Helsingin ytimeen halutaan lisää asuntoja –  Sen esteenä on yksi seikka

Yleiskaava määrää, ettei ydinkeskustan toimitilaa vähennetä esimerkiksi asuntorakentamisen takia.

Aleksanterinkatu on yksi Helsingin kaupallisen keskustan pääkaduista.

17.1. 11:07 | Päivitetty 17.1. 11:46

Helsingin kaupungin virkakunnassa suhtaudutaan kielteisesti julkisuudessa esillä olleisiin ehdotuksiin muuttaa ydinkeskustan toimistokiinteistöjä asuinkäyttöön.

Maankäyttöjohtaja Rikhard Mannisen mukaan syynä kaupungin kielteiselle näkemykselle on Helsingin yleiskaava. Kaava ei täysin estä muutoksia, mutta se edellyttää, että toimitilan määrä ei vähene liike- ja palvelukeskustassa eli ytimessä.

Jos siis keskustan toimitiloja muutettaisiin asunnoiksi, menetetty toimitila pitäisi korvata uudella liiketilalla jossain toisaalla samalla alueella.

”Haluamme varjella ydinaluetta. Jos yhdelle kiinteistön omistajalle annetaan mahdollisuus konvertoida toimitilaa asumiseen, helposti seuraavakin kiinteistön omistaja vaatii.”

Konversiolla tarkoitetaan käyttötarkoituksen muutosta.

Mannisen mukaan kiinteistöjen omistajat tiedustelevat kaupungilta säännöllisesti kiinteistöjen muutosmahdollisuuksista. Hän näkee riskinä, että asuinpainotteisena keskustan luonne muuttuisi liikaa.

Lue lisää: Tukholma ryhtyi toimiin keskustan elinvoiman palauttamiseksi: Yksi seikka eroaa Helsingistä

Lue lisää: HS vei asiantuntijat Helsingin ydinkeskustaan – Nyt he kertovat, miten keskusta pelastetaan

Lue lisää: Helsingin ydinkeskustan suurin omistaja haluaa keskustaan asuntoja

Maailma on kuitenkin muuttunut. Takana ovat koronavuodet, joiden aikana etätyö on yleistynyt, eikä kaikilla työpaikoilla ole välttämättä enää tarvetta toimistoille samaan tapaan kuin ennen pandemiaa.

Pitäisikö kaupungin tarkastella kaavoitusperiaatteitaan keskustassa uudelleen?

Mannisen mielestä asuntotuotantoa keskustassa tulisi tutkia yleiskaavallisen tarkastelun yhteydessä.

”Sillä tavalla suhtaudumme vakavasti näihin pohdintoihin, että niitä pitää avoimin mielin tarkastella. Keskusta ei ole muuttumaton”, hän sanoo.

”Toisaalta hirveästi ei ole näyttöä siitä, että ihan ytimessä toimitilalle ei olisi kysyntää, vaikka etätyö on lisääntynyt. Ytimessä vuokrataso on säilynyt korkeana. Tyhjää toimitilaa on reunemmalla.”

Liiketiloja on tosin tyhjillään ennätysmäärä verrattuna pandemiaa edeltävään aikaan. Ydinkeskustan liiketiloista oli loka-marraskuussa tyhjillään noin 15,5 prosenttia. Myös alueella liikkuvien määrä on vähentynyt huomattavasti.

Lue lisää: Ihmisten liikkuminen Helsingin keskustassa romahti

Lue lisää: Tuoreet luvut paljastavat Helsingin keskustan ahdingon: Yli 15 prosenttia tiloista tyhjänä

Asiantuntijoiden mielestä asukkaat piristäisivät keskustaa, kun he toisivat sinne ympärivuorokautista elämää ja lähipalvelujen käyttäjiä.

Manninen myöntää, että asukkaat voisivat elvyttää keskustan elinvoimaisuutta.

”Asukkaat tuovat kysyntää palveluille. Juuri siksi yritämme ottaa kantakaupungista irti vielä enemmän.”

Hän muistuttaa, että kaupunki kaavoittaa jo lisää asumista keskustan tuntumaan, kuten Jätkäsaareen ja Kalasatamaan. Katajanokalla on lisäksi varauksia asuntorakentamiselle.

Ja vaikka toimistoja muutettaisiin asunnoiksi, vielä yksi kerrostalollinen asukkaita eli pyöreästi sata ihmistä ei ratkaisisi ongelmaa, sanoo Helsingin kaupunkiympäristön toimialajohtaja Ville Lehmuskoski.

”Vaikka se jonkin verran keskustan elinvoimaa tietenkin virkistäisi, niin kyllä hakemamme mittaluokan elinvoimaisuuden kasvu vaatii moninkertaisesti vaikuttavampia toimia.”

Helsingin kaupunki aikoo tänä vuonna selvittää erilaisten julkisten kävelypainotteisten tilojen kattamista ja sen taloudellista toteuttamiskelpoisuutta. Selvitettäviä alueita ovat ainakin Aleksanterinkatu ja Keskuskatu.

Yhtenä selvitettävä asiana on se, voiko raitioliikenne kulkea katetulla Aleksanterinkadulla vai pitäisikö raitioliikenteelle etsiä uusi reitti.

Lehmuskoski sanoo, että selvitys tehdään yhdessä elinkeinoelämän kanssa ja työn lähtökohtana on nimenomaan ydinkeskustan elinvoimaisuuden vahvistaminen.

Hänen mukaansa kaupunki myös pyrkii vauhdittamaan Makasiinirannan suunnittelukilpailun voittaneen ehdotuksen toteuttamisaikataulua ja sataman siirtämistä pois alueelta.

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat