Entinen metalli­kutomo muutettiin teollista romantiikkaa uhkuviksi arvo­asunnoiksi Lauttasaaressa – Nopea muutos ravistelee aluetta

Kaupunki tähtää urbaaniin, kaupunkimaiseen Lauttasaareen. Suojellussa Metallin talossakin oli ennen teollisuutta, nyt asuntoja.

Metalli Heikkilänkadulla on yksi teollisuuskäytöstä asunnoiksi muutetuista rakennuksista Lauttasaaressa. Heikkilänkadun puoleinen julkisivu on suojeltu.

25.1. 2:00 | Päivitetty 25.1. 7:51

Lauttasaaressa on meneillään myllerrys, jossa liike-, teollisuus- ja varastotiloja muunnetaan asumiskäyttöön. Niissä kohteissa, joissa suojelu ei estä purkamista, vanhoja rakennuksia pistetään matalaksi ja tilalle rakennetaan asuintaloja.

”Tontin omistajat hakevat jatkuvasti lupia tonttiensa jalostamiseen, ja koska asuin­rakennuksesta saa paremman tuoton kuin vaikkapa teollisuustilojen rakentamisesta, halutaan rakentaa niitä”, kertoo Helsingin maankäyttöjohtaja Rikhard Manninen.

Omistajat hakevat asemakaavaan muutoksia, jotta käyttötarkoitus muutettaisiin toimisto-, varasto- ja teollisuuskäytöstä asumiseen.

”Hakijat haluavat enimmäkseen rakentaa tilalle kokonaan uutta”, sanoo arkkitehti, tiimipäällikkö Mikko Reinikainen Helsingin kaupungilta.

”Se onkin usein paras vaihtoehto, koska vanhojen rakennusten rungot eivät välttämättä sovi asumiseen tai ne ovat jo huonokuntoisia. Vanhat rakennukset säilyttämällä voisi käydä myös niin, ettei tonteille jäisi lainkaan piha-alueita.”

Esimerkiksi Gyldenintie 2:ssa purettiin hiljattain toimistokiinteistö, ja nyt paikalle nousee asuinrakennus, jonka on määrä valmistua kesällä.

Myös Lauttasaarentie 8:ssa jyrättiin vanha toimistorakennus, ja tilalle tuleva uudis­rakennus asuntoineen on lähes valmis.

Teollisuutta on ollut erityisesti Lauttasaaren eteläosassa Vattuniemen alueella. Alueen keskustaan on valmisteilla uusi asemakaava, jossa on koottu yhteen Vattuniemeä koskevia kaavamuutoshakemuksia, Reinikainen kertoo.

Pyrkimys on kehittää aluetta yhtenä kokonaisuutena. Kaupunki haluaa elävöittää aluetta, muuttaa vanhoja teollisuus-, varasto- ja toimitiloja asuinkäyttöön sekä rakentaa toimisto- ja liiketiloja.

Jos kaavamuutos toteutuu, alueen asukasmäärä kasvaa noin 3 250 asukkaalla ja uusia työpaikkoja tulee 2 000–2 400.

Vattuniemen vuonna 2018 hyväksytyt suunnitteluperiaatteet linjaavat, että toimitiloille varataan rakennettaessa edelleen 25 prosentin osuus.

Lue lisää: Helsinki suunnittelee suuria muutoksia Lauttasaaren eteläosaan – Rakentamisesta toivotaan piristystä alueelle

Erityisen suuria muutoksia on kuitenkin tulevaisuudessa odotettavissa Länsiväylän varteen, jonne puuhataan osayleiskaavaa. Rikhard Manninen kertoo, että sinne on tarkoitus rakentaa asuintalojen lisäksi toimistotaloja.

Kaupungin tavoitteena on Mannisen mukaan kehittää Lauttasaaresta tiivistä kaupunkia, jossa on kantakaupunkimaisesti asuntoja, liikkeitä ja toimitiloja, muttei ehkä niinkään runsaasti tilaa vievää teollisuutta.

Lauttasaaren Metallin entiseen teollisuusrakennukseen on lisätty pihan puoleiselle seinälle lasitetut parvekkeet. Katolla silmään pistävät ikään kuin mökkimäinen ja rivitalomainen rakenne.

Lauttasaareen alkoi tulla teollisuutta ja kerrostaloja, kun saareen valmistui silta vuonna 1935.

”Sitä ennen se oli huvilasaari”, kertoo paikallishistorioitsija Ville Elomaa.

Teollisuus sai Lauttasaaresta helpommin tontteja kuin Helsingin niemeltä. Tehtaiden rakentaminen saarelle jatkui sotatauon jälkeen 1950-luvulla. Käänne tapahtui Elomaan mukaan 1970-luvulla.

”Silloin Vattuniemen asemakaava mahdollisti asuinrakentamisen. Tontit kallistuivat. Yritysten kannatti myydä tontit ja rakentaa tehtaat muualle.”

Teollisuuden hiipuminen alueella on siis jatkunut vuosikymmeniä. Sitä on Lauttasaaressa enää vähän.

”1980-luvulta lähtien toimitilojen vähenemisessä on ollut kyse etupäässä konttoreiden vähenemisestä”, Elomaa sanoo.

Helsingin kasvaessa maan arvo on noussut Lauttasaaressa entisestään.

”Hintaa nostaa se, että keskustan lähellä olevalle merelliselle alueelle rakennetaan mielellään asuntoja”, sanoo maankäyttöjohtaja Manninen.

Osa Lauttasaaren liike-, teollisuus- tai varastorakennuksista, joiden tilalle havitellaan asumista, on suojeltu asemakaavassa. Esimerkiksi Vattuniemen suunnittelu­periaatteiden nojalla yhdeksän kohdetta on suojeltu. Nämä kohteet ovat pääasiassa 1950-luvulla valmistuneita teollisuustiloja.

Lauttasaaressa onkin työn alla useampia muutoshankkeita, joissa entisistä toimisto-, teollisuus- tai muista toimitiloista sukeutuu asuinrakennuksia.

Särkiniementie 3:n kahdesta vanhasta teollisuusrakennuksesta huonokuntoisempi purettiin, ja tilalle tulee asuintalo. Rakennuksista kulttuurihistoriallisesti arvokkaampi on suojeltu, joten se muunnetaan asunnoiksi.

Myös Pohjoiskaari 34–38:ssa sijaitseva vanha suojeltu opistorakennus muutetaan asunnoiksi. Tontin asuntolarakennus taas puretaan osin, ja tilalle tulee uudisosa asunnoille.

Käyntiin on lähdössä myös uusi hanke. Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi viime joulukuussa kaavan, joka sallii Särkiniementie 5:ssä sijaitsevan toimistotalon muuttamisen asunnoiksi.

Sisäänkäynnin yläpuolella taloon astuvaa tervehtii taloyhtiön nimi, joka on Metalli. Koko nimi on Lauttasaaren Metalli.

Olli Anteroista viehättävät Lauttasaaren Metallissa sen rosoisuus ja tavallisuudesta poikkeavat rakenneratkaisut. Lisäksi pihan puolella on puisto, ja metrolle on lyhyt matka, samoin merenrantaan.

Yksi esimerkki Lauttasaarta pyyhkineestä muutoksesta on Heikkiläntiellä sijaitseva asuntoyhtiö Lauttasaaren Metalli. Alun perin talo rakennettiin 1940-luvun lopulla metallikutomoksi. Rakennuksessa on toiminut myös Helsingin poliisin autovarikko.

Vajaa kymmenen vuotta sitten rakennus muunnettiin asuinkäyttöön. Asunnot valmistuivat vuonna 2015. Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Olli Anteroinen on lupautunut esittelemään taloa.

Ulkoa päin katsottuna vanhassa teollisuusrakennuksessa on alkuperäistä vivahdetta, koska Heikkiläntien puoleinen julkisivu on suojeltu. Ikkunat ovat suuria ja seinäpinta on tasainen ilman suurempia ulkonemia. Ranskalaiset parvekkeet on lisätty muutostöiden yhteydessä.

Puiston puolella alkuperäinen ulkoasu on muuttunut enemmän, kun taloon on lisätty lasitetut parvekkeet.

Hissin takaseinää virkistää kuva vanhasta Lauttasaaresta.

Talossa näkyy paikoin alkuperäisiä kantavia betonipilareita.

Kun rakennukseen astuu sisään, huomio kiinnittyy talon teollisesta menneisyydestä viestiviin kuparisiin seinäpintoihin.

Ulko-ovea vastapäätä, aulan toisessa päässä on hissi. Sen takaseinää koristaa kuva vanhasta Lauttasaaresta.

Rakennukseen on jätetty näkyville alkuperäisiä kantavia betonipilareita. Käytävien ja asuntojenkin seinissä on käytetty punaista tiiliverhousta. Asuntoihin tiiliverhouksen tilalle saattoi Anteroisen mukaan valita toisenkinlaisen seinän, joten kaikissa asunnoissa punatiiliverhousta ei ole.

Vanhasta teollisuusrakennuksesta muistuttavat myös asuntojen ja muidenkin tilojen katot. Ne ovat rosoisen betonisia ja huomattavan korkealla. Teollista romantiikkaa on tavoiteltu myös jättämällä ilmastointiputkia näkyviin.

Olli Anteroisen asunnossa vanhasta teollisuusrakennuksesta muistuttaa katto, joka on säilytetty alkuperäisen kaltaisena. Huoneet ovat myös melko korkeita.

Olli Anteroisen perhe muutti Lauttasaaren Metalliin joitakin vuosia sitten. Rakennuksessa Anteroista vetivät puoleensa tietynlainen rosoisuus ja erilaiset rakenneratkaisut.

Hän kehuu myös sijaintia. Merenrantaan on lyhyt matka, samoin metroasemalle. Takapihalla on puisto. Helsingin keskustaankin pääsee tarvittaessa melko nopeasti.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat