa, että hätää ei ole eikä sairaalassa ole tilaa.”

Näin kuvaa espoolainen äiti, jonka vauva kuoli kohtuun Jorvin sairaalassa marraskuun lopussa.

Synnytys käynnistettiin 22.11. aamulla, sitten äiti lähetettiin pois sairaalasta odottamaan. Seuraavana aamuna todettiin, että vauvan sydän ei enää lyö. Välissä äiti soitti useita kertoja sairaalaan.

Äiti pitää tapahtumia hoitovirheenä. Hän kokee myös, että hänen avunpyyntöihinsä ei vastattu ajoissa siksi, että sairaalassa oli kiireistä. HS ei julkaise hänen nimeään, koska tapaukseen liittyy arkaluontoisia terveystietoja.

Hus ei voi kommentoida yksittäiselle ihmiselle sattunutta tapausta suoraan.

”Vauvan menehtyminen on aina surullinen asia, ja haluamme esittää perheelle syvimmät pahoittelumme. Kaikki vakavat tilanteet selvitetään perinpohjaisesti”, vastaa toimialajohtaja Seppo Heinonen sähköpostitse.

Espoolaisperheeseen odotettiin marraskuussa kolmatta lasta. Raskaus oli sujunut hyvin ja vauvan arvioitiin olevan terve.

Synnytys käynnistettiin aamulla ballongilla eli kohtuun asetettavalla pallokatetrilla. Tässä kohtaa kuunneltiin vauvan sydänääniä. Äidille sanottiin jälkeenpäin, että kaikkia rutiininomaisesti tämän operaation yhteydessä tehtäviä tutkimuksia ei tehty.

Äiti kokee myös, että hänelle ei kerrottu vaihtoehdoista ja niiden riskeistä. Hän olisi halunnut mieluummin lääkkeellisen menetelmän eikä olisi antanut lupaa laittaa ballonkia, jos hänelle olisi tarjottu vaihtoehtoa. Hän ajatteli kuitenkin, että lääkärit tietävät mitä tekevät.

”Hämmennyin, kun sanottiin, että voit seuraavaksi lähteä Selloon shoppailemaan tai vaikka ravintolaan syömään. Lähdin kotiin odottamaan”, äiti kuvailee.

Kotiin lähettämisessä ei sinällään ole mitään poikkeuksellista.

Husissa on lähetetty synnyttäjiä poliklinikalta kotiin odottelemaan kohdunsuun kypsymistä vuodesta 2010. Samoin toimitaan monessa muussakin sairaalassa ja mallia pidetään turvallisena. Käynnistämismenetelmä luvataan sairaaloissa valita yksilöllisesti ja lääketieteellisin perustein.

Espoolaisäidillä alkoi kuitenkin olla huoli ja hätä. Hänellä oli kovia kipuja, mutta eniten häntä hermostutti se, että hän ei enää tuntenut vauvan liikkeitä.

Illalla sairaalassa otettiin jälleen vauvalta sydänkäyrää. Sitä ei äidin mukaan saatu otettua aivan niin pitkään kun suositellaan, mutta vauvan sydämen todettiin lyövän ja äiti lähetettiin uudelleen takaisin kotiin. Muita tutkimuksia tässä kohtaa ei tehty.

Puoliltaöin ballonki irtosi. Äiti otti sairaalaan yhteyttä, kuten hänelle oli neuvottu. Viesti oli edelleen se, mitään hätää ei ole. Pysy kotona vain aamuun asti.

Yhteensä äiti sanoo soittaneensa sairaalaan hätääntyneenä viitisen kertaa, mutta vain osa puheluista on kirjattu hänen tietoihinsa sairaalassa.

Vielä aamullakin puhelimessa sanottiin, että mitään kiirettä ei ole, syö rauhassa kotona aamupala. Äiti kuitenkin pelkäsi jo niin kovasti, että hän lähti Jorviin tutkittavaksi niin sukkelaan kuin suinkin pääsi.

”Sillä kertaa sydänääniä ei enää löydetty. Lapseni todettiin kuolleeksi.”

Kuolema johtui ilmeisesti siitä, että kohdussa ei ollut enää lapsivettä jäljellä. Sitä ei pysytty varmasti sanomaan, missä vaiheessa lapsivesi oli mennyt.

Äidille annettiin aamulla lääkitys supistusten käynnistämiseksi ja hän synnytti lapsensa myöhemmin saman päivän aikana, mutta mitään tämän hengen pelastamiseksi ei ollut enää tehtävissä.

”Hän oli aivan täydellinen, mutta ei saanut hengittää yhtään kertaa tämän maailman ilmaa.”

Vastasyntyneiden kuolemat ovat yhä hyvin harvinaisia Suomessa ja määrä on 2000-luvun aikana vähitellen pienentynyt.

Hyksissä eli Espoon Jorvissa ja Helsingin naistenklinikalla määrä on 4,3 tuhatta syntynyttä kohden.

Äitiä häiritsee erityisesti se, että kun hänen avunpyyntöihinsä ei vastattu, hänelle sanottiin toistuvasti että osasyy on pula tilasta synnytyssairaalassa. Hän ehdotti myös että hän voisi mennä Espoon sijasta esimerkiksi Helsinkiin, mutta tätä ei sairaalassa pidetty tarpeellisena.

Heinonen sanoo, että henkilöstöstä on pulaa synnytyssairaaloissa. Synnytyssaleihin on kuitenkin hivenen helpompi saada tarpeeksi ammattilaisia kuin muualle.

Synnytysmäärät Husissa ovat laskeneet verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan Helsingissä ja Uudellamaalla 9,8 prosenttia. Talvi on kuten yleensäkin rauhallisinta aikaa vuodessa.

”Ajoittaiset ruuhkat kuuluvat synnytystoiminnan luonteeseen, mutta yksittäisen sairaalan ruuhkatilanteissa synnyttäjät ohjataan sairaalaan, jossa on tilaa”, Heinonen vakuuttaa.

Espoolaisperheessä on vietetty hautajaisia.

”Minulla on kaksi poikaa kotona ja kolmas poika taivaassa. Minulla on enää puolikas sydän, toinen puoli lähti hänen mukanaan.”

Fakta

Synnytyksen käynnistäminen

  • Synnytykseen käynnistämiseen päädytään, jos raskauden jatkamisen arvioidaan olevan suurempi riski äidin tai sikiön kannalta kuin käynnistämiseen ja raskauden päättymiseen liittyvä riski. Taustalla voi olla esimerkiksi yliaikainen raskaus tai lapsiveden meneminen niin, että supistukset eivät ala.

  • 20–30 prosenttia synnytyksistä käynnistetään Suomessa. Osuus on kasvanut tällä vuosituhannella. Tähän vaikuttaa esimerkiksi se, että synnyttäjät ovat keskimäärin aiempaa vanhempia.

  • Käynnistämistä tavoitellaan kypsyttämällä kohdunkaulaa ja stimuloimalla supistuksia. Valittu menetelmä riippuu esimerkiksi kohdunkaulan kypsyydestä.

  • Mekaanisessa menetelmässä kohdun sisään asetetaan nesteellä täytetty pallokatetri eli ballonki, joka saa kohdunkaulakanavan lyhentymään ja avautumaan vähitellen.

  • Husin terveyskylän mukaan ballongin asetuksen jälkeen voidaan yleensä kotiutua sairaalasta odottamaan, ellei havaita mitään erityisseurantaa vaativaa komplikaatiota.

Ovatko synnytyssairaaloiden ruuhkat ja kiireet vaikuttaneet sinun tai perheesi elämään? Kerro kokemuksesi. Toivomme viestejä sekä ammattilaisilta että perheiltä ja sekä hyvistä että vaikeista tuoreista kokemuksista.

Voit vastata kyselyyn alla tai lähettää sähköpostia osoitteeseen sote@hs.fi tämän viikon loppuun mennessä. Kerrothan oikean nimesi ja yhteystietosi, vaikka et haluaisikaan, että nimeäsi julkaistaan. HS siteeraa jutuissaan vain haastateltavia, joiden nimi ja yhteystiedot ovat toimituksen tiedossa.

Lue lisää: Synnytysten hoidossa suurin ongelma on resurssipula

Lue lisää: Synnytyspiikki ajanut pääkaupunkiseudun sairaalat tiukille – Synnyttäjiä ohjattu kauemmas synnyttämään

Lue lisää: ”Selkeää naisvihaa” – Lohjan synnytysosastolla pelätään lopettamisuhkaa ja synnytysruuhkia

Lue lisää: Synnytys on edelleen niin tabu Suomessa, että moni tuntee synnyttäneensä väärin – "En voisi koskaan synnyttää alateitse"

Lue lisää: Jaana Kauppi on kärsinyt selittämättömistä oireista vuositolkulla – lopulta syyksi paljastui karmea hoitovirhe

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat